Erikoissairaanhoidon olemuksesta

Niilo Keränen pohtii Lääkärilehden numerossa 17/96 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon keskinäisiä ongelma-alueita tavallisimmin populistisesti esitettyjä "helppoja" hoitoja myöten. Kirjoituksen otsikko oli "Sairaanhoitopiiri - isäntä vai renki?". Tämä on tärkeä kysymys, sillä pelisääntöjen keskeneräisyys haittaa kaikkea suunnittelua.

Reino Pajarre

Homeopatia tieteellisen tutkimuksen kohteena

Kysymys homeopaattisten liuosten biologisesta vaikutuksesta ja siihen liittyvä Jaques Benvenisten tutkimus vuodelta 1988 (1) herättävät edelleen kiinnostusta. Veijo Saano ja Markku Javanainen kehottavat (2) eri tahoja kyselemään aiheesta viime vuosina tehdyn tutkimuksen perään, jotta tutkimuksen tulokset eivät jäisi saattamatta julkisuuteen.

Maarit Wallenius

Vastine kirjoitukseen "Meissä kaikissa asuu vankomysiinille resistentti enterokokki?"

Muut lääkärilehdet -palstalla Suomen Lääkärilehdessä nro 18-19/96 todettiin vankomysiinille resistenttiä enterokokkia käsitelleen kirjoituksen loppulauseessa näin: "Arlan päätös vetää enterokokkijogurtti pois markkinoilta Ruotsissa lienee siis ollut varsin viisas teko".

Satu Raiski

Totuudenmukainen suomalainen amalgaamitutkimus!

Suomen Hammaslääkäriliiton tukema tutkimus, Österblad M, Leistevuo J, Leistevuo T, Järvinen H, Pyy L, Tenovuo J, Huovinen P "Antimicrobial and Mercury Resistance in Aerobic Gram Negative Bacilli in Fecal Flora among with and without Dental Amalgam Fillings" antoi sivutuotteena vastauksen paljon Suomessakin spekuloituun kysymykseen, paljonko uloste sisältää amalgaamiperäistä elohopeaa.

Heikki Peltola

Lääkärin etiikka ja yhteiskunta

Kollega Maria Socada kirjoitti 2.6.96 Helsingin Sanomain mielipide-osastossa käsityksestään lääkärin velvollisuuksista äidiksi haluavan naisen suhteen. Hän kiteytti asian lauseeseen: "Lääkärin tehtävä ei ole normaalin vanhemmuuden rajojen määrittely vaan potilaan auttaminen." Markku Äärimaa kirjoitti samassa lehdessä aiemmin (HS 20.5.): "On otettava huomioon ennen kaikkea syntyvä lapsi, jolla tulee olla oikeus normaaliin äiti- ja isäsuhteeseen."

Gösta Hagman

Ehkäisy järkevämpää kuin lääkitys

Suomen Lääkärilehden numerossa 18-19/1996 on Kaisa Huttusen kirjoitus "Mitä tehdä kun ... Nuorella naisella on viides virtsatieinfektio". Kirjoituksen keskivaiheilla puhutaan Viidennen virtsatieinfektion hoidosta ja ehkäisystä. Kohdassa 1. kehotetaan ottamaan yhdynnän jälkeen VTI-ehkäisytabletti ja todetaan, että mahdollisesta juomisesta ja rakon tyhjentämisestä samalla on apua.

Arno Forsius

Valohoidosta (avo)hoitoon

Pisaran pakina osoittaa (SLL 15/96) suurta psykiatrista asiantuntemusta. Itse olen käsitellyt psykiatrian kriisiä ja kritisöinyt hoitokäytäntöjä sairaalahoidosta valohoitoon tapahtuneen rakennemuutoksen pohjalta. Nyt vasta aika on kypsä avovalohoidon muuttamiselle todelliseksi hoidoksi. Idealismin vallassa tehdyt virheet ovat valmiit myöntämään, kuten Vappu Taipaleen selvitys on osoittanut.

Seppo Utria

Abdominal-ultraljud ad modum Tyskland

I Mellaneuropa har det länge varit vanligt, att kliniskt verksamma läkare aktivt sysslat med bukultra-ljudundersökningar. Detta har jag funnit intressant, och för att själv få en lämplig start vistades jag våren 1993 en månad vid gastroenterologiska enheten vid kantonsjukhuset i Basel, Schweiz. Jag fick där en första intensiv grillning i tekniken. Efter det har jag utfört ultra-ljudundersökningar regelbundet inom ramen för mitt arbete som internist/gastroenterolog.

Per-Erik Wingren

Onko lääkäreillä syytä huoleen ihmiskunnan tulevaisuudesta?

Olen viime vuosina alkanut lisääntyvästi pohtia ihmiskunnan tulevaisuutta vuosikymmenien, jopa vuosisadan perspektiivillä. Väestön hillitön kasvu kehitysmaissa, voimakas energian tarpeen lisääntyminen, kasvihuoneilmiö ym. saastuminen, ravinto- ja vesivarojen ehtyminen laajoilla alueilla ovat todella huolestuttavia ilmiöitä, etenkin lapsiamme ja lastenlapsiamme ajatellen.

Reino Ruosteenoja

Lääkäreiden tietoverkko FiMnet uusissa ympyröissä

FiMnet-tietoverkko on Suomen Lääkäriliiton jäsenilleen tarjoama palvelu. Jo vuodesta 1989 käytössä ollut FiMnet siirtyi Internet-pohjaiseksi toukokuun alusta. Kokeiluprojektin nimellä tapahtuva Fennomedin, Orionin ja Telen yhteishanke käynnisti Internet-tietoverkossa ylläpidettävän Suomen ensimmäisen ammattikunnan sisäisen, suljetun Internet-palvelun. Kaikki Lääkäriliiton jäsenet saivat Lääkärilehden mukana yhteyden muodostamiseen tarvittavat ohjelmat, sekä oman henkilökohtaisen tunnus/salasanayhdistelmän,

Lauri Parikka

Onko telelääketieteellä tulevaisuutta?

Telelääketieteelle löytyy paljon käyttöä. Tulevaisuus on kuitenkin arkisempi kuin ehkä kuvittelemme.

Erkki Karjalainen

Potilaan oikeudet keskeisiä Pohjoismaissa

Kaikissa Pohjoismaissa potilaan oikeudet ovat viime vuosina olleet voimakkaasti esillä ja lääkäriliitot ovat aktiivisesti olleet mukana niitä kehittämässä.Ainoastaan Suomessa on toistaiseksi säädetty varsinainen laki potilaan asemasta ja oikeuksista, mutta myös muiden maiden lakeihin ja viranomaismääräyksiin sisältyy niitä koskevia säädöksiä. Potilaan oikeudet, hoitovirheet ja tasa-arvo lääkärikunnan keskuudessa olivat aiheina Pohjoismaisen Lääkärineuvoston kokouksessa Espoon Hanasaaressa 11.-13.6.96. Neuvosto koostuu kaikkien pohjoismaisten lääkäriliittojen hallitusten jäsenistä, jotka pitävät yhteisen kokouksen joka toinen vuosi.

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1996

Jokasyksyiset influenssarokotukset ovat pian taas edessä. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin. Maksuttomiin rokotuksiin käytettävien rokotteiden määrää on viime vuodesta hiukan lisätty ja suositustekstiä on uusittu rokotuksen kohderyhmien määrittämisen helpottamiseksi. Viimevuotiseen verrattuna WHO on vaihtanut rokotteisiin suositellun A/H3N2-viruskannan uudempaan antigeeniseen muunnokseen. Tämän päätöksen perusteluja sekä rokotteiden sisältämien ja epideemisten influenssavirusten vastaavuutta yleisemminkin tarkastellaan edellä olevassa artikkelissa.

Tapani Hovi, Pekka Honkanen, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Epidemisk astma vid åska

Under de senaste åren har astma varit titt som tätt på tapeten och vi finländare kan känna särskild stolthet över att våra landsmän kommit med väsentliga bidrag när det gäller att förstå och behandla astma. Octopus minns väl då kollegan Tari Haahtela et consortes publicerade sina rön i NEJM gällande preferensen av att behandla astma i första hand med inhalationssteroider och att betamimeter bör närmast användas för vid behov -medicinering. Denna terapistrategi (hmm, trevligt ord!) har som känt vunnit gehör över globen.

Uutiskirje Yhdysvalloista

YLI PUOLET VASTAVALMISTUNEISTA SUUNTAUTUU PERUSHOITOON Jo toinen vuosiluokka vastavalmistuneita lääkäreitä on jakautunut niin, että yli puolet (54,4 %) valitsi erikoisalakseen perushoidon alan. Nuoret amerikkalaislääkäritkin näyttävät antaneen periksi markkinatilanteen luomille paineille, joskin ulkomailla opiskelleet lääkärit ovat osaltaan lisäämässä perushoidon valinneiden osuutta.

Tuula Fabrizio

Georgius Agricola, ammattilääketieteen uranuurtaja

Saksalainen Georg Bauer, joka opin tielle lähteneenä käytti nimeä Georgius Agricola, syntyi vuonna 1494 Saksin Clauchaussa. Hän opiskeli vuosina 1514-1518 klassisia kieliä ja filosofiaa Leipzigin yliopistossa, jonne renessanssin humanistiset aatteet olivat silloin juuri levinneet. Sen jälkeen Agricola oli vuosina 1518-1522 apulaisrehtorina Zwickaussa ja opetti siellä latinaa ja kreikkaa.

Arno Forsius

Lääkärin rooli rakennusten kosteus- ja homevauriotutkimuksissa

Suomalaisten rakennusten kosteusvauriot ovat yllättävän yleisiä. Arviolta jopa yli puolessa rakennuskannasta, eli sadoissa tuhansissa rakennuksissa, on rakenteita vioittanut kosteusvaurio. Korjaamaton kosteusvaurio kehittyy ajan kuluessa homeongelmaksi. Kymmenissä tuhansissa rakennuksissa kosteusvaurioon liittyy rakenteiden homehtuminen, minkä seurauksena sadat tuhannet suomalaiset ovat altistuneet terveydelle haitalliselle homepölylle. Ongelman laaja-alaisuuden seurauksena monen lääkärin vastaanotolle hakeutuu rakennusten kosteus- ja homevaurioissa sairastuneita potilaita. Homepölyaltistumiseen liittyvä sairauksien erotusdiagnostiikka on lääkärien kannalta poikkeuksellisen ongelmallista.

Tarja Kallas, Kari Reijula

Läkarens roll vid utredning av fukt- och mögelskador i byggnader

Fuktskador i byggnader är förbluffande vanliga i Finland. Uppskattningsvis finns i över hälften av byggnadsbeståndet, i hundratusentals byggnader, fuktskador som drabbat konstruktionerna. En fuktskada som inte åtgärdas blir efter hand ett mögelproblem. I tiotusentals byggnader är fuktskadorna relaterade till mögelutveckling, vilket fått till följd att hundratusentals finländare har exponerats för hälsovådligt mögeldamm. Som en konsekvens av det omfattande problemet söker många patienter läkare på grund av besvär till följd av fukt- och mögelskador. Differentialdiagnostiken vid sjukdomar relaterade till exposition för mögeldamm är synnerligen problematisk för läkarna.

Eläimen purema tai raapima - tarvitaanko antibiootti?

Eläinten puremat ja raapimat saattavat aiheuttaa joko paikallisia tai yleistyneitä infektioita. Seuraavassa esitetään näiden purema- ja raapimavammojen hoidon pääpiirteet infektionäkökulmasta.

Risto Vuento

Kommentti kirjoitukseen "Parantaako paasto sittenkään?"

väitöskirjaa kriittisesti. Frankberg-Lakkala vastaa Fogelholmille.

Helena Frankberg-Lakkala