34. lääke-esittelijäkurssi

Lääketietokeskus Oy järjesti 34. lääke-esittelijäkurssin touko-elokuussa 1999. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Lehti 31: Muu kirjoitus 31/1999 Kommentteja

FiMSIC 45 VUOTTA Kutsu kaikille FiMSIC:ssa toimineille

FiMSIC, Finnish Medical Students' International Committee, on Suomen Medisiinariliiton (SML) ulkoasiainvaliokunta, joka edustaa suomalaisia medisiinareita lääketieteen opiskelijoiden kansainvälisessä kattojärjestössä IFMSA:ssa. FiMSIC perustettiin 45 vuotta sitten, keväällä 1954, Lääketieteenkandidaattiseuran, Medicinarklubben Thoraxin ja Turun Lääketieteenkandidaattiseuran yhteiseksi ulkoasiainelimeksi, jonka tärkeimmät tehtävät tuolloin olivat stipendiaattivaihdon järjestäminen ja Suomen edustaminen IFMSA:n kokouksissa.

Lehti 30: Muu kirjoitus 30/1999 Kommentteja

Sanoista tekoihin huumeongelmassa

Suomen syrjäinen sijainti, varsin tiukka huumelainsäädäntö sekä asennekasvatus kodeissa ja kouluissa pitivät kauan huumeongelman maassamme siedettävänä, joskaan ei uhattomana. 1990-luvulla uhkanäkymät ovat toteutuneet vauhdilla. Huumerikokset, käyttäjien ja kokeilijoiden määrät, huumeriippuvuus ja -kuolemat ovat lisääntyneet jyrkästi. Huumeet ovat todellisuutta joka puolella Suomea lasten ja nuorten elinympäristössä, ja käyttömyönteistä asennoitumista tuovat houkuttelevasti esiin huumekaupan asiamiehet. Huumeasenteiden muovautumisessa joukkotiedotusvälineiden, nykyään erityisesti Internetin sekä lasten ja nuorten populaarilehtien, tajuinen ja alitajuinen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri.

Kauko Kouvalainen
Lehti 30: Pääkirjoitukset 30/1999 Kommentteja

Huumehoidot terveydenhuollon yleisillä ehdoilla

Haittojen vähentäminen on terveydenhuollon hyväksymä yleisperiaate: pyritään vähentämään joko riskikäyttäytymisen haittoja tai lieventämään pitkäaikaisten tautitilojen seurauksia. Tupakan suodattimia, kondomeja, matkailijan rokotuksia, auton turvavöitä ja urheilijan suojuksia kannattaa myös lääkärikunnan enemmistö, mutta niissä kohteena ovatkin lailliset riskitilanteet. Huumeista puhuttaessa on haittojen vähentämisestä (harm reduction) tullut Suomessa monien ajatuksissa kirosana, vastakohta rajoittavalle huumepolitiikalle, synonyymi huumeiden käytön laillistamiselle. Itse näen haittojen vähentämisen käytännön tarpeiden sanelemana toimintana, joka osaltaan tukee rajoittavaa huumepolitiikkaa.

Rauno Mäkelä
Lehti 30: Pääkirjoitukset 30/1999 Kommentteja

Tehoa huumeiden käytön välityksellä leviävien infektioiden torjuntaan

Suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö altistaa tarttuville taudeille monilla tavoin. Toistuvat pistokset aiheuttavat ihon ja laskimoiden infektioita ja joskus syviä komplikaatioita. Huonot sosiaaliset olot ja epähygieeninen ympäristö lisäävät esimerkiksi fekaali-oraaliteitä välittyvien tartuntojen, kuten hepatiitti A:n vaaraa. Ruiskujen ja neulojen yhteiskäyttö taas on merkittävin HIV- ja hepatiitti B- ja C-tartuntojen riskitekijä. Tutkimusten mukaan puhdistamattomien neulojen ja ruiskujen yhteiskäytöstä seuraa kymmenen kertaa suurempi HIV-tartunnan vaara kuin suojaamattomasta seksikontaktista. Lisäksi tartunnankantajan tartuttavuus saattaa vaihdella hyvinkin paljon tartunnan vaiheen mukaan, mikä tekee yhteiskäytöstä todellisen venäläisen ruletin. Tästä huolimatta yhteiskäyttö on edelleen hyvin yleistä. Jo monen vuoden ajan suomalaiset huumeiden käyttäjät ovat tartuttaneet toisiinsa runsaasti niin hepatiitti B- kuin C-viruksiakin; jälkimmäisen tartunnan kantajia on maassamme noin kymmenentuhatta.

Pauli Leinikki
Lehti 30: Pääkirjoitukset 30/1999 Kommentteja

Oikeuslääketieteelliset tutkimukset Kosovossa

Bosnian selkkauksen jälkeen vuonna 1996 kävi suomalainen oikeuslääketieteellinen tutkijaryhmä selvittämässä hautapaikkoja, joissa väitettiin olleen siviiliväestöön kohdistuneitten väkivaltaisuuksien uhrien jäänteitä. Työ tehtiin asiantuntevasti ja tehokkaasti, ja suomalaisille kertyi kokemusta kansainvälisissä tehtävissä toimimisesta. Osoittautui myös, että maamme kuolemansyynselvitysjärjestelmä soveltuu hyvin tämäntyyppiseen työhön esimerkiksi siksi, että meillä on selvä jako lääketieteelliseen ja oikeuslääketieteelliseen selvitykseen. Patologian erikoislääkärit ja oikeuslääketieteen erikoislääkärit hoitavat omia sarkojaan kansainvälisesti arvioiden huomattavan selvän työnjaon mukaan. Oikeuslääketieteellisellä puolella toimii hyvä yhteistyö lääkäreitten, oikeushammaslääkäreitten, poliisien, oikeuskemistien ja parin muun erikoisalan osaajan kesken. On osoittautunut mahdolliseksi irrottaa monipuolista asiantuntemusta käsittävä ryhmä selvittämään projektiluontoisesti tiettyä tapahtumaa. Omassa maassa tällainen voimainponnistus oli Estonia-onnettomuuteen liittyvä tunnistamis- ja kuolemansyynselvitysprojekti.

Kari Karkola, Kaisa Lalu, Antti Penttilä, Juha Rainio, Helena Ranta
Lehti 29: Muu kirjoitus 29/1999 Kommentteja

Leptiinihoidon alkumetreillä

Läskihän on ikuista. Sen tietävät kaikki, jotka tästä betoniin valetusta totuudesta huolimatta ovat yrittäneet päästä läskeistään eroon. Pitää vähentää syömistään, muuttaa ruoan koostumusta vähäenergiseksi ja liikkua. Ei siis tarvitse tehdä muuta kuin vähentää elimistöön tulleen energian määrää ja lisätä sen käyttöä. Vaikka asia on helppo ymmärtää, ei laihduttaminen kuitenkaan tunnu mahdolliselta saati helpolta toteuttaa käytännössä. Leptiini astuu näyttämölle...
Lehti 29: octopus 29/1999 Kommentteja

Aivo, aivompi, aivoin

Kesän -99 lääketieteellisenä mediakesäskandaalina oli Kuopion aivotutkimuskeskuksen johtajien, isän ja pojan, aivoitukset. Isä-Riekkinen luonnehti tutkimusapurahavirtojen shunttia omalle tilille vauhtisokeudeksi. Lisäsyynä isän ja pojan kolmen miljoonan ristikkäisohjautumiseen kollateraalitileille piti isä-Riekkinen Kuopion yliopiston riittämättömiä apuhenkilöstöresursseja. Kuka olisi uskonut, ettei taloustoimisto ollut valmistautunut niin suuriin apurahavirtoihin, että ne saivat jopa maailman johtavat aivotutkijat unohtamaan että vasen käsi ei tiedä mitä oikea aivo tekee.

Pisara
Lehti 29: pakina 29/1999 Kommentteja

Aihetta optimismiin - kriittisyys mikrobilääkkeiden käytössä lisääntyy

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. EU-maat ovat lähteneet vakavasti liikkeelle kehityssuunnan muuttamiseksi. Viime vuoden syyskuussa Kööpenhaminassa pidetty The Microbial Threat -kongressi analysoi tilannetta monipuolisesti ja korosti pikaisten toimenpiteiden tarvetta sekä laati jäsenmaille esityksen tavoitteiksi ja toimintasuunnitelmaksi. Tänä keväänä EU:n tieteellinen johtokomitea (Scientific Steering Committee) piti omassa raportissaan ensisijaisen tärkeänä mikrobilääkkeiden käytön monitorointia ja niitä toimenpiteitä, joilla tehostetaan mikrobilääkkeiden käyttöä.

Jussi Huttunen
Lehti 29: Pääkirjoitukset 29/1999 Kommentteja

Lisätyösopimus on tehty - voidaanko suoritepalkkauksessa edetä?

Työnantajilla oli 1990-luvun alussa sairaaloissa ja yleensä erikoissairaanhoidossa halu ostaa lisää suoritteita ja lisää työaikaa. Tämän takia rakennettiin lisätyöjärjestelmä. Jo silloin tavoitteena oli kuitenkin saada sama suoritepohjainen järjestelmä käyttöön erikoismaksuluokassa ja tutkia mahdollisuutta järjestelmän käyttöön myös perustyöaikana. Viimeksi mainittuun liittyen suoritepalkkaus oli parilla viime kierroksella liiton tavoitelistan kärkipäässä.

Mikko Kangas Timo Kaukonen
Lehti 29: Pääkirjoitukset 29/1999 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030