Erikoislääkäriksi pätevöitymisen uudistus on tehtävä yksityiskohtaisesti

Suomalaista lääketieteen opintojärjestelmää on sovitettu EU-säädöksiin jo usean vuoden ajan. Erikoislääkärikoulutusta tarkasteli viimeksi Opetusministeriön alainen EU-erikoislääkärityöryhmä, joka jätti mietintönsä kesällä 1996. Sen jälkeen opetus- ja terveysministeriöiden yhteinen virkamiestyöryhmä jatkotyösti esityksiä. Virkamiesten aikomus uudeksi erikoisalajaoksi julkistettiin maaliskuussa 1997. Lääkäriliitto suhtautuu esitykseen kriittisesti.

Jarkko Ihalainen

Reformen som gäller specialistkompetens kräver detaljbearbetning

Den finländska läkarutbildningen har redan under flera års tid anpassats till EU-lagstiftningen.

Lääkekustannusten kasvu kuriin Lääkekustannustyöryhmän keskeiset suositukset

Kesäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti mietintönsä. Muistio sisältää monia erilaisia suosituksia, jotka kohdistuvat mm. lääkkeiden hintoihin, verotukseen ja lääkäreiden noudattamaan lääkehoitokäytäntöön. Lääkekorvausjärjestelmän perusrakennetta työryhmä ei ehdottanut muutettavaksi. Muistion lausuntokierros päättyy heinäkuun puolivälissä ja jatkotoimet käynnistynevät heti kesälomakauden päätyttyä.

Timo Klaukka

Kryo-ahg:n valmistuksen lopettaminen ja siihen liittyvät muutokset verenvuototautien hoidossa

Tuoreplasmasta kylmäsaostuksella erottuva osa, ns. kryo-presipitaatti, sisältää useita hyytymistekijöitä lähtöplasmaa suurempina pitoisuuksina. Tällaisia ovat tekijä VIII, von Willebrand -tekijä, fibrinogeeni ja tekijä XIII. Näiden tekijöiden perinnöllisiä ja hankinnaisia puutostiloja alettiin 1960-luvun loppupuolella hoitaa SPR:n Veripalvelun valmistamalla Kryo-AHG-valmisteella. Se on näihin päiviin asti säilyttänyt paikkansa maassamme ainoana F XIII -valmisteena, ja sitä käytetään ilmeisesti jonkin verran myös fibrinogeenin lähteenä. Sen muihin aikaisempiin käyttöaiheisiin on jo pitkään ollut käytettävissä virusturvalliset vaihtoehdot.

Vesa Rasi

VASTINE QALY:sta priorisoinnissa

Matti Häyry kirjoittaa Lääkärilehdessä 14/97 QALY-mallin käytöstä priorisoinnin apuna, tuoden esille lähinnä sen huonoja puolia (1). Kirjoitusta leimaa kuitenkin useita malliin kohdistuvia virheellisyyksiä sekä kyvyttömyys tai haluttomuus lähestyä priorisoinnin ongelmaa yhteiskunnallisesta, ei yksilöllisestä näkökulmasta.

Janne Aaltonen

Onko mittauksista hyötyä, ellei tiedetä mitä mitataan?

Janne Aaltonen arvostelee QALY-menetelmiä kohtaan esittämääni kritiikkiä (SLL 14/97) ja toteaa, että luotujen mittarien ja niiden käytön 'päämääränä on rajallisin keinoin tuottaa sellaisia terveyspalveluja, joista on eniten hyötyä'. Hänen toteamuksensa on oikea, kuten omassa puheenvuorossanikin myönsin. Kysymys on kuitenkin siitä, pyhittääkö tarkoitus keinot elämän määrä- ja laatumittausten käytössä terveydenhuollon päätöksenteon perustana. Kun sen paremmin hoidon aiheuttamaa elämän pidentymistä kuin voitetun lisäelämän laatuakaan ei voida yksilötasolla luotettavasti arvioida, kuinka yhteisötason mittauksia voitaisiin oikeutetusti käyttää hoitojen asettamisessa tärkeysjärjestykseen? Se, että QALY-malli ja yleinen mielipide sattuvat olemaan yhtä mieltä lasten hoitamisen tärkeydestä, ei todista mittausmenetelmää oikeaksi muissa tapauksissa.

Matti Häyry

VASTINE Rorschach-menetelmäkö todistukseksi oikeusistuimiin?

Lääkärilehden numerossa 14/97 kehuttiin Rorschachin musteläiskätestin nk. Comprehensive System -versiota, jonka on kehittänyt USA:lainen J. Exner. Jutussa todetaan:

Anu Suomela

Vastaus Anu Suomelalle

Kirjoittamassamme artikkelissa (SLL 14/97) selostimme, miten Rorschachin menetelmästä on kehitetty validi ja reliaabeli analyysi- ja tulkintajärjestelmä, jonka yhteydessä ei harrasteta sellaista epätieteellistä arvailua, kuin mistä YM Suomela kirjoittaa. Exnerin menetelmä tarjoaa systemaattisuutta villien, vailla empiiristä tukea olevien sisältöanalyyttisten, projektiota hyödyntävien tulkintojen tilalle. Kuten kirjoitimme, jokainen Exnerin menetelmän muuttujan reliabiliteetti on varmistettu. Lisäksi muuttujat on testattu empiirisesti, ja ainoastaan ne, jotka osoittivat empiiristä validiteettia, on hyväksytty menetelmään. Menetelmä ei anna subjektiivista tulkintamahdollisuutta, myös tutkijaefekti on minimaalinen. Se on varmennettu jo menetelmää kehitettäessä. Tietokoneversion käytöstä lausunnoinnissa varoittaa itse ohjelmakin. Sen suorasta käytöstä on varsin huonoja esimerkkejä mm. Ruotsista. Suomen pääkouluttaja dos. Carl-Erik Mattlar onkin sitä mieltä, että tämän (RIAP3) voi hankkia vasta sitten, kun sitä ei enää tarvitse.

Tuula Ilonen

Vastine Kati Myllymäen kirjoitukseen "Palkattomat lääkärin apulaiset" 7.5.97

Lääkäriliiton puheenjohtaja ottaa palstallaan voimakkaasti kantaa Nuori Lääkäri -lehdessä olleeseen kirjoitukseen, jonka mukaan eräs julkinen sairaala ottaa kandeja töihin vain ruokapalkalla. Myllymäen mukaan kyseessä on suoranainen neukkuhistoriaan kuuluva riisto. Sama ylilääkäri, joka edellyttää palkankorotusta itselleen, edellyttää nuoren kollegansa työskentelevän korvauksetta.

Hannu Hilke

Vastine edelliseen

1. Omassa kirjoituksessani en viitannut Salon aluesairaalaan, enkä kirjoitusta laatiessani tiennyt mistä sairaalasta oli kyse. Näin ollen en voinut ottaa yhteyttä kollega Hilkkeeseen tässä asiassa. Olennaisempaa kuin se, mikä on sairaalan tai ylilääkärin nimi, on juuri palkattoman palvelun periaate. Tähän halusin puuttua periaatekysymyksenä.

Kati Myllymäki

Molekyylinvenyttäjien uudet temput

Poikkijuovaisen lihaksen elastisuus johtuu venyvästä jättimolekyylistä, titiinistä. Tutkijat venyttelevät titiiniä laserpinsettien ja atomivoimamikroskopian keinoilla.

Erkki Karjalainen

Oireyhtymä Th X

63 vuotta tervettä elämää. Sitten iskee kipu - äkisti ja pahasti, hölkkälenkillä. Ei rintaan vaan salakavalasti selkään. Tämä on subjektiivinen tapauskuvaus siitä, mihin äkisti keskeytynyt hölkkälenkki lopulta johtaa.

Eero Silvasti

30. lääke-esittelijäkurssi tammi-maaliskuussa

Tammi-maaliskuussa 1997 pidettiin 30. lääke-esittelijäkurssi. Kurssin järjestää Lääketietokeskus Oy ja opiskelijat ovat jo alalla olevia lääke-esittelijöitä. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, joka antaa kurssilaisille riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen.

Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu Kuulusteluvaatimukset 1.8.1997-31.7.1999 6 vuoden koulutusohjelmat

Erikoislääkärikuulustelun kuulusteluvaatimukset on uusittu seuraavaa kaksivuotiskautta varten. Uusitut vaatimukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä sekä syyslukukauden alussa ilmestyvissä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaissa. Aloilla, joita ei alla olevalta listalta löydy, noudatetaan vanhoja vaatimuksia (ks. erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaat 1995-1997). Kirjoista käytetään viimeisintä painosta ja lehdistä luetaan yleensä kolme viimeistä vuosikertaa (joillakin aloilla on poikkeuksia, ks.alla). Kuulusteluvaatimukset tulevat voimaan 1.8.1997. Lisätietoja: kuulustelun valtakunnallinen yhdyshenkilö puh. 09/ 191 26623 tai tiedekuntien opintosihteerit.

8 vuoden koulutusohjelmat

1. Cummings C.W. (Ed.): Otolaryngology - Head and neck surgery (Mosby)

Saako estrogeeni muistin hyrräämään?

Noin vuosisata on vierähtänyt siitä, kun ensi kerran ymmärrettiin munasarjojen tuottavan aineita, jotka ylläpitävät elämän jatkamiselle välttämättömiä toimintoja. Estrogeeni-ryhmään kuuluvat aineet ovat sittemmin saavuttaneet suurta julkisuutta lukuisten hyvien ja huonojen ominaisuuksiensa vuoksi. Estrogeenit värittävät naisen koko elämää voimakkaasti, mutta kukapa olisi arvannut, että niistä saattaa tulla vielä miehillekin kaivattu elämän suola.

Pienten lasten ravinnon rasvan tarve

Niukka rasvamäärä ei vaikuta pienten lasten kasvuun tai kehitykseen, mutta antaa hyvän pohjan myöhemmän elämän rasvankäyttötottumuksille.

Olli Simell, Harri Niinikoski

Uutiskirje Yhdysvalloista

New Yorkin osavaltio, jossa nykyään koulutetaan 15 % Yhdysvalloissa valmistuvista lääkäreistä, on valittu uuden koulutuksen vähentämiseen tähtäävän menetelmän koekentäksi. Eräät sen alueella sijaitsevat opetussairaalat saavat seuraavien kuuden vuoden aikana yhteensä 400 miljoonaa dollaria lääkärikoulutuksen vähentämiseen. Lyhyesti sanottuna näillä rahoilla on tarkoitus siirtää residenteille nyt kuuluvia tehtäviä muulle sairaalahenkilökunnalle, jota samalla joudutaan lisäämään.

Tuula Fabrizio

Virusepidemiologinen tilanne virologisten laboratorioiden löydösten perusteella 21.4.-25.5.1997

Hengitystieinfektioita hallitsee tällä jaksolla RSV, jota tyypilliseen tapaan löytyy pikkulapsilta jakson loppua kohti lisääntyvässä määrin. Tapauksia on eri puolilta maata, kuitenkin vähemmän pohjoisesta. Kuopiossa RSV ja parainfluenssa 3 aiheuttivat kaksoisinfektion 1,5-vuotiaalle tytölle. Parainfluenssaa on muutenkin runsaasti, erityisesti tyyppejä 3 ja 1. Parainfluenssa 2 löytyi Turussa pneumonialapsen nielunäytteestä.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne: Hiirilavantautia Pohjanmaalla

Kesän kynnyksellä bakteeritautien rintamalla on hiljaista hengitystieinfektioiden huvettua ennen helteiden ja kesämökkien ruoansäilyttämisongelmien alkua. Yhteistoimintaa vaativana työllistäjänä on kuitenkin ollut hiirilavantautiepidemia Pohjanmaalla, jossa on maaliskuun puolesta välistä lähtien diagnosoitu useita Salmonella Typhimurium faagityypin 12 aiheuttamia infektioita.

Tuija Leino, Anja Siitonen, Matti Jahkola