Auringolta suojauduttava otsonista riippumatta

Ilmatieteen laitos ja Säteilyturvakeskus julkistivat maaliskuun lopulla havaintoja auringon UV-säteilyn lisääntymisestä maanpinnalla. Poikkeuksellisen tiheät kylmät jaksot pohjoisen napa-alueen ylemmässä ilmakehässä pienensivät keväällä ilman otsonipitoisuutta mm. Pohjoismaiden yläpuolella. Ohuimmillaan otsonikerros oli vain 60 % normaalista ja palautui tästä maaliskuussa 70 %:iin.

Sairausvakuutuskorvauksia poistetaan

Terveyskeskuksessa toimivat lääkärit ovat Turussa jälleen joutuneet uuden ongelman eteen. Emme nimittäin saa antaa potilaalle terveyskeskuksen laskuun tarpeellisia kortisoni- yms. injektioita. Muutaman vuoden ajan käytäntö on ollut, että kirjoitamme potilaalle reseptin, ja hän tuo seuraavalla käynnillä apteekista lääkkeen, jolla korvataan ensimmäisellä käynnillä annettu pistos. Järjestelmässä on omat puutteensa, joista byrokraattisuus ei ole pienin. Turun terveydenhuolto painii kuitenkin kustannuskriisissä, ja virastomme on katsonut tämän menettelyn välttämättömäksi. Toistaiseksi se on toiminut, ja potilaat ovat tyytyneet maksajan osaansa ja saaneet ruiskeensa.

Markku Vähätalo

Ennakkoperintä- rekisteriotteet

Vuoden 1995 privatikukset saivat oppia lähettämään ennakonperintärekisteriotteensa vakuutusyhtiöille laskutuksensa mukana. Se vuosi meni takutessa, parhaimpaan yhtiöön sai lähettää toista kymmentä kopiota otteesta, MaTa ja Tapaturmavirasto pärjäsivät yhdellä otteella. Kun tätä - aiheestakin - ihmeteltiin, paljastui, etteivät vakuutusyhtiöt rekisteröi lääkäreiden ennakkoperintärekisteriotteita.

Juhani Vinberg

Näkökulma näkökulmaan: sumea logiikka osa laajempaa metodologista uudisajattelua

Kommentoin Suomen Lääkärilehden numerossa 8/96 ollutta Olli-Pekka Ryynäsen ja Markku Myllykankaan kirjoitusta "Sumea logiikka ja terveydenhuollon valinnat".

Jaakko Hakula

Kommentti Jaakko Hakulalle

Kiitämme kollega Jaakko Hakulaa mielenkiinnosta ja oppineisuutta osoittavasta vastineesta kirjoitukseemme. Sikäli kun ymmärrämme, Jaakko Hakula jakaa kiinnostuneisuutemme sumean logiikan käsitteistöä kohtaan eikä oleellisia erimielisyyksiä välillämme ole.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas

Kudosinsinöörit tulevat

Tutkijat yrittävät rakentaa keinotekoisia elimiä in vitro kasvattamalla tukisäikeistön varaan soluviljelmissä monistettuja soluja. Näin voitaisiin syntetisoida elinsiirroissa tarvittavia kudoksia.

Erkki Karjalainen

Terveydenhuollon menetelmien arviointi Isossa-Britanniassa Vahva panostus tutkimukseen ja sen hyväksikäyttöön

Tietämykseen perustuva terveydenhuolto (evidence based medicine) on Ison-Britannian kansallisen terveyspalvelun (NHS) kehittämisstrategian johtava periaate. Terveydenhuollon menetelmien eli teknologian arviointi on strategian kuudesta kehittämisalueesta suurin. Arviointiohjelma perustettiin huhtikuussa 1993. Sen tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja resurssit mittavat. Ensimmäiset arviointihankkeet käynnistyivät keväällä 1995. Projekteja on hyväksytty yhteensä 54 ja niiden kustannukset ovat 5,8 miljoonaa puntaa.

Pekka Karp

...kun epäillään fibromyalgiaa?

Epäily on diagnoosin ja taudinmääritys kaiken muun lääketieteellisen toiminnan lähtökohta. On hyvä muistaa, että diagnoosi on sopimus. Sen perustana voi olla kliininen löydös, yhtenevä anatominen tai histologinen, kuvantamalla tai muulla tavoin dokumentoitava poikkeavuus ja usein näiden yhdistelmä.

Pekka Hannonen

Tyyfuksen eri lajit

Tyyfuksella tarkoitettiin aikoinaan yleisesti korkeakuumeista, hengenvaarallista tautia, johon liittyi tajunnan samentumista sekä iho- ja vatsaoireita. Kreikan kielen sana typhos tarkoittaa savua, höyryä tai "höyrypäisyyttä" vaikean kuumetaudin aiheuttaman sekavuuden ilmauksena. Tyyfuksen taudinkuvassa oli havaittu aikaisemmin kaksi eri muotoa, vaikeampi ja lievempi, joita kutsuttiin Keski-Euroopassa nimillä typhus gravior ja mitior. Vasta myöhemmin erotettiin kolme eri tyyfystautia, typhus exanthematicus eli pilkkukuume, typhus recurrens eli toisintokuume ja typhus abdomi-nalis eli lavantauti.

Palovammojen hoidon valtakunnallinen porrastus

Vaikeiden palovammojen hoidossa alkoi 1960-luvulla voimakas kehitysvaihe. Pahoinkaan palaneet potilaat eivät nestehoidon ansiosta enää menehtyneet hoidon alkuvaiheessa palovammasokkiin. Ongelmana oli sellaisen potilaan hoito, jolla palanutta ihoa oli enemmän kuin palamatonta, ihosiirteeksi sopivaa aluetta. Varhaiseksisio eli palaneen ihoalueen poistaminen viikon kuluessa tapaturmasta muutti palovammojen leikkaushoidon. Samoihin aikoihin kehitettiin laitteet, joilla siirrettävä iho laajennettiin verkkomaiseksi. Näin ihosiirteillä voitiin peittää paljon laajempia alueita kuin aiemmin. Laajennettu ihosiirre peitettiin alkuun parkitulla ksenograftilla tai amnionkalvoilla. Myöhemmin perustettiin ihopankkeja, jotka tuottivat laajennettujen ihosiirteiden päällä käytettäviä tuoreita allografteja, glyserolissa säilytettyjä kuolleita allografteja tai syväjäädytettyjä eläviä allografteja. Immunologian kehitys, ravitsemushoito, uudet paikallishoitoaineet ja antibiootit helpottivat taistelua infektioita vastaan (1).

Jyrki Vuola, Markku Härmä

Riksomfattande nivåstrukturering av brännskadebehandlingen

Under 1960-talet inleddes ett intensivt utvecklingsskede beträffande omhändertagandet av svåra brännskadefall. Tack vare vätskebehandling kunde dödsfall till följd av brännskadechock i behandlingens begynnelseskede undvikas även vid svåra brännskador. Problemet var behandlingen av patienter som hade mer bränd hud än intakta hudområden som lämpade sig för transplantation. Tidig excision av brända hudområden inom loppet av en vecka efter traumat innebar nya rutiner jämfört med tidigare praxis vid brännskadekirurgi. Vid samma tid utvecklades instrument som möjliggjorde töjning av hudtrans-plantat till s.k. meshing. Tack vare denna teknik kunde man täcka mycket större områden än förut. Ovanpå det vidgade hudtransplantatet lades initialt ett garvat xenograft eller amnionhinnor. Senare etablerades hudbanker som producerade färska allograft för täckning vid meshingteknik, döda allograft som förvarades i glycerol samt djupfrysta, levande allograft. Immunologins utveckling, nutritionsterapi, nya substanser för lokal behandling samt antibiotika underlättade kampen mot infektioner (1). Tack vare utvecklingen förbättrades även behandlingsresultaten. I början av 1950-talet avled fortfarande genomsnittligt hälften av patienterna med 35-procentiga brännskador. Nuförtiden överlever på de mest kompetenta brännskadecentren inte sällan över hälften av patienter med 80-procentiga brännskador (2).

Penisilliinitoleranssi ja sen merkitys nielurisatulehduksen hoidossa

Penisilliinille tolerantti bakteeri ei reagoi penisilliiniin kuolemalla vaan siirtymällä staattiseen metaboliavaiheeseen, josta se voi vielä toipua virulentiksi. Penisilliinihoidon jälkeen toistuvan nielurisatulehduksen syynä voikin olla tolerantti A-streptokokkikanta. Tämä lienee kuitenkin ainakin Suomessa harvinaista, eikä vakiintuneita hoitokäytäntöjä ole aihetta muuttaa.

Tami Sirén, Martti Vaara

Onko nuuskan ja syövän välinen yhteys Suomessa epäselvää?

Lääkärilehdessä todetaan muutoin ansiokkaasti ja huolellisesti kirjoitetussa artikkelissa "Nuorten nuuskankäyttö ja tupakointi - suusyövän riskitekijöitä" (SLL 35/95) yllättäen otsikonvastaisesti, että "Nuuskan ja syövän välinen yhteys on siis vielä epäselvä".

Tutkimustulokset osin ristiriitaisia

Nuuskan ja suusyövän välistä yhteyttä koskevat tutkimustulokset ovat osaksi ristiriitaisia. On vielä epäselvää, missä määrin nuuskan käyttöön liittyvissä limakalvovaurioissa esiintyy syöpämuutoksia. Tähän voi vaikuttaa se, että tutkimustulokset nuuskan haittavaikutuksista eivät aina ole vertailukelpoisia (mihin vaikuttavat mm. nuuskavalmisteiden erot, alueelliset ja yksilölliset käyttötapojen erot, eri käyttöajat ja eri seuran- ta-ajat). Selvittämättä on myös nuuskan aiheuttaman mahdollisen transformaation mekanismi. Se, että nuuskankäytön ja suusyövän välinen yhteys on epäselvä, ei mielestäni sulje pois nuuskankäyttöön liittyvää mahdollista kohonnutta suusyöpäriskiä.

Marina Merne, Jaakko Tiekso, Stina Syrjänen

Folkhälsans genetiska klinik har inlett sin verksamhet

Genetisk rådgivning har länge erbjudits i vårt land på Väestöliittos och universitetscentral-sjukhusens genetiska kliniker. Dessa har främst besökts av finskspråkiga och den svenskspråkiga befolkningen har sannolikt varit underrepresenterad bland klinikernas klienter. Det finns alltså skäl att anta att det bland de svenskspråkiga i Finland finns ett hittills ouppmärksammat behov av genetisk rådgivning. Rådgivningen är i många fall en komplicerad process även för den rådsökande familjen, inte minst språkligt och emotionellt. Därför är det viktigt att familjerna har tillgång till rådgivning på sitt modersmål.

Carina Wallgren-Pettersson

Maailman ikä ja maailmanlopun odotus

Maapallon ikä on aina kiinnostanut sen kamaralla asuvia ihmisiä. Asialla on merkitystä myös maapallon kehityksen, elämän synnyn, ihmiskunnan vaiheiden sekä sairauksien ja lääketieteen historian ymmärtämisen kannalta. Yleisen elämänkokemuksen mukaan kaikilla asioilla on alkunsa ja loppunsa. Näin on uskottu olevan myös maailman ja maailmankaikkeuden kohdalla. Kaikkina aikoina on ollut pikaisen maailmanlopun odottajia ja heitä on nykyäänkin.

Arno Forsius

o Vapaa liikkuminen EU:ssa vaikeuttaa eläintautien torjuntaa

Suomen tilanne tarttuvien eläintautien osalta on poikkeuksellisen hyvä. Se pohjautuu vuosikymmenien mittaiseen tautien hävittämistyöhön sekä tiukkaan tuontivalvontaan. EU-sisämarkkinoiden periaatteiden mukaan myös eläimet ja niistä saatavat tuotteet voivat liikkua vapaasti yhteisön alueella, jos ne täyttävät yhteisön eläintauteja ja ihmisten terveyden suojaamista koskevat ehdot.

Jaana Husu

o Virologinen epidemiatilanne

Jakson aikana hengitystiepatogeenit olivat voimakkaasti esillä, joskin influenssa A on jo selvästi vähenemään päin. Suurin osa sen diagnooseista perustuu tässä vaiheessa pariverien serologiaan.

Marjaana Kleemola

o Hengitystieinfektioita ja rotaripulia

Hinkuyskälöydöksiä on ollut tammikuussa ja helmikuussa 1996 selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kari Sammalkorpi

o Meningokokkia Hämeessä

Helmi-maaliskuun vaihteessa viikolla 9 Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa kuoli 19-vuotias nainen rajuun meningokokkisepsikseen. Samalla viikolla sinne tuotiin meningiittioirein tajuton 20-vuotias nainen, joka on toipumassa.

Kari Sammalkorpi