Miten aikuisiän diabeteksen hoitotuloksia voitaisiin parantaa
Aikuistyypin diabetes on eräs yleisimmistä pitkäaikaissairauksistamme, ja sen esiintyvyys on edelleen lisääntymässä. Sairaus siihen liittyvine liitännäissairauksineen kuormittaa taloudellisesti merkittävästi terveydenhuoltoa. Lisäksi monilla potilailla tauti johtaa terveyden menettämiseen, ennenaikaiseen raihnaisuuteen ja lyhentää elinikää. Taudin perussyyt ovat edelleen epäselvät, mutta tärkeitä tekijöitä ovat perinnöllinen alttius ja taudille altistavat elämäntavat. Myös sikiökautisella ravitsemuksella voi olla merkitystä. Näistä voimme vaikuttaa ainoastaan elämäntapoihimme. Keskeisiä aikuistyypin diabeteksen vaaratekijöitä ovat lihavuus ja erityisesti keskivartalolihavuus, liikunnan puute ja runsasrasvainen ruoka. Suomalaiset ovat jatkuvasti lihomassa, ja tämä merkitsee myös aikuistyypin diabeteksen yleistymistä. On arvioitu, että vuonna 1940 aikuistyypin diabeetikkoja oli maassamme vain 6 000, vuonna 1970 heitä oli 80 000 ja vuonna 1990 jo 130 000. Mikäli ehkäiseviin toimenpiteisiin ei selvästi nykyistä enemmän panosteta, voi 15 vuoden kuluttua maassamme olla jo yli 200 000 aikuistyypin diabeetikkoa.
