Kunnanlääkäristä väestövastuulääkäriksi

Suomalainen perusterveydenhuolto pohjautui vuoteen 1972 saakka kunnanlääkärijärjestelmään. Näitä aikoja muistellaan monasti lääkärien keskuudessa vanhoina hyvinä aikoina. Tällöin kuitenkin unohdetaan ne syyt, joiden takia järjestelmää lähdettiin kehittämään. Uudella järjestelmällä pyrittiin muun muassa takaamaan tasa-arvoiset palvelut eri puolille maata ja vähentämään kunnanlääkärien joskus hyvinkin kohtuuttomia työmääriä ja työsidonnaisuuksia.

Mikko Kangas, Anne Santalahti

Från kommunalläkare till husläkare

Kommunalläkarväsendet bildade fram till år 1972 grunden för primärvården i vårt land. Läkarna minns ofta denna period som den gamla goda tiden, men förbiser då skälen till att det gamla systemet började byggas ut till någonting nytt. Syftet med folkhälsolagen var att trygga ett jämlikt utbud av hälso- och sjukvård i olika delar av landet och samtidigt minska kommunalläkarnas ofta orimligt stora arbetsbörda och arbetsbundenhet.

EU:n lääkevalmistekomitea arvioi ehkäisytablettien turvallisuutta

Viime aikojen kohu ns. uuden polven ehkäisytablettien vaaroista on ollut hämmentävä, koska tutkimustuloksia, joiden ennakkotiedoista se nousi, ei ole vielä julkaistu. Euroopan Unionin lääkevalmistekomitea ja sen asiantuntijaryhmä tutustuivat kolmeen vielä julkaisemattomaan epidemiologiseen tutkimukseen, ja komitea päätyi niiden pohjalta toteamaan, ettei desogestreeli- tai gestodeenivalmisteita ole aihetta vetää markkinoilta.

Erkki Palva

Kivun lähteillä

Kipu on aina subjektiivinen tuntemus, jonka olemassaoloon ulkopuolisen on vain uskottava. Migreeniä poteva saa kyllä myötätuntoa ainakin kohtalotoverilta, mutta miten suhtaudutaan aavekivusta kärsivään, jonka kipu näyttää liittyvän olemattomaan, amputoinnissa menetettyyn raajaan tai elimeen. Miten olematon voi olla niin voimakkaasti? Yksi syy kipupotilaan kokemiin uskottavuusongelmiin lieneekin siinä, että kipua ei ole voitu mitata, eikä kivussa mukana olevien hermopiirien toimintaa tutkia objektiivisesti ihmisellä. Hiljattain on julkaistu useampia kipua koskevia tutkimuksia, joissa tutkimusmenetelminä on käytetty aivojen uusimpia kuvantamismenetelmiä, kuten positroniemissiotomografiaa (PET) ja magnetoenkefalografiaa (MEG).

AKAVAn puheenjohtaja Mikko Viitasalo tukee lääkäreitä päivystyskiistassa

AKAVAn viime kesäkuussa valittu puheenjohtaja, professori Mikko Viitasalo joutui tuoreeltaan tuloneuvottelujen tulikokeeseen. Tulos oli ensikertalaiselle, kuten neuvottelujen konkareillekin mallikas: maahan saatiin aikaan kaksivuotinen tuloratkaisu, josta ainoana merkittävä ammattiryhmänä jäivät ulkopuolelle lääkärit. Viitasalo tuki viimeiseen asti Lääkäriliittoa sen yrityksissä päästä sopuun päivystyskorvausten tulkinnasta ja hän ilmoittaa olevansa vastakin käytettävissä, jos hänen apuaan neuvotteluissa tarvitaan.

Albert Palmberg - kansainvälisesti tunnettu suomalainen hygieenikko

Albert Julius Palmberg syntyi vuonna 1831 Ahvenanmaalla. Tultuaan ylioppilaaksi vuonna 1852 hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1856 ja maisteriksi vuonna 1857, lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1858 ja lisensiaatiksi vuonna 1861. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän tuli vuonna 1863 julkaistuaan väitöskirjansa "Några ord om smaksinnet jemte försök att medelst elektrisk retning be-stämma gränserna för detsamma". Vuosina 1868-1896 hän oli Helsingin yliopiston lastentautiopin dosenttina. Hän sai professorin arvon vuonna 1893. Palmberg kuoli vuonna 1916 Pohjan pitäjässä.

WMA:n julistus potilaan oikeuksista

Maailman lääkäriliiton WMA:n 47:ssä yleiskokouksessa Balilla 4.-8.9.95 hyväksyttiin monivuotisen työn jälkeen Suomen Lääkäriliiton ehdotus julistukseksi potilaan oikeuksista. Teknisesti uudistuksella korvattiin huomattavasti rajoitetumpi, alunperin Lissabonissa vuonna 1981 annettu julistus, jonka otsikoksi tuli nyt "World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient". Julistus on kokonaisuudessaan tässä lehdessä sivuilla 3498-3499.

Markku Äärimaa

WMA:s deklaration om patientens rättigheter

Världsläkarförbundets 47 generalförsaming på Bali den 4-8 september antog efter flera års behandling Finlands Läkarförbunds förslag till deklaration om patientens rättigheter. Den nya deklarationen ersätter tekniskt sett den betydligt mer begränsade Lissabondeklarationen från år 1981 som nu fick rubriken "World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient". Deklarationen publiceras poå engelska i detta nummer på sidorna 3498-3499.

Eestin Lääkäripäivät 8.-9.9.1995

Eestin Lääkäriliitto, "Eesti Arstide Liit", järjesti toiset lääkäripäivät syyskuun alussa Tartossa. Päiville osallistujien määrän arvioitiin olleen viimevuotiseen verrattuna vähäisempi eli noin 1 500 Eestin lähes 5 000 lääkäristä otti osaa kaksipäiväiseen koulutustapahtumaan. Näyttelyyn osallistui yhteensä 32 yritystä. Liiton tarkoituksena on siirtää päivien vietto ensi vuonna kevääseen.

Päivystyskiista kuohuttaa HYKS:ia

Kiista päivystyskorvauksista on suututtanut HYKS:n lääkärikunnan. Sairaalan hallitus päätti syyskuussa, että päivystyksen maksuperusteena käytetään kolmen viikon työjaksoa, päivystys siirretään alkamaan klo 15 tai 15.30 ja että raskaimmille erikoisaloille sovitut vapaapäivät eivät ole palkallisia. Lääkärit eivät hyväksy työnantajan tulkintaa uudesta päivystyssopimuksesta ja katsovat sen haittaavan sairaalan toimintaa, kertoo HYKS:n pääluottamusmies ja Lääkäriliiton hallituksen jäsen Martti Lalla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030