Potilasvahingot - laatumittari?

Luotsaamani operatiivinen yksikkö sai äskettäin kielteistä mainetta kansallisissa medioissa paikkana, jossa tapahtuu eniten potilasvahinkoja suhteessa leikkausmäärään (Nelonen/Palaneen käry ja Apu-lehti; samat toimittajat). Potilasvahinkona korvattujen leikkausvahinkojen lukumäärä on meillä 0,4 % leikkausten kokonaismäärästä, kun koko Suomen keskiarvo on 0,2 %. Määrä on kaksinkertainen ja pylväsdiagrammina se näytti ikävältä, mikä ilmeisesti oli toimittajien tarkoituskin. Olemmeko siis maan vaarallisin operatiivinen yksikkö? Tämä käsitys saattoi monelle jäädä, koska alla esitettäviä muita olennaisia lukuja mainituissa medioissa ei tuotu esiin.

Olli Tamminen

Keskustelua suorakorvausjärjestelmän valtakirjamenettelystä

Olen mielenkiinnolla odottanut miten Risto Lanton selvitystä 15/99 SLL:ssä s. 1953 valtakirjamenettelystä kollegoiden toimesta kommentoitaisiin. Hiljaista on. Kari Pylkkänen SELY:n puheenjohtajana on myös raportoinut jäsenistölle Erikoislääkäri 3/99, s.100-101 Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessaan 080599 hyväksymää, yhdessä Kelan ja Lääkärikeskusten yhdistyksen kanssa neuvoteltua sopimusta valtakirjamenettelystä.

Elias Panelius

Uutiskirje Yhdysvalloista

Toukokuun 10. päivänä National Board of Medical Examiners (NBME) siirtää lopullisesti kynän ja paperin syrjään laillistamistutkinnoissa. Tästä lähtien tutkinto suoritetaan tietokoneen välityksellä tutkintokeskuksessa. Kaikkiaan 19 000 amerikkalaista lääketieteen opiskelijaa osallistuu viralliseen laillistamistutkintoon, jonka ensimmäinen osa on tarjolla toukokuussa ja toinen elokuun lopulla. Tulokset on luvattu parissa viikossa, kun ennen joutui odottamaan pari kuukautta.

Tuula Fabrizio

Miten lääkäri jaksaa?

Toukokuussa 1988 julkaisi Suomen Lääkärilehti teemanumeron Burnout ja lääkärit. Tuossa numerossa esitettiin Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisen kyselytutkimuksen tuloksia, joiden avulla toivottiin vähennettävän työolojen stressaavuutta ja lisättävän työviihtyvyyttä. Talouden ylikuumeneminen ja lamaan törmääminen häivyttivät seuranneina vuosina ajatukset lääkärien työolosuhteita parantaviin toimiin ryhtymisestä. Laman seurauksena pulmat ja ongelmat eivät luonnollisestikaan mihinkään hävinneet. Julkisen talouden lamavuosien aikana säästettiin ja väkeä vähennettiin. Terveydenhuoltohenkilöstön ja myös lääkärien jaksamisesta alettiin olla yhä enemmän huolissaan. Lääkärien suurentunut itsemurhariski todennettiin väitöskirjatutkimuksessa.

Markku Äärimaa, Kaj Husman

Terveyskomissaari tarvitaan

Viime vuosina on Euroopan Unionin alueella paljastunut useita vakavia tilanteita, joissa ihmisten terveys on ollut uhattuna. Ongelmat, jotka vielä muutama vuosikymmen sitten olisivat pysyneet kansallisina, voivat rajojen hävitessä saada Euroopan laajuiset mittasuhteet. Syyllisiä on etsitty myös E U:n virastoista ja virkamiehistä, erityisesti sen komissiosta ja komissaareista. Tapaukset valaisevatkin hyvin sekä Unionin rakenteiden heikkouksia että ristiriitaa sen perusperiaatteiden ja kansalaisten turvallisuusvaatimusten välillä.

Markku Äärimaa

Vuoristotaudin ennaltaehkäisyä Himalajalla

Himalaya Rescue Association (HRA) vietti kaksikymmentä- viisivuotista merkkipäiväänsä joulukuussa 1998 Nepalin pääkaupungissa, Katmandussa. Vapaaehtoiseen toimintaan ja rahoitukseen perustuvan järjestön päällimmäisenä tarkoituksena on vuoristotaudin eli AMS:n (acute mountain sickness) ennaltaehkäisy ja sen hoidon järjestäminen mitä vaikeimmissa olosuhteissa Himalajan vuoristossa. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti Himalajalle saapuvat ulkomaalaiset trekkaajat, mutta järjestö pitää huolen myös HRA:n vuoristoklinikoihin saapuvien kyläläisten akuuteimmista terveydenhuollon ongelmista.

Seppo Suomela

Potilasrekisterit vahva pohja tutkimukselle ja tilastoinnille

Henkilörekisterit ovat taas ajankohtainen keskustelun kohde. Islannin parlamentti Altinget päätti 17.12.1998 kansallisen potilasrekisterin hallinnollisesta siirtämisestä yksityisen yrityksen vastuulle. Tämä on herättänyt epäilevät tuomaat peräämään rekisterien käytön etiikkaa, tietosuojaa ja jopa oikeutusta tietojen keruuseen. Suomessakin on käyty keskustelua erityisesti henkilötunnuksen käytön oikeutuksen ympärillä.

Vappu Taipale, Olli Nylander

Kommentteja Pietinalhon ja Wallinheimon vastineesta

Pietinalhon ja Wallinheimon vastineessa (SLL 14/99) kirjoitukseeni Tupakoitsijan terveystarkastus vallanhimon tyydyttämisväline (SLL 10/99) ei puututtu pääasiaan, joka jo sen otsikostakin käy ilmi. Se on kai tulkittava niin, että tupakoinnin vastustajat myöntävät olevansa ihmisten mestaroijia, niitä, jotka luulevat rajoittuneista lähtökohdistaan tietävänsä, mikä toisille on hyväksi. Ainakin vastine oli hengeltään oppimestarimainen ja vaikutti tarkoitetun lähinnä tupakoinninvastustajien uskonvahvistukseksi sekä ojennukseksi niille, joiden mieleen on saattanut kirjoituksen johdosta hiipiä epäilys puheenaolevan nautintoaineen vastustamisen mielekkyydestä. Kirjoittajat turvautuivat lähinnä vanhoihin ja tuttuihin hokemiin.

Mika Svensk

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030