Ravinto ja lapsen käyttäytymishäiriöt

Yksittäisten vanhempien kokemusten mukaan tietyt ruoka-aineet, kuten makeiset ja virvoitusjuomat, voivat suurina kerta-annoksina aiheuttaa lapsen levottomuutta. Sokerin, keinotekoisten makeutteiden, väri-, aromi- ja säilöntäaineiden vaikutusta ylivilkkauteen ei ole kuitenkaan voitu yksiselitteisesti todentaa kontrolloiduissa tutkimuksissa.

Outi Nuutinen

On aika äänestää!

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalien ehdokkaat on nyt asetettu. Ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan tässä numerossa. Äänestysmateriaali tulee jokaiselle lääkärille liitosta suoraan postitse. On aika äänestää!

Taito Pekkarinen

Migreenin hoito raskauden ja imetyksen aikana

Migreeni helpottuu yleensä raskauden aikana. Näin ei kuitenkaan käy aina, vaan joillakin se pahenee ja jotkut voivat saada ensimmäisen migreenikohtauksensa juuri raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Tähän kirjoitukseen on koottu nykykäsityksen mukaiset migreenin hoitomahdollisuudet raskauden ja imetyksen aikana.

Tuija Heikkinen

Liikaa osumia?

Tiedon etsijän apuvälineitä ovat Internetin hakukoneet, joille annetaan etsittävä termi. Hakukoneet eivät kuitenkaan ole kyllin valikoivia useimmille käyttäjille.

Erkki Karjalainen

Kun kynsisieni ei parane

Ajoissa suun kautta aloitettu kynsisienen hoito, kun vasta osa kynnestä on infektoitunut, mahdollistaa täydellisen paranemisen. Mikäli kynsi-infektio ei ole parantunut suun kautta otetulla lääkehoidolla, sienen infektoima kynsi on alunperin hyperkeratoottinen tai kyseessä on iäkäs potilas, on harkittava kynnen poistoa lääkehoitoon yhdistettynä. Koulutuksen saanut jalkojenhoitaja voi tehdä kynsien urealiuotushoidon tai kynsien mekaanisen hionnan. Ureahoito on kivuton, ja potilas ei tarvitse hoidon jälkeen sairauslomaa. Kynsien kirurgista poistoa ei suositella.

Inkeri Helander

Diabetes, rasitusvammat ja helle työllistävät kanjonissa Lääkärinä "Jumalan sylissä"

"Ehkei suorastaan hullu, mutta aika boheemi pitää olla, että täällä viihtyy." Näin tuumii työstään Oklahomasta kotoisin oleva Owen Gilmore, joka on viidettä vuotta havasupai-intiaanien lääkärinä Grand Canyonissa, "Jumalan sylissä".

Arto Niemi

Patienter på internet

Ett av de senaste numren av Läkartidningen från Sverige innehåller några intressanta artiklar som till en början förbryllade mig."Utmaning för läkarstudernade i Umeå: Patientmöte tränas genom förtätat rollspel på Internet" läste jag i innehållsförteckingen. "Det var som sjutton! tänkte jag." Har de där svenskarna gått en bit längre än vi i Finland. "Och hur gör de det?"

Svante Stenman

Presidentin terveys - kansallinen traumammeko?

Iltapäivälehdistö on jälleen kerran käynyt keskustelua siitä, miten hoitavan lääkärin tulisi suhtautua presidentin sairauksiin. Kimmokkeen tämänkertaiselle keskustelulle antoi Helsingin yliopiston neurologian professori Jorma Palo, jonka mielestä lääkärin vaitiolovelvollisuudesta tulisi maan edun nimissä voida luopua, jos presidentti on menettänyt henkiset edellytyksensä hoitaa virkaansa dementian tai muun vakavan psyykkisen sairauden takia. Professori Palon mielipiteen pohjana näyttää voimakkaimmin olevan presidentti Kekkosen viimeisten virassaolovuosien sairastelu, josta Palo lehtitietojen mukaan esitelmöi kansainvälisessä neurologien kongressissa.

Taito Pekkarinen

Mikrobilääkkeiden hintakilpailu vaimentunut

Tavallisimmin käytettyjen mikrobilääkkeiden välistä hintakilpailua on käyty viime vuosina, mutta vuoden 1997 aikana hinnat eivät ole muuttuneet paria poikkeusta lukuun ottamatta. Vuoden 1997 Pharmaca Fennicassa olevat hinnat ovat siis pääsääntöisesti edelleen voimassa.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Ovatko antibioottikuurit turhan pitkiä?

Avohoidossa myytiin mikrobilääkkeitä viime vuonna noin 380 miljoonalla markalla, mistä sairausvakuutus korvasi 110 miljoonaa. Potilaat siis kustantavat yli 70 % saamistaan antibioottihoidoista. Päätimme eritellä avohoidon mikrobilääkityksen kustannuksia diagnooseittain sekä erityisesti katsoa hoidon kestoa ja sen vaikutuksia kustannuksiin.

Ulla-Maija Rautakorpi, Pentti Huovinen, Timo Klaukka

Aktiivivapaa vai muuten vaan vapaa?

Oltuani poissa lääkärinammatista ulkomailla palasin Suomeen apulaislääkärin toimeen viime keväänä. Ulkomailla vietettyjen neljän vuoden aikana lääkäreiden kielenkäyttöön oli pesiytynyt uusi termi: aktiivivapaat. Esimieheni ja kollegani selvittivät ystävällisesti kyseisen termin sisällön minulle: vaikka haluaisit tehdä töitä, et saa, vaan sinut potkaistaan pihalle säännönmukaisin välein määräajaksi. Tämä siitä syystä, että lääkäreille on joissain lakipykälissä määritelty vuosittaisten (yli)työtuntien maksimimäärä. Miksi tämä maksimituntimäärä ylipäätänsä on olemassa ja miksi se on juuri sen suuruinen kuin on, tuntui olevan minigalluppini perusteella suuri mysteerio kaikille. Potilasturvallisuuden vaarantumisesta ylityöllistetyn ja päivystysten stressaaman lääkärin vuoksi kukaan ei puhunut mitään.

Jari Honkaniemi

Selviytyä mutta miten

Ben Furman on hiljan julkaissut uuden kirjan, jolla on haastava nimi: "Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus". Kirja perustuu lähinnä ihmisten kirjeisiin, joissa he kertovat miten he ovat selvinneet vaikean lapsuutensa kokemuksista. Kirja, joka osoittaa huomattavaa lukeneisuutta tekijältään, on ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja voin suositella sitä kaikille, ennen kaikkea kotivammaisille itselleen, mutta myös niille lääkäreille, jotka joutuvat työssään kohtaamaan näitä ihmisiä. (Mainittakon, että Furman karttaa kotivammaisuus-käsitteen käyttöä. Silti puhumme samasta asiasta.)

Martti Paloheimo

Muutama sana psykiatrisen diagnostiikan soveltamisesta

Lääkärilehdessä (SLL 7/97) julkaistiin kolme kirjoitusta psykiatrisen diagnostiikan soveltamisesta. Silloin kun toimitaan ammattityössä, asiat voivat olla näinkin. Kun kuitenkin tiedän miten orjallisesti suomalaiset toimivat, haluan tuoda esiin muutamia asioita, ennen kuin käytännöt lopullisesti vakiintuvat.

Yrjö Saarikoski

Oikaisu

Esko Länsimiehen keskustelupuheenvuoro (SLL 26/97) sisälsi virheellisen tiedon, jonka hän haluaa oikaista. Hän kirjoitti: "...Lääkäriliitto työnsi Suomenlahden rantamutaan yhden vuoden jäsenmaksujen verran (noin 200 miljoonaa markkaa) rahaa". Oikea rahasumma on 20 miljoonaa markkaa.

Esko Länsimies

Vasemman kammion hypertrofia ja kohonneen verenpaineen lääkehoito

Suomessa on syksyllä 1995 alkanut laaja, kansainvälinen monikeskustutkimus (LIFE), jossa seurataan losartaanin vaikutusta ennusteeseen 55-80-vuotiailla verenpainepotilailla, joilla on EKG:lla todettavissa vasemman kammion seinämien hypertrofia. Tutkimukseen osallistuu 8 300 potilasta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja USA:ssa.

Frej Fyhrquist, Markku S. Nieminen

Syöpä ei ole salaisuus Euroopan syöpäviikko 6.-13.10.97

Syöpä ei ole salaisuus. Avoimuus auttaa. Tässä osa tämän vuoden syöpäviikon teemaa. Lokakuista Euroopan syöpäviikkoa vietetään naisten syöpien, erityisesti rintasyövän ja kohdun kaulaosan syövän merkeissä. Ohjelman tavoitteena on paitsi lisätä tiedonvälitystä naisten syövistä, myös varmistaa eurooppalaisen ulottuvuuden näkyvyys tässä yhteydessä. Viimeksi mainittu on komission päätavoite. Muut 15 osapuolta huolehtivat siitä, että sanoman sisältö on oman maan kannalta rakentava ja ristiriidaton. Keskusteltavaa siis riittää.

Liisa Elovainio

Uutiskirje Yhdysvalloista

International AIDS Society-USA:n asiantuntijalautakunta antoi viime vuonna ohjeet tällöin saatavilla olleiden lääkkeiden käytöstä HIV-infektion hoidossa. Parin kolmen kuukauden väliajoin kokoontuva ryhmä päätti kuitenkin uusia ohjeet nykytilannetta vastaaviksi. Uudet ohjeet julkaistiin JAMAssa 25.6.97.

Tuula Fabrizio

Hippokrateen vala

Suomessa on jälleen otettu vapaaehtoisena käyttöön juhlallinen lääkärinvala ammattiin ryhtyville. Käytäntö juontaa juurensa antiikin ajan Kreikassa syntyneeseen valaan, joka edustaa varhaisen länsimaisen lääketieteen pysyvää eettistä perintöä. Tämä vala, joka liitetään Hippokrateen (460-370 eKr) nimeen, vaikka se on saanut kirjallisena säilyneen asunsa vasta hänen jälkeensä, on suomeksi tulkittuna seuraava:

Arno Forsius

Virusepidemiologinen tilanne virologisten laboratorioiden löydösten perusteella 26.5.-17.8.1997

Kuluneen kesän löydösmäärät ovat useimpien virusten osalta hyvin samanlaisia kuin vuotta aikaisemmin. Selvimmät poikkeukset muodostavat RSV, jolla tänä kesänä on voimakas epidemia, sekä A-hepatiitti.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Elokuun lopulla tilannetta arvioidessa näytti siltä, että kesällä 1997 oli suolistobakteeriepidemioita tavallista enemmän. Kuitenkin huomiota on herättänyt ennenkaikkea epidemioiden laajuus ja pitkäkestoisuus.

Matti Jahkola, Maarit Kokki, Tuija Leino, Petri Ruutu