Uudet kohonneen verenpaineen diagnostiikan ja hoidon suositukset tulossa - tarvitaanko niitä?

Sairaanhoidon väitetään olevan kriisissä. Ainakin täällä Pirkanmaalla on eletty syöksykierteenomaisissa tunnelmissa. Vaikka jo vuosikymmenen alussa Pirkanmaa komeili julkisuudessa pienillä menoillaan, on säästämistä silti jatkettu.

Silja Majahalme

Mielentilatutkimukset ja julkisuus

Mielentilatutkimuksen kaltaisia arvioita on tehty jo lähes sadan vuoden ajan. Siten ei voi olla ihmettelemättä, millaiset mittasuhteet ja painoarvon oikeuspsykiatrian tehtäväkenttä on julkisuudessa viime vuosina saanut. Oikeuspsykiatrille mielentilatutkimukset ja niihin liittyvät arvioinnit ovat osa jokapäiväistä arkityötä. Julkisuus on kuitenkin tuonut mielentilatutkimusten tekemiseen uusia ulottuvuuksia. Tutkittavan henkisestä tilasta käydään lehtien palstoilla käräjiä jo paljon ennen varsinaista oikeuden määräystä mielentilatutkimuksesta. Oikeuspsykiatrin ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja tietääkseen puhelimensa soivan, jos jossakin päin Suomea tapahtuu järkyttävä väkivallanteko. On hyvä, että kysytään ennen kuin kirjoitetaan, mutta asioilla on aina kääntöpuolensa.

Jarmo Paanila

Piilaakson juurilta

Hewlett-Packardin lääketieteen laitteita valmistetaan jatkossa nimellä Agilent Technologies.

Erkki Karjalainen

Akavan entinen puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Mikko Viitasalo: Akava kasvaa voimakkaasti, mutta samalla heterogenisoituu

- Akava kasvaa lähivuosina voimakkaasti, koska yhteiskunta panostaa meillä korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot kasvavat kuitenkin nopeammin kuin tiede- ja taidekorkeakouluissa suoritetut tutkinnot. Tämä merkitsee, että ammattikorkeakoulututkintoja suorittaneiden liitot saavat enemmän painoa Akavan sisällä. Tästä voi aiheutua joitain jännitteitä keskusjärjestön sisällä, sanoo Akavan entinen puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Mikko Viitasalo.

Tuomo Saarikko

Uutiskirje Yhdysvalloista

Monet asiantuntijat ovat jokseenkin koko 1990-luvun ajan varoittaneet lääkärien liikatuotannosta ja kehottaneet pienentämään koulutusmääriä. Käsitykset lääkärityövoiman tarpeesta ovat kuitenkin vaihdelleet suuresti, ja näyttää siltä, että vuosien mittaan arviot lääkärien ylimäärästä ovat jatkuvasti pienentyneet.

Tuula Fabrizio

Vem blir bästa läkare?

Evighetsfrågan hur man skall gallra bland sökandena till medicinstudier för att så småningom få de bästa läkarna behandlades i Läkartidningen i Sverige (1999;96:3742-3743, 3767-3772 och 3775-3782). Vid Karolinska institutet i Stockholm har man nämligen sedan 1992 utövat gallring med tre olika metoder. Syftet har varit att utreda hur man bäst kan få lämpliga studenter och hur man skall kunna minska på den oroande höga frekvensen av avbrutna studier. Resultaten utvärderas nu och kommenteras i en ledare i Läkartidningen. I en annan artikel refereras resultaten från Lund av en förnyad klinisk studiegång och examination PIL vid KI.

Svante Stenman

Oikea lääkärimäärä ja heti!

Kun on nähnyt muutaman lääkäripulavaiheen, muutaman täystyöllisyysvaiheen, yhden työttömyyshuipun ja neljä lääkärimäärien laskentatyöryhmää, suhtautuu aika ajoin roihahtavaan keskusteluun lääkärimääristä melko rauhallisesti. Eräänlainen älyllinen epärehellisyys tässäkin asiassa kuitenkin toistuvasti ihmetyttää. Alussa mainitsemani työvoimatasapainon häiriövaiheet ovat aina tulleet yllätyksenä. Ja aina tietysti löytyy tahoja tai henkilöitä, jotka julistavat tienneensä asian kehittyvän juuri näin. Heitä ei yleensä häiritse ollenkaan se, että heidän perusteensa arvaukselleen olivat toiset kuin ne syyt, jotka tilanteen lopulta aiheuttivat.

Santero Kujala

Ranskalainen selkäkoulu

Selkäkipu ilmaantuu kiusaksi ainakin ohimenevästi lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Kivun tausta on monimuotoinen sisältäen muun muassa vaikeita, mutta onneksi harvinaisia selän tauteja ja yleisiä eriasteisia rangan rappeumamuutoksia. Toisaalta tunnetaan riskitekijöitä (1) joihin ainakin teoriassa voitaisiin vaikuttaa selän hyvinvointia edistävästi. Ehkäisyn painopiste on ollut työikäisissä. Suomessa muun muassa KELA tukee merkittävillä summilla työkykyä ylläpitävää toimintaa, jossa työterveyshuollon rooli on keskeinen. Entäpä jos toiminnan painopistettä siirrettäisiinkin jo kouluikäisiin? Ymmärtääkseni esimerkiksi liikuntatottumusten osalta on osoitettu niiden muotoutuvan varsin varhain ja myöhemmin niitä lienee vaikea muuttaa.

Jouko J. Salminen

Ylipainehappihoidon korvausperusteet

Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellinen yhdistys (SSLY) on lähettänyt STM:lle oheisen kirjeen ylipainehappihoidon korvausperusteiden määrittelemisestä. Korvausten määrittelyprosessi on edennyt erittäin hitaasti, aloitettiinhan asian eteenpäin vieminen jo syksyllä 1998. Vasta toukokuussa pystyi Kela toteamaan, ettei voi tehdä asiasta päätöstä, vaan siirsi päätöksen STM:lle esityksellä, jossa vain päivystysluonteisen hoidon indikaatiot olisivat korvausten piiriin kuuluvia. Korvauspäätöksen viivästymisen vuoksi SSLY haluaa saattaa julkisuuteen oheisen, professori Martti Siimeksen kirjoittaman SSLY:n kannanoton keskustelun avaamiseksi.

Jari Suvilehto

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry Toimintakertomus 1998-99

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry:n toimintavuosi 1.10.1998 -30.9.1999 oli yhdistyksen 79. toimintavuosi. Yhdistys perustettiin aikanaan kunnanlääkärien toimesta valvomaan kunnallisissa tehtävissä toimivien lääkäreiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja ja järjestämään heille täydennyskoulutusta. Yhdistyksen perustehtävä on edelleen sama, vaikka vuosien kuluessa toiminta on saanut lisää ulottuvuuksia.

Dialoginen vauvatanssi psyykkisen kuntouttamisen menetelmänä lastenkodeissa

Pienen vauvan huostaanotolle on aina erityisen painavat perusteet. Huostaanoton yleisimmät syyt, vanhempien vaikeat päihde- ja mielenterveysongelmat, ovat vauvan kannalta merkinneet toistuvia kokemuksia hoivan laiminlyönnistä, kaltoinkohtelusta, jopa pahoinpitelystä. Vauvaikäinen elää pääsääntöisesti alttiina näille kokemuksille ympärivuorokautisesti, vailla esimerkiksi päivähoidon tai koulun suomia aikuissuhteita. Avohuollon perhekuntoutus on huostaanotettujen lasten perheiden kohdalla joko osoittautunut riittämättömäksi tai vanhemmat eivät ole kyenneet sitoutumaan siihen.

Kirsti Määttänen

Syövästä mansikoihin...

Microarray on yksi geenien ja geenituotteiden tunnistuksen uusista, tehokkaista ja nopeista menetelmistä. Tutkimusmenetelmää voidaan soveltaa menestyksellä niin hedelmien kypsymisprosessien tutkimiseen, viruspatogeneesin ymmärtämiseen kuin pahanlaatuisten tautien tyypin selvittelyihin tulevaisuudessa.

Ravinto ja metabolinen oireyhtymä

Metabolisessa oireyhtymässä useat sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen vaaratekijät esiintyvät samanaikaisesti. Sen osatekijöitä ovat lihavuus, vatsakkuus (suurentunut vyötärönympärys), kohonnut verenpaine, veren pienentynyt HDL-kolesterolin pitoisuus, suurentunut triglyseridien, glukoosin ja insuliinin pitoisuus sekä aikuistyypin diabeteksen esiintyminen lähisuvussa.

Katriina Kukkonen-Harjula

Från allmännytta till vinsttänkande i svensk sjukvård

S:t Görans sjukhus i Stockholm har som första akutsjukhus köpts upp av Göteborgsföretaget Bure för 250 milj SEK. Sjukhuset skall drivas med vinstintresse och en börsintroduktion av Bure väntar bakom knuten. Socialminister Lars Engqvist hotade redan under sommaren att med lagstiftning retroaktivt stoppa landstingen om de säljer sina sjukhus och samma dag som avtalet blev klart publicerades en SIFO-undersökning, som visar att 62 procent av svenska folket inte vill att privata sjukhusägare skall få ta ut vinst ur verksamheten.

Eva Oldinger

Uutta tietoa suomalaisista lääkäreistä

Lääkäri 98 -tutkimus on tulossa raportointivaiheeseen. Tämä laaja kahdellekymmenelle lääkäri-ikäluokalle osoitettu kysely on suoraa jatkoa Nuori Lääkäri 88- ja Lääkäri 93 -tutkimuksille. Tutkimusryhmä on pysynyt taustaltaan samana koostuen Suomen Lääkäriliiton sekä Kuopion ja Tampereen yliopistojen tutkijoista. Projektin julkaisuluettelo sisältää yli 80 tutkimusraporttia, artikkelia tai abstraktia. Tutkimustuloksia on käytetty sekä lääkärikoulutuksen että terveyspalvelujen kehittämisen pohjana.

Santero Kujala

Nuorten mielenterveyspalveluissa vakavia puutteita

Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan yli 60 % alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyydestä aiheutuu mielenterveyden häiriöistä. Nuorten psyykkisistä häiriöistä aiheutuvat kustannukset johtuvat pääosin toimintakyvyn menetyksistä, eivät hoidosta. Onnistuminen nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaisessa hoidossa ja kuntoutuksessa voi säästää merkittävästi kustannuksia ehkäisemällä kroonistumista ja pitkäaikaisia toimintakyvyn menetyksiä. Nuorten hyvä terveys on koko väestön tulevaisuuden turva.

Kari Pylkkänen

Manipulaatiohoitoon, mutta minne? ‹ keskustelu jatkuu

Varatuomari Antti Orpana on vastineessaan Suomen Lääkärilehdessä (SLL 27/99) ottanut kantaa aikaisemmin julkaistuun artikkeliin: Manipulaatiohoitoon-mutta minne? (Suom Lääkäril 1999;54: 821-824). Artikkelin tarkoitus on jäänyt hänelle epäselväksi, minkä voi hyvin ymmärtää siinä valossa, että asianomainen ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö ja hän on käsittänyt asian ilmeisesti pelkästään lakitekniseltä kannalta.

Jari Ylinen

Onko tietokoneen korva parempi kuin ihmiskorva?

Amerikkalaiset insinöörit väittävät rakentaneensa tietokoneohjelman, joka osaa tunnistaa sanat paremmin melun seasta kuin koehenkilöt.

Erkki Karjalainen

Suuhygienisti - avainhenkilö suun terveyden edistämiseen

Laillistettu suuhygienisti on terveydenhuollon opistoasteen tai ammattikorkeakoulun suorittanut suun terveydenhuollon asiantuntija. Työn painopistealueita ovat suu- ja hammassairauksien ehkäisy ja varhaishoito. Suurin osa suuhygienisteistä toimii terveyskeskuksissa osana suun terveydenhuollon hoitotiimiä.

Pirkko Usenius, Tarja Parhiala

Kutsu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootioon

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta juhlistaa vuosituhannen vaihtumista järjestämällä XII juhlallisen tohtoripromootion 12. toukokuuta 2000.