Naisen ejakulaatio

Maria Socada kirjoitti (SLL 32/95, s. 3504) pitkän ja mielenkiintoisen arvostelun väitöskirjasta, jossa pohditaan naisen ejakulaatiota. Gräfenberg on kyllä mainittu G-pisteen löytäjänä vuonna 1950, mutta Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa käyty keskustelu samasta asiasta ja siihen liittyvät tutkimukset (kuten Perry, Whipple jne.), artikkelit ja muu kirjallisuus näyttävät puuttuvan. Vuonna 1986 minua pyydettiin seksuaalisuuden oppikirjan tarkastajaksi ja tässä vuonna 1988 julkaistussa kirjassa pohditaan G-pisteen olemassa oloa ja sen mahdollista toimintaa sivun verran.

Ansa Ojanlatva

Täti-ihmiset etelässä

Erään lääketehtaan mainospostissa kerrottiin kahdesta täti-ihmisestä, jotka kastelivat jalkovälejään syntisessä etelässä.

Päivi Aronen

Toimituksen kommentti

Edellä olevaan viitaten julkaisemme kyseessä olevan joukkokirjeenä postitetun mainoksen kommenteitta.

Taito Pekkarinen

Magnesiumsulfaatti ja raskausmyrkytys

Kuulun ikäni perusteella jo Suomen Lääkärilehden geriatriseen lukijaryhmään, mutta silmäilen lehden kuitenkin yleensä lävitse. Nyt välähti otsikossa vanha tuttu magnesiumsulfaatti raskausmyrkytyksen hoitokeinona (SLL 33/95, s. 3588).

Keijo Alavalkama

Mitä Windowsin ja Macintoshin jälkeen?

Markkinoiden valtiaat poistuvat aikanaan kuvioista. Mitä tulee niiden jälkeen? Onko seuraavan sukupolven tietokone jo keksitty?

Erkki Karjalainen

Matkalla kartan ulkopuolelle

Seikkailijan ja turistin ero on siinä, että turisti tietää minne on matkalla, seikkailija tietää miksi. Tavoitteina on kokea uutta, kiertää Afrikan savanneilla tai Himalajan rinteillä - ja välttää turistirysät kaukaa. Reppureissaaja on matkalla kauan ja kauas alueille, joilla terveysriskit ovat suuret.

Patrik Lassus, Jukka Moilanen, Heikki Peltola

Nautintoaineet ja laillisuus

"Kannabiksen poltto ei ole terveydelle haitaksi, ei edes pitkään käytettynä" (Lancet 1995;346:1241) turtuneempikin lehden tavailija hieroo silmiään ja lukee lauseen vielä toisen kerran. Kyllä, niin siinä sanotaan, nimettömässä pääkirjoituksessa, ilman viitteitä, yllättävää kyllä. Pääkirjoituksessa pidetään Hollantia eräänlaisena kannabiksen käytön mallimaana, sillä siellä ainetta saa 4 000:sta maassa toimivasta kannabiskahvilasta. Aine on tosin laissa kielletty Hollannissakin, niin kuin useimmissa maailman maissa, mutta kielto on "tekninen", sillä yli 16-vuotias henkilö saa ostaa kannabista omaan käyttöönsä 30 grammaa noin 70 mk:n hintaan.

Annos kuitutietoa

Ravintokuitu koostuu kasvikunnan imeytymättömistä hiilihydraateista, jotka vaikuttavat suolen toimintaan ja välillisesti elimistön glukoosi- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio vähentää sydäntautien ja joidenkin syöpien vaaraa. Vaikutukset voivat johtua sekä imeytymättömistä aineksista ja niiden metaboliasta suolistossa että kasvisravinnon muista hyödyllisistä komponenteista. Kuidun lähteinä viljatuotteet ovat keskeisiä mutta hedelmillä, marjoilla ja juureksilla on myös oma merkityksensä.

Antti Aro

Antibioottisten mikrobilääkkeiden alkuvaiheita

Käytännössä oli todettu 1800-luvun puolivälin tienoilla, että muutamat bakteeri- ja virustaudit antoivat ainakin osittaisen suojan joitakin toisia tartuntatauteja vastaan. Frambesiaa sairastavat eivät saaneet syfilistä, isorokkorokotus onnistui huonosti herpestautia sairastaville, rabiesta ei saatu tarttumaan marsuihin tuoreen isorokkorokotuksen jälkeen, ja pernarutto oli melko vaaraton ruiskutettuna eläimiin yhdessä isorokkorakkuloiden lymfan kanssa. De Bary nimitti vuonna 1879 tällaista mikrobien toisiaan estävää vaikutusta antagonismukseksi.

Arno Forsius

Sirkukseen vai metsään?

Hän oli juuri täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta kun hän sai tiedon sairaudestaan. Se oli ollut olemassa piilevänä jo vuosia, hänen itsensä sitä tiedostamatta, itseasiassa jo lapsesta lähtien. Hän ei käsittänyt, että kyseessä oli periytyvä sairaus, hän ei tuntenut itseään sairaaksi, ehkä hieman poikkeavaksi kyllä. Mutta täytettyään kaksikymmentäviisi hän sai kuulla sen. Ja sen, että taudin kesto on elinikäinen. Hirsutismi. Mahtava tieto syntymäpäivälahjaksi! Ja kestokäyttöinen parranajokone vielä lisäksi - hirnahtele siinä sitten.

Eläkeuudistus vaikuttaa lääkärin työhön

Eläkesitoumusten pitkäaikaisuus edellyttää niiden määräytymistä siten, että eläketurvasta voidaan huolehtia myös heikentyneen taloudellisen tilanteen aikana. Suomen poikkeuksellisen alhainen keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on merkittävä kustannustekijä. Kaikki työssä pysymistä tai työhön paluuta edistävät keinot parantavat myös työeläkejärjestelmien perusteiden kestävyyttä. Nyt toteutettavien toimien ansioista työeläkemaksun on arvioitu pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2000 asti. Ilman niitä nousu olisi ollut 3-4 prosenttiyksikköä, josta puolet olisi tullut palkansaajien työeläkemaksuun.

Sakari Tola

Pensionsreformen påverkar läkarnas arbete

Pensionsåtaganden gäller på lång sikt vilket förutsätter att de utformas så att pensionsskydd kan säkras även under perioder med ett försämrat ekonomiskt läge. Den genomsnittligt ovanligt låga pensionsåldern i Finland är en betydande kostnadsfaktor. Allt som kan underlätta för individen att stanna kvar i arbetslivet eller att återgå i arbete befäster grundvalarna för arbetspensionssystemen. Tack vare de åtgärder som nu beslutats bedöms arbetspensionsavgifterna ligga kvar på sin nuvarande nivå fram till år 2000. Utan dessa ingrepp skulle höjningen ha blivit 3-4 procentenheter varav hälften skulle ha lagts på löntagarnas arbetspensionsavgifter.

Lääkkeiden geneerinen määrääminen vaihtoehdoksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uudet ohjeet lääkkeiden määräämisestä ja toimittamisesta. Ensi maaliskuun alusta lukien tulee mahdolliseksi vapaaehtoinen geneerinen määrääminen: lääkäri voi halutessaan merkitä reseptiin lääkkeen kauppanimen asemasta sen vaikuttavan aineen nimen. Tällöin apteekista toimitetaan potilaalle pääsääntöisesti halvin määräyksen mukaisesti vaikuttavaa ainetta sisältävä lääkevalmiste. Muut reseptiin tehtävät merkinnät pysyvät ennallaan.

Taito Pekkarinen

Väestövastuuko ainoa malli?

SLL:n numeron 33/95 pääkirjoituksessa vaadittiin, että väestövastuinen toimintamalli on saatava ainoaksi toimintamalliksi terveyskeskuksissa. Sama ajatus on toistunut viime aikoina useilta tahoilta, mm. edellisen sosiaali- ja terveysministerin puheessa valtakunnallisilla terveyskeskuspäivillä syksyllä 1994. Tiedän tulevani kerettiläiseksi julistetuksi, mutta kun jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa aletaan vaatia yhteen ainoaan oikeaan järjestelmään siirtymistä, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida.

Jouko Kotimäki

Sotastressi ja maantieteellinen sydänkuolleisuus

LT Seppo Koskinen sivuaa myös stressiä alueellista sepelvaltimotautiin kuolleisuutta koskevassa artikkelissaan (SLL 32/95). Psyykkistä stressiä koskevan käsikirjan (1) mukaan lukuisat tutkimukset viimeisten sadan vuoden ajalta osoittavat elämyksellisesti vammautuneilla (traumaperäinen stressihäiriö, TPSH) huomattavaa hengitys-, sydän- ja verenkierto-, ruoansulatus- ja endokriinisen järjestelmän oireiden lisääntymistä. Kroonisten sairauksien, kuten verenpainetaudin, astman ja mahahaavan riski on lisääntynyt, mutta myös itsemurhayritysten riski 19 % (2). Suuret prospektiiviset epidemiologiset tutkimukset osoittavat suoran yhteyden psyykkisen stressin, matalan sosioekonomisen aseman ja tiettyjen muiden psykososiaalisten olosuhteiden sekä iskeemisen sydänsairauden riskin välillä (3).

Matti Viukari

Voiko sotastressi olla sepelvaltimotaudin itä-länsieron syy?

Dosentti Matti Viukari kiinnittää puheenvuorossaan huomiota sotastressin terveysvaikutuksiin ja esittää, että sepelvaltimotautikuolleisuuden itä-länsiero voi suurelta osin johtua juuri sotaan osallistumisen aiheuttamista traumaperäisistä stressihäiriöistä. Sota epäilemättä vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin, sekä välittömästi että pitemmän ajan kuluessa. Sepelvaltimotaudin alue-eroja Suomessa ei kuitenkaan voi käsittääkseni selittää sotastressin avulla. Näkemykseni tueksi esitän seuraavat perustelut.

Seppo Koskinen

Pysyvät prototyypit

Nykyiset tietojärjestelmät rakennetaan vuorovaikutteisesti prototyyppauksen avulla. Siksi useimmat sovellukset tulevatkin jäämään prototyyppiasteelle.

Erkki Karjalainen

Veritartuntavaara työssä

Konferenssin "Bloodborne infections - Occupational risks and prevention" järjesti Pariisissa 8.-9.6.95 ILO:on kuuluva International Social Security Association (ISSA), jonka toiminnan päätarkoitus on edistää ja kehittää sosiaaliturvaa ympäri maailmaa. Konferenssiin oli ilmoittautunut 900 osallistujaa ja 200 oli jäänyt ulkopuolelle. Veritartuntavaaraa käsiteltiin monipuolisesti hoitoalan lisäksi myös muiden ammattiryhmien kannalta. Tässä keskitytään kuitenkin merkittävimpään riskiryhmään eli sairaanhoitoalalla toimiviin.

Kari-Pekka Martimo, Matti E. Lamberg, Vesa Parvi

Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 32/95 julkaistussa artikkelissa Potilaiden perushoidon tarve hoidonporrastuksen kuvaajana oli virhe kahdessa kuviossa. Kuvioissa 3 ja 4 olivat hoitoisuuspisteitä kuvaavat värisymbolit vaihtuneet. Julkaisemme ohessa oikeat kuviot.

Yleislääkärit lähes Kiinassa

Maailman yleislääkärien järjestön WONCAn neljästoista maailmankokous järjestettiin tänä kesänä Hong Kongissa. Miljoonakaupunki, joka siirtyy osaksi manner-Kiinaa vajaan kahden vuoden kuluttua, tarjosi kokouksen puitteiksi sekoituksen huipputeknologiaa ja länsimaista vauhtia, toisaalta perinteistä kiinalaisuutta ja trooppisia sateita. Yli 2 000 osallistujaa 66 maasta saattoi valita kuudestatoista rinnakkaissessiosta mieleisensä yli tuhannen tieteellisen esityksen joukosta.

Marjukka Mäkelä