Dysfasiaa sairastavan lapsen hoitotuki

Aivohalvaus- ja afasialiiton edustajien Kerttu Elon ja Marketta Kortesmaan kanssa olemme samaa mieltä perusasiasta: Kielihäiriöinen lapsi aiheuttaa aina perheelle ylimääräistä rasitusta. Mutta koska lapsen hoitotukea myönnetään kuitenkin vain määrätyillä perusteilla, ei sitä voida myöntää kaikille dysfaattisille lapsille automaattisesti.

Saara Onnela

Lääketieteellinen ATK, tarvitsevien työkalu vai osaavien lelu

Vain tietokoneella päivät pääksytysten leikkivä ATK-friikki voi päätyä sellaiselle ajatusten sivuraiteelle kuin Erkki Karjalainen Tutkimus ja tekniikka -palstallaan 20.8. (SLL 24/95).

M. Jokelainen

Jos lääkärit eivät hallitse tietotekniikkaa, hallitsee tietotekniikka lääkäreitä

Pieni tunnustus kollega Jokelaiselle. Medinfo-jutussa ollut heittoni siitä, että sairaaloissa pitäisi porrastaa tietokoneen käyttöoikeudet kykyjen eikä virka-aseman mukaan oli ironiseksi tarkoitettu, puhdasta huulenheittoa.

Erkki Karjalainen

Sairausvakuutuksen taksojen rakenteen uudistus Kokemuksia neljän kuukauden ajalta

Uudet sairausvakuutuksen taksat tulivat voimaan 1.5.95. Kokemuksia uudistuksesta on nyt kertynyt lähes neljän kuukauden ajalta. Tulokset ovat parempia kuin alkuvaiheen kova kritiikki olisi antanut odottaa.

Pauli Karli

Geeneistä ja reseptoreistako vastaus metaboliseen oireyhtymään?

Valppailla kliinikoilla on taipumus niputtaa eri oireita yhteen ja keksiä oirenipulle jokin näppärä syndrooman nimi. Tällä päättelyllä kliinikko helpottaa omaa työtään, sillä syndroomaa tarkastelemalla hän pystyy terävöittämään dia-gnostiikkaansa. Ajatellaanpa vaikka nefroottista syndroomaa - syndrooman takaa saattaa paljastua erilaisia tauteja, joilla ei välttämättä ole paljoa toistensa kanssa tekemistä. Mutta kun oireyhtymä identifioidaan, niin johan alkavat kliinikon diagnostiset algoritmit jyllätä ja diagnoosi paljastuu nopeasti.

Vähärasvainen ruokavalio käytännössä

Koko väestöä koskevissa ruokavaliosuosituksissa rasvan määräksi suositellaan 30 prosenttia energiasta. Mikä tarkoittaa 80 grammaa rasvaa 2 400 kcal saavan keskivertomiehen ruokavaliossa ja 60 grammaa rasvaa 1 800 kaloria saavan keskivertonaisen ruokavaliossa. Samaan rasvan määrään päätyvät myös diabeteksen ja hyperlipidemioiden ruokavaliohoitoa ja näiden sairauksien ehkäisyä koskevat suositukset. Ravitsemuksellisesti rasvan vähentäminen on perusteltua siksi, että rasva laimentaa ruokavalion suojaravintoainetiheyttä. Runsasrasvaisten elintarvikkeiden korvaaminen täysjyväviljalla, kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä lisää vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ruokavaliosta.

Essi Sarkkinen

Uutiskirje WHO:sta LASTEN TERVEYS JA ELINIKÄ

WHO:ssa toukokuussa 1994 valmistuneen selvityksen mukaan maailmassa syntyy nykyään vuosittain 145 miljoonaa lasta. Heistä miljoonat elävät sairaina vain lyhyen elämän. Vuonna 1993 yli 12,2 miljoonaa lasta kuoli alle 5-vuotiaina - määrä on yli kaksinkertaisesti Suomen väkiluku, sama kuin Norjan ja Ruotsin väkiluku yhteensä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hysterian hoitoa ensimmäisen maailmansodan aikana

Sodan aiheuttamat psyykkiset reaktiot, "sotaneuroosit", yleistyivät sotilailla erityisesti Saksassa ensimmäisen maailmansodan loppua kohti. Vallinneen biologisen psykiatrian oppisuunnan mukaisesti niitä hoidettiin fysikaalisilla hoitomuodoilla, mm. sähköhoidolla. Monia silloisia menetelmiä pidettäisiin nykyään yksinkertaisesti kidutuksena.

Matti Ponteva

Linnut ja kansanlääkintä

Suomen muinaiskulttuuri juontuu osaksi kaukaa Keski-Aasian altailaisuudesta, jossa samaania pidettiin tarujen mukaan linnun siittämänä. Heimojen kantaisiä ja toteemieläimiä olivat kotka, pöllö, kurki, joutsen, hanhi, sorsa, kaakkuri, käki, korppi ja varis. Sellaisia lintuja, erityisesti kotkaa, korppia ja riekkoa, joiden hahmoon samaanin uskottiin voivan muuttua, kutsuttiin vaakalinnuiksi.

Mielen muuttajat

Diftongi eu on kreikkaa ja merkitsee "hyvä". Olemme liittyneet hyvään mikä monien mielestä on pahaa. Mielellään, mielestään ja mielensä muuttavia on paljon.

Pisara

Verenpaineen kotimittaus Suomen Sydäntautiliiton työryhmän suositus

Verenpaineen kotiseuranta on hyödyllinen verenpaineen todellisen tason määrittämiseksi tietyillä potilasryhmillä. Kotona tehtävien mittausten hyödynnettävyys riippuu olennaisesti siitä, miten hyvin mittaus osataan suorittaa ja onko mittauksessa käytettävä mittalaite luotettava.

Terveyskeskusmaksujen vaihtelu kunnittain

Suomen terveydenhuolto kustannetaan pääosin julkisella rahoituksella, joka kerätään verotuksella kansalaisilta. Tästä seuraa, että terveydenhuollon kulut maksaa pääasiassa työssäkäyvä, aktiivinen ja terve väestö. Terveydenhuolto rahoitetaan samoilla periaatteilla useimmissa kehittyneissä maissa. Potilaan ja lääkärin välisessä hoitotapahtumassa on mukana kolmas osapuoli, kollektiivinen maksaja. Potilaiden kustannusosuus kerätään perimällä palvelujen käyttäjiltä asiakasmaksuja, jotka tuloutetaan kunnan kassaan. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat pitkäaikaissairaanhoitoa lukuun ottamatta käyttäjän ansiotulosta riippumattomia. Asiakasmaksujen osuus terveydenhuollon menojen katteena on Suomessa tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri. Potilailta asiakasmaksuina perittävä summa vastaa yli 20 % terveydenhuollon kustannuksista. Tässä suhteessa Suomi ylittää esimerkiksi Yhdysvallat, jonka terveydenhuollon järjestelyä ja rahoitusta meillä pidetään huonona ja epäoikeudenmukaisena.

Klas Winell

Hälsocentralavgiftens variationer

Hälso- och sjukvården i Finland finansieras huvudsakligen med offentliga medel som insamlas genom beskattning av medborgarna. Det innebär att vården i första hand betalas av den aktiva, sysselsatta och friska delen av befolkningen. Samma principer för hälso- och sjukvårdens finansiering gäller i de flesta industriländer. Då en patient konsulterar en läkare finns således den kollektiva finansiären med som en tredje part. Patienternas andel av vårdkostnaderna insamlas genom att kommunen uppbär avgifter av dem som utnyttjar vårdtjänsterna. Klientavgifterna är inte inkomstbundna med undantag av de avgifter som tillämpas inom långtidsvården. Klientavgifternas andel av finansieringen av hälso- och sjukvården som helhet är för närvarande ovanligt stor i Finland. Över 20 procent av vårdkostnaderna inkasseras av patienterna. I detta avseende överträffar Finland t.ex. USA trots att sjukvården där av oss anses både illa organiserad och orättvis.

Pitäisikö dyslipidemialääkkeet saada erityiskorvattaviksi?

Valtaosasta dyslipidemioiden hoitoon tarkoitetuista lääkeostoista saa nykyisin sairausvakuutuksesta peruskorvauksen. Lääkitys voi olla suhteellisen kallista. Uusi näyttö lääkehoidon hyödyistä on käynnistänyt pohdinnan näiden lääkkeiden erityiskorvattavuuden laajentamisesta. Seuraavassa apulaisprofessori Jorma Viikarin puheenvuoro.

Jorma Viikari

EVO-rahojen jakokulma

Ansiokkaassa pääkirjoituksessaan 10.8.95 päätoimittaja Pekkarinen tarkastelee sosiaali- ja terveysministeriön viimeistä pupujussia, jonka se tempaisi hatustaan kesän hiljaisina kuukausina.

Pekka Häyry

Kultakuumetta verkoissa

Netscape Communications on pieni velkainen yritys. Se ei ole tuottanut tähän päivään asti penniäkään voittoa. Yritys listautui äsken New Yorkin pörssiin. Osakkeiden yhteisarvoksi tuli kaksi miljardia dollaria yhdessä päivässä. Mistä on kysymys?

Erkki Karjalainen

Kestouniterapia

Kestouniterapiaksi kutsutaan lääkkeillä aikaansaatua unitilaa, jonka syvyyttä ja pituutta voidaan säädellä. Sveitsiläinen Kläsi käytti v. 1922 skitsofrenian hoitoon laskimoon annettua Somnifen-barbituraattia: toistuvia barbituraattiruiskeita käyttäen potilas pidettiin unessa jopa yli kaksi viikkoa. Hoitoon liittyvät kuolemantapaukset johtivat kuitenkin uusien lääkkeiden kokeiluun. Potilasvalintaa ja valvontaa tehostamalla vakavat komplikaatiot ja kuolementapaukset vähenivät. Anestesiologisten hoitomenetelmien avulla asfyksiaan johtavat tilanteet saatiin paremmin hallintaan. Uudet psyykenlääkkeet sekä insuliinisokki ja aivojen sähköärsytyshoito korvasivat vähitellen kestouniterapian toisen maailmansodan jälkeen, joskin menetelmän erilaisia yhdistelmiä käytettiin rajoitetusti mm. Neuvostoliitossa vielä 1970-luvulla.

V.P. Savolainen

Florence Nightingale - sairaanhoidon ja terveydenhuollon uudistaja

Englantilaisen Florence Night-ingalen (1820-1910) toiminta sairaanhoitajien koulutuksen uudistamiseksi ja sairaanhoitajien ammatillisen aseman vakiinnuttamiseksi on yleisesti tiedossa. Sen sijaan hänen työnsä sotilaiden sairaanhoidon, sairaalaolojen ja avosairaanhoidon kehittämiseksi on vähemmän tunnettua.

Arno Forsius

Tautiluokitus uudistuu, miksi ja miten?

Kansainvälinen tautiluokitus (International Classification of Diseases; ICD) perustuu 1800-luvun lopulla alkaneeseen perinteeseen. Varhaisimmat tautiluokituksen versiot käsittelivät ainoastaan kuolemansyitä. Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 1948 julkaisemasta 6. versiosta lähtien luokitus ja kansainvälinen tilastointi on ulotettu myös muihin kuin kuolemaan johtaviin sairauksiin. Lääketieteen kehitys ja tarve entistä tarkempien tilastojen tuottamiseen ovat johtaneet tautiluokituksen säännölliseen uusimiseen. Tautiluokituksen 9. versio otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1987 alussa, mutta WHO:n alkuperäinen luokitus (ICD-9) oli julkaistu jo vuosikymmenen alussa. Siksi luokituksesta puuttuu esimerkiksi immuunikato (AIDS) täysin. Työ uuden luokituksen kehittämiseksi onkin aloitettu jo 1980-luvun alkupuolella. Sen tuloksena WHO julkaisi ICD-10:n systemaattisen osan 1992 ja aakkosellisen osan 1994.

Martti Virtanen

Förnyad sjukdomsklassifikation, hur och varför?

Den internationella klassifikationen av sjukdomar (International Classification of Diseases; ICD) har sitt ursprung redan i slutet av 1800-talet. De tidigaste versionerna av klassifikationen upptog endast dödsorsaker. Sedan Världshälsoorganisationen WHO gav ut den sjätte versionen år 1948 har klassifikationen och internationell statistik även omfattat andra än dödliga sjukdomar. Den medicinska utvecklingen och behovet av allt noggrannare statistik har medfört att klassifikationen numera regelbundet förnyas. De nionde versionen (ICD-9) togs i bruk i Finland i början av år 1987, men WHO hade gett ut den redan i början av 1980-talet. Därför saknas t.ex. immunbristsyndrom (aids) helt i i ICD-9. Redan i början av 1980-talet inleddes också arbetet på en ny version och år 1992 publicerade WHO den systematiska delen av ICD-10 medan den alfabetiska delen utkom i fjol.