Lääkärit tuloratkaisun ulkopuolelle

Hämmästyttävän kattava tulopoliittinen sopimus allekirjoitettiin 29.9. runsaan kahden vuoden ajaksi. Ulkopuolelle jäivät ainoastaan lääkärit ja pari pienempää palkansaajaryhmää. Valtakunnallisesti arvioiden kysymyksessä on merkittävä saavutus. Palkansaajat ovat yksimielisesti, myös hyvin vetävässä vientiteollisuudessa, sitoutuneet erittäin maltillisiin palkankorotuksiin. Maan hallitusta on epäilemättä helpottanut mahdollisuus leipoa välttämättömät verohelpotukset osaksi sopimusta. Hallitus on käytännössä joutunut tunnustamaan suomalaisen tuloverotuksen mahdottomuuden ja keksimään esim. ratkaisuja, joilla ulkomailta Suomeen tulevien palkkaverotusta voitaisiin keinotekoisesti pienentää. Hallituskin on havainnut, että suomalainen huippuosaamista tarvitseva yritys on verotuksen vuoksi rekrytoinneissaan kilpailukyvytön. Tulosopimukseen liittyvien veroratkaisujen merkitys onkin esim. akavalaisille selvästi merkittävämpi ostovoiman kasvua lisäävä seikka kuin tulojen kasvu.

Markku Äärimaa

Läkarna utanför avtalet

Det inkomstpolitiska avtal som undertecknades den 29 september och som kommer att gälla under drygt två år är förvånansvärt täckande. Endast läkarna och några små yrkesgrupper har valt att stanna utanför. För landet som helhet är avtalet en betydande prestation. Löntagarna - även i den framgångsrika exportsektorn - har enhälligt gått med på ytterst moderata löneförhöjningar. Regeringen har medverkat genom att baka in nödvändiga skattelättnader i avtalet. Regeringen har således i praktiken tvingats erkänna att inkomstbe-skattningen i Finland stigit till en en orimlig nivå och att nya utvägar måste sökas för att t.ex. lindra inflyttade utlänningars inkomstskatt. Även regeringen har insett att finländska företag som behöver toppkvalificerade medarbetare inte kan rekrytera konkurrenskraftigt på grund av de höga skatterna. För Akavamedlemmarna innebär skattelindringarna i avtalet en betydligt större ökning av köpkraften än de nominella lönehöjningarna.

Kunnallistalouden laman pohja ohitettu - kuluttamaanko taas?

Kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarvioita. Muutamaa viime vuotta hallinneet lamaa ja pakkosäästämistä koskevat puheet ovat tänä syksynä olennaisesti vähäisempiä kuin aiemmin. Kuntien rahoitustilanne alkoi parantua jo vuoden 1994 puolella rajujen säästötoimien purressa menoihin ja verotulojen lähtiessä kasvuun. Suotuisa kehitys on jatkunut kuluvana vuonna ja sen arvioidaan jatkuvan ainakin vielä vuonna 1996. Valtio leikkaa ensi vuonna kuntien valtionapuja vain 3,8 miljardia markkaa. Ensisijaisesti kunnallis- ja yhteisöverotulojen oletetun nopean kasvun seurauksena kuntien talous tulee olemaan rahoitusylijäämäinen myös vuonna 1996.

Arvonlisävero lääkärikeskuksen ammatinharjoittaja-lääkäreiltä perimissä korvauksissa

Kesäkuussa 1994 astui voimaan arvonlisäverolaki, joka periaatteessa säätää mm. kaikki palvelut arvonlisäveron piiriin kuuluviksi jättäen kuitenkin terveydenhuoltopalvelut ulkopuolelle. Jo ennen lain voimaantuloa herätettiin kysymys siitä, kuinka uutta lakia sovelletaan lääkärikeskuksessa ammatinharjoittajalääkäreiltä perittyihin vuokriin, jotka pitävät yleensä sisällään tilavuokran lisäksi korvauksen käytetyistä laitteista, välineistä, tarvikkeista ja saaduista palveluista. Arvonlisäverolain mukaan voitiin olla suunnilleen yksimielisiä siitä, että tilavuokrat olisivat arvonlisäverottomia. Sen sijaan verottajan puolella esiintyi näkemyksiä siitä, että laitteiden käytöstä perityistä korvauksista samoin kuin ns. hallintopalveluista tulisi suorittaa arvonlisäveroa. Ennen lain voimaantuloa pidetyssä kaikkien läänien verojohtajien ja toimistopäälliköiden kokouksessa sovittiin kuitenkin Lääkäriliiton edustajan läsnäollessa, että verotuksen piiriin harkitut edellä kuvatut osa-alueet muodostavat yhden terveydenhuoltopalvelujen tuotantokokonaisuuden. Tämän näkemyksen ansiosta ja osittain siksi, että verottajalla ei ollut lain voimaantulotilanteessa valmiuksia antaa selkeätä kaikkia osapuolia tasapuolisesti kohtelevaa verotusohjetta, päätettiin lääkärikeskusten ammatinharjoittajalääkäreiltä perimien korvausten jättämisestä arvonlisäverojärjestelmän ulkopuolelle kokonaisuudessaan.

Pentti Alhola

Vanhan lääkkeen uudet ulottuvuudet: ASA ja kolorektaalisyöpä

Syklo-oksygenaasientsyymin estajillä, joiden tunnetuin edustaja on asetyylisalisyylihappo, on eläintöissä todettu olevan karsinogeneesia estävä vaikutus paksunsuolen soluissa. Mikä sitten on tällaisen edullisen vaikutuksen taustalla, ei ole suinkaan selvää. On kuitenkin mahdollista, etta näiden lääkkeiden vaikutukset arakinodihapon metaboliaan tai verihiutaleitten toimintaan olisivat avainasemassa niiden antineoplastisia ominaisuuksia ajatellen. Eläintyöt eivät ole ainoita, joista positiivista näyttöä on saatu. Myös erilaiset potilasaineistoista saadut tiedot viittaavat siihen, että näillä rohdoilla on suolistosyöpää estäviä vaikutuksia. Kolorektaalisyövän ja asetyylisalisyylihapon käytön välillä on näet havaittu käänteinen korrelaatio useammassakin tutkimuksessa, vaikka toisensuuntaistakin todistusaineistoa on olemassa. Suotuisista vaikutuksista puhuvat myös tiedot siitä, että reuman vuoksi säännöllisellä ASA- tai muulla anti-inflammatorisella lääkityksellä olevilla näyttää olevan alentunut gastroenterologisten kasvainten esiintymistiheys. Onpa myös viitteitä siitä, että syövän esiastettakin, kolorektaalista adenoomaa, esiintyy vähemmän asetyylisalisyylihappoa säännöllisesti käyttävillä.

Ruokavalio tehokas tautien ehkäisyssä ja hoidossa

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun ensimmäiset ravitsemusterapeutit aloittivat työnsä maamme terveydenhuollossa. Ravitsemusneuvonnalla on neljännesvuosisadan aikana saavutettu hyviä tuloksia monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Alan tutkimustyö tuo uutta tietoa kliinisestä ravitsemuksesta ja myös ravitsemushoidon tehosta.

Jaana Laitinen, Essi Sarkkinen, Vuokko Tuononen

Romuttaako EU Suomen oman kehitysyhteistyön?

Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton yhteisen kehitysyhteistyöneuvottelu-kunnan edustajat kävivät 26.9.95 esittämässä ministeri Pekka Haavistolle vetoomuksen kehitysyhteistyön resurssien turvaamisesta. Lähivuosina Suomi joutuu osallistumaan yhä suuremmalla panoksella Euroopan Unionin kehitysyhteistyöhön. Muille hallinnonaloille on EU-velvoitteita varten saatu lisää rahaa, mutta kehitysyhteistyömäärärahat on jäädytetty, joten EU:n hankkeisiin menevä tuki uhkaa vaarantaa Suomen omien projektien jatkumisen.

Sairaiden sielunhoitoa ennen 1700-lukua

Sairaiden sielunhoito on jo varsin kauan katsottu papiston tärkeisiin velvollisuuksiin kuuluvaksi. Aikaisemmin sairaus merkitsi usein vaikeaa äkillistä tai pitkäaikaista kärsimystä, josta ei juuri ollut toipumisen toiveita. Siten sairaiden sielunhoito oli pääasiallisesti lohdutusta tuskissa ja valmistamista iankaikkiseen elämään. Keskiajalla monen taudin uskottiin olevan pahojen henkien tai paholaisen aiheuttamia, minkä vuoksi rukoilemista käytettiin silloin myös sairauksien hoitona.

Fredagen den 13:e och allt är väl

I Finland firas Nationella Olycksfallsbekämpningsdagen nu för första gången - fredagen den 13 oktober. Tron på att fredagen den 13:e är förbunden med olyckor och faror är fortfarande överraskande utbredd. Men även utan den vidskepelse som häftar vid dagen i fråga inträffar i Finland varje dag under året oroväckande många olyckor. Olyckshändelser är ett centralt problem för folkhälsan i Finland. Årligen inträffar omkring en miljon olycksfall som skördar närmare 3 000 människoliv och för samhället orsakar kostnader som överstiger 20 miljarder mark per år. Fördelningen är cirka 700 000 olycksfall i hemmet och under fritiden, 150 000 i trafiken och 130 000 på arbetsplatsen. Antalet olycksfall i hemmet och under fritiden har fortsatt att öka. Tack vare lå@Ensim.kpl = ngsiktigt och målmedvetet forskningsarbete, insatser i förebyggande och upplysande syfte samt resurstilldelning har trafik- och arbetsskadorna fortsatt att minska sedan en tid tillbaka. Men först på sistone har man börjat uppmärksamma säkerheten i hemmen och under fritiden och börjat sprida mer kunskap om förebyggande åtgärder.

Unihäiriöt ja vireysmittaukset: voimavarojen haaskausta vai uusi haaste?

Yhteiskunta vaatii ihmiseltä yhä enemmän valppautta ja vireyttä, niin työssä kuin liikenteessäkin. Huono vireystaso häiritsee muistia, ajattelua ja keskittymistä. Unihäiriöt ovat kuitenkin yleisiä. Epidemiologisten tutkimusten mukaan jopa 3-4 % väestöstä kärsii liiallisesta päiväaikaisesta uneliaisuudesta. Voimakasasteisesta kroonisesta unettomuudesta kärsii eri tavoin mitattuna 8-15 % ja lievemmästä 20-30 % väestöstä.

Joel Hasan

Hämmentäviä ravitsemussuosituksia

Kansanterveyslaitoksen tutkijat ovat selvittäneet tyydyttyneen rasvan lähteitä eri väestöryhmien ravinnossa (SLL 15/95). Tutkimuksen mukaan tärkeimmät lähteet ovat lämpimät ateriat (35 % saannista), erityisesti liharuoat (15 %), kahvileivät (13 %) ja juusto (13 %). Johtopäätöksenään kirjoittajat suosittavat terveelliseen ravintoon pyrittäessä huomion kiinnittämistä a) ruoan laitossa käytettävän rasvan ja b) juuston käytön rajoittamiseen.

Kari Salminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030