Sarjamurha, myräkät ja me

Helmimyräköiden keskellä Suomea ammuttiin. Sokin aiheutti tieto, että Albertinkadun ampumaradalla oli ammuttu kaksi miestä. Ampuja tarkentui pian naiseksi ja miesuhrien lukumäärä kolmeksi. Kansakunta sai pohdittavakseen uusia syntyjä syviä sen jälkeen kun oli taivasteltu väkivaltatematiikkaa, heitteille jätettyjä lapsia, nuorten huumeiden käyttöä, tapakasvatuksen rappiota, Lipposen aloitteellisuutta ja saatananpalvojien paloittelumurhia.

Pisara

Ovatko terveydenhuoltomme kilpailuesteet rakenteissa vai asenteissa?

Äkkiä vilkaisten ei koko kuluneen vuosikymmenen käyty terveydenhuollon kilpailua koskeva keskustelu ole jäänyt hedelmättömäksi. Alun perin liike-elämässä kehitettyjen teorioitten mukaisesti terveydenhuollonkin yksiköitä nykyään tulosjohdetaan. Sen onnistumista arvioidaan yritysten kirjanpitoa muistuttavia tuloslaskelmia ja taseita konstruoiden. Vuosittaisen toiminnan suunnittelu perustuu tuotteisiin, joita kunnat ostavat tuottajilta yksinään tai ostorenkaiksi ryhmittyneinä. Sairaalat laskuttavat kuntia myytyjen tuotteiden mukaisesti.

Taito Pekkarinen

Ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset

Esko Länsimies kirjoittaa lennokkaan poleemisesti poikien rituaalisista ympärileikkauksista ja vaatii niitä kiellettäväksi (tai vaihtoehtoisesti myös tyttöjen ympärileikkauksia sallittaviksi) (Rituaaliset ympärileikkaukset eivät ole näyttöön perustuvaa lääketiedettä! Suom Lääkäril 1999;54:1913-1914). Asian käytännöllinen merkitys maassamme on pieni, mutta periaatteellisena kysymyksenä se on kiintoisa ja ansaitsee huomiota. Yhdysvalloissa keskustelu velloo erityisen kiihkeänä, kuten esim. Internetistä voi lukea (http://www.cirp.org). Jaan seuraavassa ongelman neljään eri osakysymykseen, jotka ovat vain osittain lääketieteellisiä.

Pekka Louhiala

Rituaalinen ympärileikkaus ei ole lääketieteen piiriin kuuluva

Lääkärilehden toimitus tarjosi minulle mahdollisuutta vastata Pekka Louhialan kommenttiin ympärileikkausta koskevaan kirjoitukseeni (Rituaaliset ympärileikkaukset eivät ole näyttöön perustuvaa lääketiedettä! Suom Lääkäril 1999;54:1913-1914). Kirjoitustani pyydettiin lehteen, koska tarkoituksena on herättää keskustelua lääketieteen arkipäivään liittyvistä eettisistä kysymyksistä.

Esko Länsimies

Uutiskirje Yhdysvalloista

Vastaanottoa pitävistä lääkäreistä puolet toimii vieläkin vastaanotolla yksin. Soolopraktikot ovat kuitenkin hieman vanhempia kuin ryhmävastaanotoilla toimivat: keski-iät ovat 53 ja 45 vuotta. Niinpä soolopraktiikan osuus työmuodoista luultavasti vähenee selvästi tulevan vuosikymmenen aikana, kun nyt yksin toimivat jäävät eläkkeelle. Tilastokatsauksen lääkärien työstä ja tuloista julkaisi viime vuoden lopulla Medical Economics -lehti.

Tuula Fabrizio

Eugeniikka

Englantilainen Francis Galton otti sanan eugeniikka käyttöön vuonna 1883. Hän tarkoitti sillä niiden yhteiskunnallisten toimintojen tutkimusta, joilla voitiin vaikuttaa ihmisen periytyviin ominaisuuksiin, sekä hyviin että huonoihin. Oppirakennelma syntyi aikana, jolloin periytymisen mekanismit olivat lähes tuntemattomia. Eugeniikasta on keskusteltu paljon viime aikoina. Sanan merkitys on muuntunut innostusta herättäneestä oppirakennelmasta kielteiseksi rotuohjelmien toteuttamismenetelmäksi.

Arno Forsius

Life style drugs

Kaikkien näiden mielettömien paineidenkin keskellä minä voin hyvin. Suorastaan äärettömän erinomaisesti! Tietysti heti perään minun on lisättävä, ettei tämä suinkaan johdu yksinomaan minun henkilökohtaisista fyysisistä ja psyykkisistä resursseistani, vaan vallan tärkeässä roolissa on moderni lääketiede ja sen hukaisevat keksinnöt. Ilman muuta vaikkapa 1800-luvun Suomessa olisin jo moneen kertaan kuollut ja kuopattu bisnesmies, jonka marmoriselle hautakivelle vain kapiset koirat kävisivät yösydännä kusemassa. Mutta nyt tällä pian päättyvällä vuosituhannella minä kukin yhä kuin parahinkin geeniterapoitu vanha ruusu, ja liiketoimeni ovat mitä mainioimmin mallillaan: rahaa tulee rutkasti vähän joka läävästä ja yhä minä vain verkostoidun ahnaasti kuin nuori lukki.

Lääkäriliitto kannustaa koko ammattikuntaa laatua kehittämään

Laatuajattelu on Suomessakin viime vuosina leimannut keskustelua terveydenhuollon kehittämisestä. Teollisuudessa pitempään käytössä olleet kehittämisen työkalut, kuten laatujärjestelmät ja -käsikirjat, ovat yleistyneet myös terveydenhuollossa. Terveydenhuollon yksiköitä auditoidaan, niille myönnetään sertifikaatteja ja ne osallistuvat laatupalkintokilpailuihin. Erilaisten uusien käsitteiden tiimellyksessä iso osa lääkärikuntaa on kuitenkin vielä hämmentynyt ja tietty torjuntareaktiokin on tältä pohjalta ymmärrettävissä.

Hannu Halila

Valtakirjamenettely parantaa asiakaspalvelua

Suomen Lääkäriliitto, Lääkärikeskusten Yhdistys ja Kela ovat pitkällisissä neuvotteluissa päässeet sopimukseen Kelan sairausvakuutuskorvauksen maksujärjestelmän kehittämisestä joustavammaksi ns. valtakirjamenettelyn avulla. Apteekkiasioinnissa käytäntö on useimmille tuttu, mutta perusteiltaan erilainen. Apteekkien järjestelmä on lakisääteinen suorakorvaus, mutta yksityisiin lääkärinpalkkioihin ja yksityisiin tutkimuksiin ja hoitoihin tullaan soveltamaan valtakirjamenettelyä, jonka keskeisenä elementtinä on vapaaehtoisuus, niin potilaalle kuin lääkärillekin.

Risto Lantto

Laboratoriotoiminta <> kliininen kemia

Moilasen ym. mielenkiintoisen artikkelin Alueellisen laboratoriotoiminnan tuotantorakenne, sen taustatekijät ja asiakaslähtöinen kehittäminen (SLL 11/99) otsikosta tai yhteenvedosta ei käy ilmi, että kyseessä on kliinisen kemian alaan kuuluva raportti. Vasta tekstiosassa tästä saadaan pientä vihjettä, kuten maininta, ettei luokittelussa otettu huomioon potilaan läsnäoloa edellyttäviä tutkimuksia (vaikka otsikossa puhutaan asiakaslähtöisyydestä!) ja Kelan kliinisen kemian tutkimusten taksoituspolitiikasta. Artikkelissa usein vilahtanut yleistermi analytiikka yhdistetään laboratorioslangissa monesti juuri kliiniseen kemiaan, mutta tätä keskivertolukija ei välttämättä hahmota.

Markku Walamies

Suomen Psykiatriyhdistyksen vastine

Pirkko Ekman ja Pertti Heikman ovat laatineet Lääkärilehteen mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän kirjoituksen ECT-hoidosta itsemääräämisoikeuden näkökulmasta (SLL 8/99). Aihe on varsin tärkeä juuri kirjoittajien mainitsemien pelkojen, väärän tietouden ja määrättyjen riskien vuoksi. Vaikka Ekman ym. ovat kirjoituksessaan (1) siteeranneet sanatarkasti oikein yhtä lausetta Suomen Psykiatriyhdistyksen kannanotosta Euroopan Neuvoston parlamentin päätöslauselmaan: ...eikä katso, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia koskevien yleisten periaatteiden kanssa, antaa tämä siteeraus sellaisenaan hieman virheellisen kuvan kokonaisuudesta. Suomen Psykiatriyhdistyksen hallitus on 30.11.94 laatinut asian johdosta kirjelmän sosiaali- ja terveysministeriöön (2), jossa se on todennut, että 1) Euroopan neuvoston parlamentin ihmisoikeuksia koskeva päätöslausuma 1029 on periaatteellisessa ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa ihmisoikeuksia koskevassa asiassa, 2) ettei Suomen lainsäädäntö tunne käytäntöä, jossa ECT-hoidon edellytyksenä olisi aina potilaan kirjallinen lupa, ja 3) ettei Suomen kaikissa vankiloissa ole päätöslausuman edellyttämää psykiatria.

Dementian täsmälääkitys ja statiinit

Kiitän Tuula Pirttilää, Anna Eerolaa ja Harry Freytä vastauksesta takriinia koskevaan puheenvuorooni (SLL 7/99). Dementian estäminen tai hidastaminen on viime aikoina ollut pohdinnan kohteena. Äskettäin ilmestynyt geriatrian professori L. Flickerin pääkirjoitus (1) käsiteli uusimpia asetyylikoliiniesteraasin estäjiä, donepetsiiliä ja rivastigmiinia. Niiden vaikutusta ei voi sanoa dramaattiseksi: keskimääräinen väheneminen 2,8 pistettä keskimäärin 54 kyvyttömyyspisteestä. Hyötyä arviointitilanteista epäillään jopa suuremmaksi kuin itse lääkityksestä, joten mukana on keisarin uudet vaatteet -piirteistöä. Kun nämä arvioinnit maksavat suunnilleen saman verran kuin itse lääkitys ja toisaalta Ginkgo biloba -uute ilmoitetaan dementiassa tehokkaaksi (2), mutta on hinnaltaan vain kymmenes-viidestoista osa donepetsiilin vastaavasta kustannuksesta, ajaudutaan kustannusvetailuihin.

Matti Viukari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030