Kauppa ja kilpailu terveydenhuollossa

Suomalaisessa terveydenhuollossa suhtautuminen kauppaan ja kilpailuun on perinteisesti ollut eräänlainen vedenjakaja. Yksityiset terveydenhuollon laitokset ovat aina kilpailleet asiakkaista sekä keskenään että "ilmaisen" julkisen sektorin kanssa. Julkinen terveydenhuolto on, jos ei suorastaan kavahtanut, niin ainakin ylenkatsonut koko markkinointiin ja kilpailuun perustuvaa toimintaideaa. Selvin tämän poteroitumisen astetta mittaava osoitin on ollut valtiovallan suhtautuminen kuntien ostopalvelutoimintaan. Kunnilla on toki aina ollut lupa järjestää palveluja kuntalaisille ostaen niitä myös yksityissektorilta. Kuitenkin aina 1980-luvun alkupuolelle saakka valtionosuuden saaminen yksityissektorin ostopalveluille oli tehty äärimmäisen vaikeaksi. Suurena edistysaskeleena pidettiin 1984 voimaan tulleita VALTAVA-säädöksiä, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön listaamilta ns. valtakunnallisilta palveluntuottajilta ostetut palvelut hyväksyttiin kunnan valtionosuuteen suoraan oikeuttaviksi menoiksi. Vasta vuonna 1993 toteutettu valtionosuusuudistus ohjaa valtion tuen suoraan peruskunnalle, tuen määrä on laskennallinen eikä siihen vaikuta, miten kunta käytännössä palvelut järjestää.

Taito Pekkarinen

Lääkevuosi 1996 Suomessa

Vuonna 1996 lääkkeiden tukkumyynti kasvoi edellisvuodesta 11 %. Keskimääräistä enemmän kasvoivat reseptilääkkeiden markkinat kun taas itsehoitolääkkeiden ja niistä erityisesti vitamiini- ja hivenainevalmisteiden kauppa kävi suhteellisen huonosti. Reseptilääkkeistä menestyivät hyvin depressiolääkkeet, lipidilääkkeet ja mahahaavalääkkeet. Burana nousi sekä rahana että pakkauksina mitattuna myyntitilastojen ykkösnimeksi. Tiedot ilmenevät Suomen Lääkedata Oy:n tuottamasta tilastosta.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Miksi sumatriptaani ei ole Suomessa määrätyimpien lääkkeiden joukossa?

Kollega dos. Timo Klaukan mielenkiintoinen katsaus Pohjoismaiden reseptilääkkeiden 10 kärjessä (SLL 8/97) paljasti, että migreenilääke sumatriptaani ei Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta poiketen ole Suomessa listalla lainkaan. Miksi näin? Hinnaltaan sumatriptaani on Pohjoismaissa samalla tasolla, joten tämä ei selitä eroja. Migreenistä kärsiviä esiintyy alueella yhtä tiheästi, joten kyse ei ole sairastavuudestakaan. Edelleen tiedämme, että sumatriptaani tehoaa suomalaisilla siinä missä ruotsalaisillakin, koska sumatriptaanitutkimusten potilaista on iso osa ollut juuri näistä maista.

Pekka Eränkö, Ari Ahola, Reijo Salonen

Useimmille fibromyalgiapotilaille on olemassa parantava hoito

Fibromyalgiapotilaille ei nykytietämyksen mukaan ole muuta hoitoa kuin särkylääkkeet ja kipukynnystä nostava ja unta syventävä masennuslääke. Tätä diagnoosia pidetään yleensä "romukoppadiagnoosina", joka on lisääntynyt viime vuosikymmeninä etenkin naisten keskuudessa ja näyttäisi olevan yleistä arktisilla alueilla. Suomessa aikuisväestöstä sairastaa tätä tautia 2 % ja Norjassa peräti 10 %.

Markku Veijalainen

Laktobasillista ei apua ohutsuolivaivaan

Bakteerihoito on yksi tulevaisuuden tutkimusaloista. Tämä tarkoittaa tautien hoitoa antamalla potilaalle bakteereita tai niiden seosta. Ehkä suosituin lähestymistapa on ollut käyttää periaatteessa apatogeeneiksi luettavia probioottibakteereita, kuten maitohappobakteereita. Kliiniset tutkimukset niiden tehosta ovat kuitenkin vähissä. Ainoa kunnollinen tehon osoittava tutkimus on tehty Suomessa, dosentti Erika Isolaurin työnä. Siinä lasten rotavirusripulin kesto lyheni merkitsevästi Lactobacillus GG -kapseleilla. Tällaisille kliinisille tutkimuksille on nyt todellinen tilaus, niin kuin Lontoon kuninkaallisen lääketieteellisen yliopiston professori Jeremy Hamilton-Miller katsauksessaan toteaa.

Pentti Huovinen

Potilaan oikeus valita lääkärinsä on laatutavoite

Potilaan oikeutta valita hoitava lääkärinsä pidetään yleisesti oikeana ja hyväksyttävänä asiana ja terveyspolitiikan tavoitteena. Sen periaate on lausuttu julki mm. Maailman lääkäriliiton WMA:n julistuksissa, ja myös Suomen Lääkäriliiton kannanotoissa potilaan valinnanoikeuden kunnioittamista on korostettu toistamiseen, sekä Lääkäriliiton julkistaessa pari vuotta sitten terveydenhuoltoa koskevat teesinsä että tuoreessa ehdotuksessa terveydenhuollon tilaaja-tuottajamallin kokeilemisesta.

Taito Pekkarinen

Dementialääkkeet - pillereistäkö apu muistihäiriöön?

Dementoivien tautien ehkäisystä ja lääkehoidosta on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti. Kliiniseen käyttöön on tullut ensimmäinen oireenmukainen Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettu lääke ja useita uusia lääkkeitä on tiiviin tutkimustyön alla. Potilaat ja omaiset esittävät lääkäreille usein toiveita ja kysymyksiä uusista hoitomuodoista. Tämän katsauksen tarkoitus on auttaa käytännön lääkäriä vastaamaan noihin pyyntöihin ja valottaa tämän hetkistä tilannetta dementoivien tautien ehkäisyn, lääkehoidon ja seurannaisvaikutusten hoidossa.

Petteri Viramo

VASTINE Yksi VES perusterveydenhuoltoon?

Seuraavalla VES-kierroksella on päämääränä saada väestövastuu-VES ainoaksi perusterveydenhuollon sopimukseksi. Se mikä on osoittautunut hyväksi kaupungeissa, joissa perusterveydenhuolto on ollut pirstoutunutta, ei välttämättä ole samassa muodossa hyvä maaseudun terveyskeskuksissa, joissa suurena pelkona on kohtuuton työsidonnaisuus. Jo nyt palvelut kattavat lähes koko väestön. Jos VES:een kirjataan tavoitellut 1 700 asukasta maksimiksi, se myös hyvin helposti työnantajapuolella siksi tulkitaan huolimatta kaikesta muusta työstä. ..TEXT Jo nyt virat on vähennetty minimiin, uusia ei perusteta, sijaisia ei joko oteta tai ei saada ja valtionosuusleikkuri vaatii kunnilta yhä uusia säästöjä. Nyt onneksi keskimäärin 37 tunnin työviikko rajaa jotenkin työaikaa, etenkin kun osassa terveyskeskuksia on vielä suuri päivystyssidonnaisuus. Työajan poistamisen jälkeen työpäivät venyvät helposti 10-12 tuntisiksi etenkin kun pitkät matkat - parikin tuntia - vastaanotolle eivät "jyvity" työaikaan.

Leena Varesmaa-Korhonen

Hyaluronidaattiruiskeet polvi- ja olkanivel- sairauksien hoidossa

LL, ortopedi Antti Heikkilä on kirjoituksessaan (SLL 1-2/97) esittänyt perusteellisesti otsikkoa koskevan kirjallisuuden. Hyaluronihapon kliinisten vaikutusten tutkimusta seuranneet tietävät hyvin, että asia on edelleen hyvin kiistanalainen. Useat tutkijat ovat saavuttaneet kohtuullisia tuloksia kliinisessä työssä, mutta on myös tutkimuksia, joissa samanlaista positiivista vastetta ei ole saatu. ..TEXT Heikkilän kirjoituksessa minua häiritsi pahasti kirjoituksen viimeinen sivu, joka oli otsikoitu "Oma tutkimus". Kun olen vuosikaudet päätyönäni tutkinut ja hoitanut juuri olkanivelvaivoista kärsiviä potilaita ja joutunut myös perehtymään alan tutkimukseen, järkytti Heikkilän tutkimustyö.

Martti Vastamäki

Martti Vastamäelle

Antti Heikkilä tarjosi alun pitäen potilassarjaansa tutkimusraporttina, jonka tekstin hylkäsin, ja pyysin häntä kirjoittamaan asiasta tavanomaisen kirjallisuuteen perustuvan yleiskatsauksen, ja jos pitää tarpeellisena, voi omia kokemuksia raportoida yleiskatsauksen yhteydessä. Yli- ja harhaan ampuva "Oma tutkimus" väliotsake lipsahti toimituksessa läpi; torkahdin tällä kodalla niin itse kuin tekstin editoinut toimittaja. Vaikka on myönnettävä, että tekstistä näkyy kirjoittajan innostus asiastaan, on tekstissä kuitenkin selvästi kirjattu se, että hyaluronidaattiruiskeiden hyödyllisyys on vielä ratkaisematta, ja että se edellyttää kunnolla randomisoituja tutkimuksia.

Taito Pekkarinen

"Elämän tienhaarassa" Masennus: filosofinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa

Masennusta on tutkittu viime vuosina erittäin paljon. Yleensä masennus nähdään negatiivisessa valossa, sairautena joka tulee nopeasti hoitaa pois. Filosofia tarjoaa mahdollisuuksia kyseenalaistaa perusoletuksiamme. Masennus voidaan nähdä tilanteena, jossa asiakas tai potilas on uudelleen arvioimassa elämänsä suuntaa, tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan. Tällaiset näkemykset sopivat hyvin ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan, joka taas soveltuu hyvin perusterveydenhuollon työntekijöiden käyttöön ja on yhtä tehokas masennuksen hoidossa kuin lääkehoito.

Antti Mattila, Marica Brandt-Pihlström, Antero Katajainen

Uutiskirje Yhdysvalloista

AMA:n valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa oli käsiteltävänä vakavia asioita, kuten Medicaren supistamispyrkimykset, lääkärikoulutuksen määrärahojen turvaaminen ja eettiset ongelmat. Toiminnanjohtaja John Seward totesi, että nyt viitoitetaan 150-vuotisjuhliaan viettävän AMA:n tulevaa taivalta pitkällekin tulevaisuuteen. Laakereille ei voida jäädä lepäämään. Kannustavaa kuitenkin on, että viime vuosi oli erittäin onnistunut, myös Washingtonin suuntaan. AMA onnistui vaikuttamaan antitrusti- ja sairausvakuutusuudistuksiin, samoin kuin väärinkäytöksiä estäviin toimenpiteisiin, tupakoinnin vastustamiseen, patenttilain muutoksiin, mielenterveyden hoidon parantamiseen ja turvaamaan 48 tunnin sairaalassaolon synnytyksen jälkeen. Tänä vuonna käsiteltäväksi tulevista merkittävistä asioista päällimmäisiä ovat itsemurhan avustaminen, säännellyn hoidon rajoitukset, standardien asettaminen ja jäsenasiat uudelta pohjalta.

Tuula Fabrizio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030