Ajokyvyn arvioinnin ongelmatapaukset

Ajokyvyn arviointi nousee keskustelun kohteeksi aika ajoin erilaisten intressien vuoksi. Toisinaan syynä on se, että lääkäreillä on turhaa työtä heidän kirjoitellessaan todistuksia. Tästähän syntyi ns. Nuorison terveystodistus kouluterveydenhuollon toimintaan vuonna 1994. Ajokyvyn arvion korvaamista osittain optikon tekemällä näöntarkastuksella ehdotettiin 1.7.1996 voimaan tulleen lain valmisteluvaiheessa (1). Keskustelua ovat herättäneet myös erot Ruotsin ja Suomen ikäkausitarkastusten vaikutuksista (1,2); lääkärintarkastuksia on epäilty vanhusten liikennekuolemia lisääviksi. Toisaalta lääkärintarkastusta on haluttu tehostaa, mistä on osoituksena liikennelääketieteen erikoispätevyyden esittäminen omaksi alakseen.

Veikko Viitasalo

Kun alaikäisten psykiatriset hoitopalvelut on mitoitettu liian vähäisiksi

Lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan tarkastella bio-psykososiaalisesta viitekehyksestä käsin. Sekä terveeseen että häiriintyneeseen kehitykseen vaikuttavat biologiset, erityisesti geneettiset tekijät, ihmissuhteet ja niiden laatu sekä muut ympäristöstä tulevat vaikuttajat. Näiden monimutkaisesta keskinäisestä vuorovaikutuksesta versoaa terve mielen kehitys, mutta myös epäsuotuisissa tilanteissa psyykkinen oireilu ja häiriöt.

Eila Räsänen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Presidentti Clinton allekirjoitti Yhdysvaltain uuden siirtolaislain syyskuussa 1996. Arvioiden mukaan uudella lailla rajoitetaan siirtolaisten maahanpääsyä ja oleskelua kovimmin ottein sitten 1920-luvun. Lain päätarkoituksena on hillitä laitonta maahanmuuttoa, mutta sen ohjeet rajoittavat myös ulkomaalaisten lääkärien työhönpääsyä. Siltä varalta, että suomalaiskollegat olisivat edelleen kiinnostuneita työskentelemään tässä maassa, selostan seuraavassa nykyistä tilannetta Immigration and Naturalization Servicen palveluksessa aiemmin toimineen juristin Carl Shustermanin American Medical News -lehdessä joulukuussa olleen kirjoituksen pohjalta.

Tuula Fabrizio

Tartuntatautitilanne

Viime viikkojen yleinen sairastaminen niin hengitystieoireilun kuin gastroenteriittienkin osalta selittynee viruksilla, bakteerilöydöksissä ei viime viikkona juuri huomioitavaa ole ollut. Vaikka EELA ja Elintarvikevirasto julkistivatkin maaliskuussa, että 50 prosenttia tutkituista tyhjiöpakatuista graavilohista sisälsi listeriaa, mitään nousua ihmispuolen laboratorioilmoituksissa ei ole viime kuukausina todettu (Kansanterveys 8/1996). Tyhjiöpakatut kalat ovat riskielintarvike. Ilmiö sinänsä ei liene uusi, vaikka onkin hiljattain ollut paljon esillä tiedotusvälineissä.

Tuija Leino

Siprofloksasiini edelleen tehokas tippurilääke

Tippuri on vähentynyt kaikkialla länsimaissa vuosikymmenen aikana. Erityisen nopeaa taudin väheneminen on ollut Pohjoismaissa. Vielä viime vuosikymmenen puolivälissä Suomessa todettiin lähes 6 000 bakteriologisesti varmennettua tippuritartuntaa, kun niitä kymmenen vuotta myöhemmin raportoitiin enää 349. Vaikka itse tauti on harvinaistunut, on sen aiheuttajan, gonokokin, lääkeresistenssi koko ajan lisääntynyt.

Antti Nissinen, Pentti Huovinen, Matti Jahkola, Helinä Järvinen, Oili Liimatainen

Legionellat kuriin sairaaloiden vesijärjestelmissä

Legionellaa on pyritty torjumaan vesijärjestelmissä monin keinoin kuten huuhteluilla, lämpötilaa nostamalla ja biosidikäsittelyillä. Ympäristömikrobiologian laboratorion ja Vaasan keskussairaalan yhteistyönä 1994-96 tehdyssä legionellan torjuntatutkimuksessa selvitettiin Tarn-Pure-vedenkäsittelyjärjestelmän vaikutukset Vaasan keskussairaalan lämminvesijärjestelmän mikrobiologiseen laatuun. Veden hopea- ja kupari-ionipitoisuuksia nostettiin vapauttamalla ioneja elektrolyyttisesti Tarn-Pure-laitteella. Legionellojen, ympäristömykobakteerien ja heterotrofisten bakteerien pitoisuuksia sekä bakteerien kokonaismäärää seurattiin vesijärjestelmässä kolme vuotta.

Jaana Kusnetsov

Makeannälästä alkoholisoitumisalttiuden testi?

Äskettäin julkaistu amerikkalaistutkimus, jonka juuret johtavat Alkon biolääketieteen osaston (nykyisin Kansanterveyslaitoksen alkoholitutkimusyksikkö) tuloksiin, osoitti, että makeasta pitävät ihmiset näyttävät pitävän myös alkoholista. American Journal of Psychiatryssa julkaistussa tutkimuksessa (1) verrattiin alkoholistimiesten ja muiden kuin alkoholistien mieltymyksiä ja havaittiin, että alkoholistit pitivät tilastollisesti merkittävästi enemmän hyvin makeasta juomasta. Pikaisesti tarkastellen asia saattaa vaikuttaa kuriositeetilta, mutta havainnoilla on laajemmin katsoen myös tutkimus-, terveys- ja alkoholipoliittinen ulottuvuus.

Hannu Alho, Kalervo Kiianmaa

Ilokaasusta ja lääketieteen etiikasta

Mikko Salaspuro ja Hannu Alho toteavat Lääkärilehdessä (SLL 9/97, s. 941-942) mm: "Yksi tärkeimmistä tavoitteista tällä hetkellä on saada vieroitushoito toimimaan kontrolloidusti avohoidossa. Tämä on kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto." Toisin sanoen nykyinen ilokaasuhoidon vaihtoehtohoito ei toimi kunnolla avohoidossa. (Mutta ilokaasuhoito toimii nimenomaan avohoidossa, mikä ilmeisesti "eettisistä" syistä oli jätetty artikkelissa mainitsematta.) Allekirjoittaneella on vaikutelma, että nykyinen tavanomainen alkoholin vieroitushoito aiheuttaisi enemmän lääkeriippuvuutta, kuin vaikeammin katukaupassa myytävä ilokaasu. Yksi tapaus Meilahdessa ei kumoa tätä käsitystä. Kustannusvaikutuksiltaan (menetetyt työpäivät mukaan lukien) ilokaasu asettunee hamppuköyden ja tavanomaisen vierotushoidon välille. Se ei heti riisuisi ihmisarvoa työhakuiselta ahdistukseensa ja unettomuuteensa alkoholia nauttineelta. Palauttaisi työkyvyn nopeammin. Eräs ilokaasuhoitoa saanut potilas kertoi kokemuksen vastanneen kolmea psykiatrilla käyntiä.

Timo Töysä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030