Tartuntatautitilanne Suomessa

Tartuntatautitilanne näyttää tämän hetken lukujen perusteella melko rauhalliselta. Tilastoissa näkyvät suolistopatogeenimäärien kääntyminen laskuun ja syksyyn kuuluvien myyräkuume- ja Pogostan tautitapausten lisääntyminen. Kuukauden hiljaisuuden jälkeen uusia EHEC-tapauksia on todettu muutaman päivän aikana neljä, kaikki Kotkan seudulla. Eniten julkisuutta ovat saaneet huolestuttavat tiedot uusista HIV-tartunnoista ruiskuhuumeiden käyttäjillä.

Maarit Kokki

Suositus hepatiitti B -rokotuksesta uusittu

Hepatiitti B -virus (HBV) leviää tavallisimmin seksin tai ruiskuhuumeiden käytön välityksellä. Tartunnan voi kuitenkin myös aiheuttaa satunnainen veri- yms. kontakti, joka voi syntyä mm. työolosuhteissa. Tartuntaa vastaan on olemassa tehokas ja turvallinen rokote. KTL on aikaisemmin antanut ohjeet rokotteen käytöstä mm. tartunnalle suoraan altistuneille ja muille erityisessä vaarassa oleville. Kun rokotus on annettu suosituksen mukaan, se on yleisen rokotusohjelman osana ollut saajalleen maksuton.

Pauli Leinikki

Lisää HIV-tartuntoja ruiskuhuumeiden käyttäjillä

Pääkaupunkiseudulla todettiin viime kesän ja alkusyksyn aikana viisi ruiskuhuumeiden käyttöön liittynyttä HIV-tartuntaa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa todettu paikallinen epidemia. Nyt tapauksia on paljastunut neljä lisää ja niiden taustoja selvitellään parhaillaan.

Pauli Leinikki, Pekka Holmström, Anne Ovaska

Virologinen epidemiatilanne viruslaboratorioiden löydösten perusteella

Influenssaepidemiasta ei tässä vaiheessa (28.10.1998) ole merkkejä. Aikaisemman B-viruslöydöksen jälkeen A-influenssaa on löytynyt kolmesta tapauksesta. Ensimmäinen, serologinen löydös, on A-viruksen alatyyppiä H1N1. Parikymppinen naishenkilö oli sairastunut Kuopiossa jo syyskuun alussa. Kahden muun sairastuneen alatyypeistä ei ole tarkempaa tietoa. Molemmat ovat Oulusta. Toinen heistä on yksivuotias poika ja toinen keskosvauva, joiden imulimasta virus todettiin antigeenin osoituksella. Tarkempia ajankohtaisia tietoja influenssasta saa KTL:n influenssalaboratorion osoitteesta http:// www.ktl.fi/flu.

Marjaana Kleemola

Sairaan hoitopiiri

Lausuttaessa sairaan hoitopiiri yhteen peitetään ilmaisun koominen puoli. Strategiapapereissa komiikka nimetään asiakaslähtöisyydeksi. Käytännössä asiakas ei hevin lähde ainakaan kunnalliseen hoitoon. Jos suunnittelee lähtöä tutkimukseen, hoitoon tai kuntoutukseen, kohtaa hoitopiirillisiä ongelmia.

Pisara

Kaataako burn-out Suomen terveydenhuollon?

Viime kuukausina käyty suomalaista sairaanhoitoa koskeva julkinen keskustelu ei ole ollut järin mairittelevaa. Vanhustenhoidon laadusta huolta kantanut naisryhmä sai mediassa runsaasti huomiota taannoin. Sama ryhmä luovutti päättäjille adressinsa, jonka vaatimuksiin allekirjoituksillaan yhtyi pitkälle toistasataa tuhatta suomalaista. Tämä ilmeisesti edelleen provosoi eduskunnassa välikysymyksen istuvalle hallitukselle. Taistelupari HYKS-Helsinki väänsi julkisuudessa kättä loppuvuoden helsinkiläispotilaiden leikkaustoiminnasta HYKS:ssa. Viimeksi julkisuudessa on riepoteltu aivokasvaimeen sairastuneen helsinkiläislapsen hidasta hoitoonpääsyä ja lääkärien hutilointia ko. potilastapauksessa. Näiden tiedotuspiikkien lomassa niin lääkärit kuin hoitajat ovat valittaneet julkisuudessa työuupumustaan kaikkine siihen liittyvine seurauksineen. Syyksi on useimmiten nimetty kuntien erityisesti erikoissairaanhoidossa toteuttamat säästötoimenpiteet.

Taito Pekkarinen

Kysymys Irma Pahlmanille ja Eero Vuoriselle

Luin suurella mielenkiinnolla Irma Pahlmanin ja Eero Vuorisen pääkirjoituksen Kuolevan potilaan oikeuksia kunnioitettava (SLL 30/98). Erittäin hyvä ja tarpeellinen kirjoitus, mutta eräs kohta siinä jäi askarruttamaan. Kirjoituksessa todettiin: Mikäli hoitotahto on vuosia vanha, eikä asiakirjassa ole nimikirjoituksen ja päiväyksen muodossa merkintöjä asiakirjan voimassaolon jatkuvuudesta, on lääkärin vaikea vakuuttua sen pätevyydestä.

Jane Tuovinen

Vastaus Jane Tuovisen kysymykseen

Tuovisen ajattelu lähtee jäämistöoikeudellisesta testamenttiasiakirjasta. Analogioiden hakeminen jälkisäädöksen eli testamentin (perintökaaren luvut 9-14 ja 22) taholta saavuttaa nopeasti rajansa. Seuraavassa tärkeimpiä syitä:

Irma Pahlman, Eero Vuorinen

Selittääkö kansanluonne kännin?

Kännykän vallankumouksellista leviämistä Suomessa se ei ainakaan selitä poliittisen historian tutkijan mukaan (dosentti Martti Häikiön kolumni, SLL 32/98). Tunnettuahan on, että me suomalaiset ryyppäämme paljon väkeviä. Samoin se, että siihen on erityisen pakottava tarve ulkomailla, missä itsetuntomme joutuu koetukselle. Koetukselle se kyllä usein joutuu kotimaassakin, jolloin känni usein pelkistää kilpailijan hakattavaksi tai ihan tapettavaksikin. Muuten nöyryytys olisi sietämätön. Kansanluonnettako?

Martti Siirala

Siiralalle yhteisöpatologiasta

Kiitän psykiatri Martti Siiralaa kiinnostavista jatkoajatuksista teokseni Alkuräjähdys. Radiolinja ja Suomen gsm-matkapuhelintoiminta 1988-1998 tiimoilta. Siirala haluaa puolustaa kansanluonteen käyttämistä tieteellisenä selitysperustana. Hän selittää suomalaisten ryyppäämisen pakottavalla tarpeella, itsetunnon joutumisella koetukselle ja nöyryytyksellä. Mitä tieteelliseksi katsottavia perusteita näille selityksille löytyy? Olisi hyvin kiinnostavaa kuulla jonkun alkoholismin tutkijan näkemyksiä siitä, voidaanko millään todistettavalla tavalla väittää, että suomalaiset ryyppäävät muista poikkeavasti?

Martti Häikiö

Viekää romunne pois!

Lisäyksenä tietojärjestelmästä kirjoittaneen Simo Pietilän artikkeliin (SLL 32/98) saanen kertoa eräästä aiheeseen liittyvästä kokemuksesta jo ennen 1970-lukua. Sain 1960- luvun alussa NIH:ltä vaativan asiantuntijakäsittelyn suositteleman kolmivuotisen apurahan. Ehtoihin kuului puolivuotiset raportit töitten edistymisestä. Meillä oli jo silloin automaattinen isotooppianalysaattori monien muiden uusien laitteiden ohella. Informaatiota kertyi niin paljon ja nopeasti, ettemme kyenneet niitä silloisin laskulaittein hallitsemaan. Pyysin yliopistomme atk-asiantuntijoita avuksemme ja lopulta ulkopuolisia hoitamaan asia. Näiden hidastelun jälkeen kysyin, kuka heidän yrityksessään vastasi alan kehittämisestä. Soitin hermostuneena asianomaiselle ja kehoitin heitä viemään romunsa pois ja paneutumaan kunnolla asiaan.

Kaarlo Hartiala

Vapaus vai kollegiaalisuus?

Suomen Lääkärilehdessä (30/98) dosentti Mirja Kalliopuska tekee syvällisen retken lääkäreiden empatiamaailmaan ja ylilääkäri Ulla Mattelmäki-Rimpelä selvittää hankalan lääkärin luonnekuvaa. Kiitokset heille. Mutta, mutta... Missä viipyy vastaus kysymykseeni lääkärin velvollisuudesta pyytää anteeksi potilaalta?

Kolmas kansainvälinen lasten astman tutkimus- ja hoitosuositus

Lasten astman hoidosta on annettu kolmas kansainvälinen hoitosuositus, jossa taudin määritelmään kiinnitettiin erityistä huomiota, koska astmalasta hoitavat monen erikoisalan lääkärit. Vaikka astma on nykyään hyvin yleinen lapsilla, vaatii jatkuvaa seurantaa ja ennaltaehkäisevää lääkitystä vain melko pieni, taudin vaikeimpia muotoja sairastavien joukko. Lasten astman hoito onnistuu sitä paremmin mitä aktiivisemmin akuuteissa tilanteissa toimitaan ja mitä aikaisemmin anti-inflammatorinen lääkitys aloitetaan sitä tarvitseville.

Alf Backman

Oikaisu

Artikkelin Elise Kosunen, Matti Rimpelä, Arja Liinamo, Jukka Jokela, Andres Vikat ja Arja Rimpelä: Nuorten seksuaalikäyttäytyminen Suomessa 1996-1997 (SLL 30/98), kuvion 1 (SLL 32/98, s. 3663) oikaisu oli virheellinen kirjapainon tekemän erehdyksen vuoksi. Julkaisemme korjatun kuvion ja pahoittelemme tapahtunutta.

Baby-friendly-sairaalat valtaavat Aasiaa

Rintaruokinnan edistämisellä on keskeinen merkitys kehitysmaiden taistelussa imeväis- ja lapsikuolleisuutta vastaan. Se on eittämättä yksi tehokkaimmista ja edullisimmista imeväisikäisiin kohdistuvista terveydenhuollon interventioista. Tutkimustulosten mukaan kehitysmaiden vastasyntyneillä lapsilla, jotka eivät saa äidinmaitoa elämänsä ensimmäiset 4-6 kuukautta, on 10-15 kertainen kuolemanriski verrattuna lapsiin, jotka saavat pelkkää äidinmaitoa. Pelkän rintamaidon antaminen, exclusive breastfeeding, ensimmäiset 4-6 kuukautta on WHO:n ja UNICEFin keskeinen strategia, jolla pyritään parantamaan kehitysmaiden vastasyntyneiden eloonjäämisennustetta aliravitsemuksen ja infektioiden hallitsemissa kasvuolosuhteissa.

Seppo Suomela

Päiväkirurgia - vieläkin liian vähän käytetty mahdollisuus

Suomen Kuntaliiton päiväkirurgiaa pohtinut työryhmä on julkistanut hiljan muistionsa ja ehdottaa, että päiväkirurgian määrä kaksinkertaistettaisiin viiden seuraavan vuoden aikana. Edellisestä laaja-alaisesta päiväkirurgian arviosta onkin kulunut aikaa jo lähes vuosikymmen. Vuonna 1990 silloinen Lääkintöhallituksen työryhmä linjasi päiväkirurgian tulevaisuutta tilanteessa, jossa koko toiminta otti vasta ensimmäisiä askeleitaan suomalaisessa sairaanhoidossa. Uuden arvion teko oli mitä aiheellisinta, onhan päiväkirurgia laajentunut tällä vuosikymmenellä hyvin nopeasti. Työryhmän pääehdotus lienee kuitenkin asiantuntijoillekin pienoinen yllätys. Tässä kannanotossa päiväkirurgista toimintaa pidetään laajentuvana ja entistä suurempia potilasryhmiä koskevana tapana järjestää hoito. Päiväkirurgian käyttömahdollisuuksienhan on jo joissain puheenvuoroissa ehditty arvioida olevan loppumassa.

Taito Pekkarinen

Kalliiden lääkkeiden korvaaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkekustannustyöryhmä teki viime vuonna toimeksiantoonsa pohjautuen joukon ehdotuksia, jotka tähtäsivät lääkekustannusten kasvun hillitsemiseen niin, että samalla huolehditaan väestön mahdollisuudesta saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Pääosa ehdotuksista on toteutettu. Lähinnä verotuksen ja muiden vähittäishintoihin vaikuttavien kertaluonteisten muutosten myötä potilaiden ja sairausvakuutuksen maksamien lääkekustannusten kasvu hidastuu ennakkoarvion mukaan tänä vuonna selvästi aiempien vuosien kymmenen prosentin kasvu-uralta.

Santero Kujala

Ves. paradox.

Edellisellä neuvottelukierroksella oli voimallisesti esillä näkemys, että väestövastuuseen perustuva virkaehtosopimus (vv-VES) olisi pitänyt jättää terveyskeskuslääkärien ainoaksi sopimukseksi. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt. Useimmat lääkärijärjestöt, joita asia koskee, esittivät ennen neuvotteluja ehdottoman vaatimuksensa vv-VES:een siirtymisen puolesta. Tosin nuorempien kollegoiden julkaisussa esitettiin myös kritiikkiä ja järkeviä parannusehdotuksia, jotka kuitenkin jäivät toteutumatta.

H. Tapio Hanhela

H. Tapio Hanhelalle

Lääkärisopimuksesta viime talvena neuvoteltaessa oli tavoitteena virkaehtosopimuksen keinoin tukea väestövastuujärjestelmän laajentamista maassamme. Kuten mm. työtuomioistuimen päätöksessä ennen sopimusta todettiin, ei terveyskeskuksessa noudatettava toimintamalli ole virkaehtosopimusasia. Yhtä lailla virkaehtosopimusasia ei myöskään ole kunnassa olevien lääkärien määrä. Virkaehtosopimuksella voidaan kuitenkin antaa toimintaa suuntaavia ohjeita, mutta ne eivät ole kuntaa sitovia määräyksiä.

Mikko Kangas

Lääkärisopimuksesta

Luin Lääkärilehdessä ollutta vastinetta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Roger Asplundin ym. avoimeen kysymykseen (SLL 30/98). Kysyjät olivat selvästi huolestuneita, mihin oli kadonnut noin 5 prosenttiyksikköä oletetusta palkankorotuksesta. He kuuluvat yli- tai apulaisylilääkäriportaaseen ja olettivat saavansa 12,9 %:n korotuksen kuukasipalkkoihinsa. Nyt oli tullut tupon ja korotetun työajan perusteella noin 8 %. Eli missä luuraa loput 5 %? Tämä käy jännittäväksi.

Tommi Vimpeli