Vastine H. Tapio Hanhelan kirjoitukseen Haitat ja mahdolliset edut

On todella aika taas viritellä keskustelua väestövastuujärjestelmästä. Muutospaineen pitäisi syntyä juuri kentällä, jotta se kohdistuisi oikein. H. Tapio Hanhela ehdotti väestövastuukeskustelussa siirtymistä otsikointiin haitat ja mahdolliset edut. Neljä vuotta väestövastuulääkärin työtä tehneenä näen itse edelleen hyödyt ja mahdolliset haitat. Onhan enemmistö jo useassa kyselyssä todennut, ettei siirtymishalukkuutta entiseen juuri ole.

Pirkko Valtola

Huumausaine-lääkemääräys nimenä epäonnistunut

Sosiaali- ja terveysministeriön määräyskokoelmassa 1995:48 (Pharmaca Fennica I, 1999) todetaan, että varsinaisia huumausaineita saa määrätä vain vahvistetulla huumausainelääkemääräyslomakkeella (nimihirviö!). Kuitenkaan käytännössä huumausaineita ei käytetä reseptillä juuri muuhun kuin syöpäkipuun. Syöpäkivun hoidossa Suomi on edelleen - valitettavasti - osittain kehitysmaa voimakkaimpien kipulääkkeiden käytön suhteen, vaikka kehitys on mennyt selvästi parempaan suuntaan.

Väinämö Nikkanen

Johan Julin - apteekkari ja luonnontutkija

Oulussa apteekkarina toiminut Johan Julin (1752-1820) oli merkittävin Suomen 1700-luvun apteekkareista. Hän syntyi Västeråsissa ja kävi koulua Enköpingissä, mutta varattomuuden vuoksi hänen oli ryhdyttävä vuonna 1766 oppilaaksi kaupungin apteekkiin. Sen jälkeen Julin harjoitteli muissakin apteekeissa, oli vähän aikaa maustekauppiaan apulaisena ja opiskeli Örebrossa kirurgian taitoja kaupunginvälskärin luona. Julin valmistui proviisoriksi vuonna 1780, jolloin hänet nimitettiin myös Ruotsin tiedeakatemian tutkijakokelaaksi luonnontieteellisten havaintojensa ansiosta.

Arno Forsius

Jäävuorisalaatista yersiniaa syksyllä 1998

Syksyllä 1998 kolmen viikon aikana 47 henkilöä sairastui Yersinia pseudotuberculosis serotyyppi O3:n aiheuttamaan infektioon Etelä-Suomessa. Aiemmin kuvatuissa epidemioissa todennäköisenä tartunnanlähteenä on usein pidetty kontaminoitunutta ruokaa, mutta yhteyttä yksittäiseen ruoka-aineeseen ei ole pystytty osoittamaan. Viime syksyn epidemian yhteydessä tehty väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus osoitti tilastollisesti merkitsevän yhteyden sairastumisten ja jäävuorisalaatin syömisen välillä.

Janne Mikkola, Pekka Nuorti

Täydennyskoulutukseen voimavaroja ja suunnitelmallisuutta

Elinikäinen oppiminen on lääkärikunnan keskuudessa ollut itsestäänselvyys jo kauan ennen kuin tästä on alettu yleisemmin puhua. Lääkäri on pisimmän aikaa ammatillisella urallaan täydennyskoulutuksen piirissä. Lääkärin peruskoulutus kestää reilut 6 vuotta ja liiton selvitysten mukaan aika perustutkinnosta erikoislääkärin oikeuksien saamiseen on keskimäärin 10 vuotta. Näin ollen täydennyskoulutusvaihe kestää keskimäärin 25 vuotta. Täydennyskoulutus eli CME (Continuing Medical Education) on periaatteeltaan eri tyyppistä kuin perus- ja jatkokoulutus. Kyseessä on ammatissa toimivien aikuisten oppijalähtöinen oppiminen, jonka lähtökohdat ovat toiset ja joka edellyttää uusia menetelmiä.

Hannu Halila Jaakko Halonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030