o Tartuntatautitilanne

Mykoplasma pneumoniaen laboratorioilmoituksia on kuluvana talvena tullut vain vajaa puolet siitä, mitä viime talvena ilmoitettiin vastaavana aikana. Pitkäaikaisseurannassa viime talvi edustaakin selkeää epidemiakautta, sillä vastaaviin ilmaantuvuuslukuihin päästiin esimerkiksi Orion Diagnostican raporteissa vain vuonna 1988 kuluneen kymmenvuotiskauden aikana. Tämän talven tapaukset jakaantuvat eri puolelle Suomea, selviä rypäitä ei ole.

Tuija Leino

o T1M1-A-streptokokki- infektiot ovat lisääntyneet

Invasiiviseen A-streptokokki-infektioon voi sairastua tervekin henkilö nopein taudinkuluin. Onneksi vakavat A-streptokokki-infektiot ovat harvinaisia, ja ne ovat yleensä hoidettavissa tehokkaasti parenteraalisella G-penisilliinihoidolla. A-streptokokin T1M1-serotyyppiä on ilmaantunut lisääntyvästi eri puolilla Suomea. Tammikuussa pääkaupunkiseudulla seulotuista nielutulehduksista joka kolmas oli T1M1-tyyppiä.

Jaana Vuopio-Varkila

o Oikea hoito selkä- potilaalle oikeaan aikaan

Selkäsairaudet ovat erittäin tavallisia. Suomessa selkäsairauksia poti vuonna 1995 noin 10 prosenttia väestöstä ja eläkkeellä niiden vuoksi oli 14 prosenttia. Yli puolet 30 vuotta täyttäneistä on kokenut elämänsä aikana vähintään viisi selkäkipujaksoa. Taudin yleisyydestä huolimatta selkäpotilaista vain noin 15 prosentille voidaan antaa selvä diagnoosi joko vakavan spinaalisen taudin tai iskiasoireen perusteella. Diagnostiikan vaikeutta kuvaavat myös selkäsairauksien historian monet muotivirtaukset sekä eri ajankohtien ja eri maiden hoitosuositusten huomattavat erot.

Marjukka Mäkelä

Ilokaasuhoito ja lääketieteen etiikan rajat

Alkoholivieroitusoireiden ja alkoholismin hoidossa on ilokaasu saanut jalansijaa kansainvälisesti tarkastellen vain Etelä-Afrikassa ja Suomessa. Huolestuttavaa tilanteessa on, että ilokaasuhoito on leviämässä maassamme ennen kuin sen tehosta ja turvallisuudesta on saatu pitävää tieteellistä näyttöä. Tällä hetkellä ilokaasuhoito näyttää kuuluvan jo useamman yksityisen hoitolaitoksen hoitovalikoimaan. Myös kunnallisten hoitojärjestelmien kiinnostus sen aloittamiseen on lisääntynyt. Eräissä viimeisimmissä ilokaasuhoitoa käsittelevissä katsauksissa ja kirjoituksissa hoidon keksijä ja hoitoa markkinoivat laitokset ovat ruvenneet mainostamaan sitä tehokkaana lääkkeenä myös ns. alkoholihimoon. Esitetyt indikaatioluettelot pitävät sisällään jopa erilaisia psykiatrisia diagnooseja. Onkin aiheellista kysyä, missä määrin ilokaasuhoito koettelee lääketieteen etiikan rajoja.

Mikko Salaspuro, Hannu Alho

Lustgasbehandling och den medicinska etikens gränser

Lustgas är som behandlingsmetod vid alkoholabstinens och alkoholism enligt en internationell översikt etablerad endast i Sydafrika och Finland. Det är bekymmersamt att behandling med lustgas håller på att breda ut sig i vårt land innan tillräckligt säkra vetenskapliga bevis om metodens effekt och säkerhet framlagts. För närvarande förefaller lustgasbehandling redan ingå i behandlingsarsenalen på flera privata sjukvårdsinsrättningar. Även inom den kommunala vårdsektorn förefaller intresset för att börja tillämpa metoden ha ökat. I några av de senaste översikterna och publikationerna om lustgasterapi har metodens upphovsmän samt marknadsförande inrättningar börjat utannonsera behandlingen som ett effektivt läkemedel även vid s.k. spritbegär. De anförda indikationerna inkluderar till och med olika slags psykiatriska diagnoser. Det finns alltså anledning att fråga sig i vilken utsträckning lustgasbehandling tangerar gränserna för medicinsk etik.

Sertindoli - uusin psykoosilääke

Sertindoli on uusi tulokas skitsofrenian hoitoon. Se on aivojen limbis-kortikaalisten alueiden dopamiini D2- ja serotoniini 5HT2A -reseptorien salpaaja, kuten myös kaksi muuta uutta psykoosilääkettä, risperidoni ja olantsapiini. Vaikutusmekanisminsa vuoksi näiden uusien antipsykoottien neurologiset haittavaikutukset ovat vähäisemmät kuin vanhojen neuroleptien. Sertindolin tärkeimmät haittavaikutukset ovat asentohypotensio ja huimaus, lisäksi se voi pidentää QT-aikaa. Klotsapiinin asemaa hoitoon reagoimattoman skitsofrenian hoidossa uudet tulokkaat eivät ilmeisesti vielä horjuta.

Erkka Syvälahti

The current status of analgesic nitrous oxide for treating alcoholic withdrawal states

Julkaisemme tämän vastineen kahden tässä lehdessä olevan kirjoituksen johdosta. Professori Mikko Salaspuron ja dosentti Hannu Alhon kirjoittama pääkirjoitus "Ilokaasuhoito ja lääketieteen etiikan rajat" (sivu 941) sekä LL Taina Methuenin, dosentti Kari Poikolaisen ja dosentti Risto Roineen katsaus "Alkoholin aiheuttamien vieroitusoireiden hoito - mikä on ilokaasun asema?" (sivu 989) ovat vastineen aiheena. Sekä pääkirjoituksessa että katsauksessa arvostellaan voimakkaasti eteläafrikkalaista menetelmää, jossa käytetään ilokaasua alkoholin vieroitusoireiden hoidossa. Vastine julkaistaan täydellisenä.

Mark Gillman

Eikö päivystävä lääkäri olekaan palkkaansa ansainnut?

Sairaalalääkärien päivystyskorvausjärjestelmä on saatu vuosikymmenien taistelulla sellaiseksi, että päivystäjät juuri ja juuri enempää mukisematta ja riitelemättä päivystävät määrätyt vuoronsa. Tämä johtunee järjestelmän loogisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Mitä enemmän työtä sitä enemmän palkkaa. Eikä esimerkiksi siten, että enemmän palkkaa muka siitä pettymyksestä, ettei muka saa tehdä tätä työtä.

Pentti Kotilainen

Lääkärinvalasta

Suomen Lääkärilehden 4/97 pääkirjoitus kertoi lääkärinvalan ottamisesta jälleen käyttöön. Lääkärinvala esiteltiin saman numeron sivulla 353. Lääkintäoikeuden tutkijana kiinnittyi huomioni joihinkin seikkoihin. Sisältö on luonteeltaan velvollisuuksia korostava ja siitä löytyy huomattavaa samankaltaisuutta terveydenhuollon ammattihenklöistä annetun lain (559/94) 3 luvun 15 pykälä:n säännösten kanssa.

Irma Pahlman

Onko vala vanhentunut?

Lääkäriksi valmistuvilla on vastedes mahdollisuus antaa tiedekunnan kokouksen yhteydessä juhlallinen vakuutus, lääkärinvala. Itse annoin vastaavan vakuutuksen lääkintöhallituksen herrojen hajamielisten katseiden alla Jorma Rantasen, Markku Hyypän ja Ritva Järven kanssa noin 30 vuotta sitten. Olen pohdiskellut lääkärin toiminnan eettisiä kysymyksiä paitsi ammattilehdissä (ks. viitteitä kirjoitukseni lopussa), myös yli sadassa palstakirjoituksessani Savon Sanomissa. Tutustuin uudistuneen valan sisältöön suurella mielenkiinnolla, mutta olin jossain määrin pettynyt.

Esko Länsimies

RAND 36-Item Health Survey (RAND-36): Yleinen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari

LL Erik Hagman raportoi Lääkärilehdessä (33/96) SF-36-terveyskyselyn suomenkielisen version käyttökokemuksista. Artikkelissa ei viitattu Suomessa vuodesta 1995 lähtien käytössä olleeseen saman sisältöiseen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittariin, joka on julkaistu nimellä "RAND 36-Item Health Survey 1.0" (1). Nämä kaksi suomenkielistä terveyskyselyä (SF-36 ja RAND-36) on kehitetty samanaikaisesti, tutkimusryhmien tietämättä toisistaan. Koska tämä kahden mittarin tilanne voi olla hämmentävä tutkijoille, jotka käyttävät jompaa kumpaa kyselyä omissa tutkimuksissaan, pidämme tarpeellisena selvittää tilanteeseen johtaneita tekijöitä.

Anna-Mari Aalto, Juha Teperi, Arja R. Aro

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030