Sepelvaltimospasmi ja akkommodaatiorasitus

Hartikaisen ja Hirvosen artikkeli Lääkärilehdessä (1), etenkin sen sepelvaltimospasmia koskeva osa, antoi aiheen palata 20 vuoden takaisiin kirjoituksiini. Toin silloin artikkelissani "Akkommodaation kliiniset seuraukset" (2) esiin nimenomaan rintakipujen yhteyden akkommodaatiorasitukseen henkilöillä, joilla toistuvissa sydäntutkimuksissa ei ollut saatu esiin mitään objektiivista selitystä. Korostin parasympatikuksen sepelvaltimoita supistavaa vaikutusta, joka tuntui jääneen kovin vähälle huomiolle.

Kaisu Viikari

Rasvakeskustelusta

Professori Kari Salminen ja kuopiolaiset sydäntautitutkijat, viimeiseksi emeritusprofessori Kalevi Pyörälä, ovat Suomen Lääkärilehdessä ja muilla foorumeilla käyneet keskustelua suomalaisten kolesterolitason muutoksista ja siitä, miten tulkitaan nykyisiä rasvasuosituksia. Ihmettelen vähän, ettei juuri muita keskustelijoita ole ollut. Kari Salmisen ottaessa kantaa rasvakysymyksiin hänet leimataan ainakin epäsuorasti heti puolueelliseksi, koska hän toimii Valion tutkimusjohtajana.

Herman Adlercreutz

Uudistuva terveystieteiden keskuskirjasto

Terkko on valtakunnallinen terveystieteiden keskuskirjasto. Sen tehtävänä on alansa tietoresurssien kokonaisvaltainen hallinta siten, että se pystyy ylläpitämään asiakkaan näkökannalta laadukasta tietopalvelua. Kirjastot käsittelevät informaatiota, eivät siis ainoastaan painettuja lehtiä ja kirjoja. Tietotekniikan voimakas kehittyminen tulee muuttamaan tieteellisiä kirjastoja voimakkaasti lähitulevaisuudessa.

Jukka Englund

Laatu terveydenhuollossa

Hyvää hoitoa ja korkeata laatua on perinteisesti arvostettu terveydenhuollossa. Lääketieteellinen tutkimustyö on tähdännyt uusien ja laadukkaampien hoitomenetelmien kehittämiseen. Myös lääkärin eettiset ohjeet ovat velvoittaneet: "Lääkärin tulee pitää yllä ja kartuttaa tietojaan ja taitojaan, ja hänen tulee suositella vain lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella tehokkaina ja tarkoituksenmukaisina pidettyjä tutkimuksia ja hoitoja."

Juha Metso

Kvalitet i vården

I hälso- och sjukvården har man traditionellt satt värde på god vård och hög kvalitet. Den medicinska forskningen har sökt och utvecklat nya och bättre behandlingsformer. Också läkarens etiska regler har inneburit en förpliktelse: "Läkaren skall upprätthålla och förkovra sina kunskaper och sitt kunnande och han skall endast rekommendera undersökningar och behandlingar som i enlighet med medicinsk vetenskap och beprövad erfarenhet anses effektiva och ändamålsenliga".

Lymen borrelioosi

Tietoisuus borrelioosista on parissa vuodessa levinnyt laajalle sekä terveydenhuoltohenkilökunnan että ainakin rannikko- ja saaristoalueen väestön keskuudessa. Liekö tähän yhtenä syynä se, että tämän taudin välittäjän voi nähdä paljain silmin, päinvastoin kuin monia muita taudinaiheuttajia. Tässä kirjoituksessa käsitellään lyhyesti borrelioosin eri ilmenemismuotoja sekä erityisesti sitä, miten oireisiin, löydöksiin ja laboratoriotuloksiin pitäisi suhtautua.

Jarmo Oksi

Litalgin - käyttökelpoinen kipulääke mutta hengenvaarallinen särkylääke herkälle astmaatikolle.

Kollega Ossi Lindell pohtii ansiokkaasti (SLL 13/95) Litalgin-nimisessä valmisteessa olevan metamitsolin käyttökelpoisuutta esim. munuaiskoliikissa. Metamitsoli (josta on käytetty myös nimeä noramidopyriini) kuuluu prostaglandiini-inhibiittoreihin eli ns NSAID-lääkkeisiin ("Non-Steroidal Anti-Inflammatory Drugs", ei-steroidiset tulehdusta estävät lääkkeet). Kun nyt SLL:ssa pohditaan lääkkeen turvallisuutta sen kauppanimeä käyttäen, käytän tilaisuutta hyväkseni täydentääkseni Lindellin kirjoitusta muutamalla sanalla.

Brita Stenius-Aarniala

Lääkärintarkastukset ja aseenkantolupa

Klas Winellin ja Sirkka-Liisa Rudangon keskustelupuheenvuoro Suomen Lääkärilehdessä 1.5.95 (SLL 13/95) herätti minussa paljon mietteitä. Erityisesti kohta, jossa kehotettiin tekemään poikkeus tietosuojasta: "Ehdotammekin, että lääkäreille säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa poliisiviranomaisille ajokykyyn vaikuttavista sairauksista ja velvollisuus ilmoittaa, milloin henkilö on pysyvästi ajokyvytön sairauden tai vamman takia." Mieleeni tuli, että eikö samalla voitaisi keskustella myös ampuma-aseista.

Uutta rotuhygieniaa vai raskaana olevan normaali oikeus: Sikiöseulonnoista halutaan herättää keskustelu

Saksalaisjuristi Theresa Degener hyökkäsi kovin sanoin "teknolääkäreitä" kohtaan STAKES:n järjestämässä asiantuntijaseminaarissa, jossa haluttiin herättää keskustelua sikiöseulonnoista. Sikiöseulontoja jyrkästi vastustavan Degenerin mukaan seulonnat ovat Saksassa yleistyneet, koska vammaisen lapsen saamisen pelko on yleistynyt "lääketieteen asiantuntijoiden luodessa pelkoa käyttämällä ja tuomalla käytäntöön uusia sikiödiagnostisia menetelmiä". Psykologian tohtori Timo Saloviita puolestaan katsoi sikiöseulontojen luovan yhteiskuntaan vammaiskielteistä asennetta. Pääjohtaja Vappu Taipale sanoo STAKES:n tavoitteena olevan tarjota seminaarissa puolueeton foorumi toisistaan poikkeaville näkökannoille sikiöseulonnoista.

Suvi Sariola

Medioma III -projekti käynnistyi

Lääketieteen Opiskelijoiden Asuntola- ja Tukisäätiön pitkäaikainen hanke rakennuttaa 1960-70-luvun taitteessa rakennettujen Medioma I:n ja II:n lisäksi Medioma III Helsinkiin on toteutumassa. Säätiö teki juuri ennen pääsiäistä urakkasopimuksen Polar-Rakennusyhtymä Oy:n kanssa Pikku-Huopalahteen Helsingin kaupungin vuokratontille toteutettavasta kahden asuintalon kokonaisuudesta. Asuntolat tulevat sijaitsemaan aivan alueen eteläpäässä Mannerheimintien tuntumassa Tilkan sotilassairaalan välittömässä läheisyydessä. Kohteeseen on tulossa 5- ja 7-kerroksiset asuintalot, joista 5-kerroksisessa tulevat sijaitsemaan lähinnä opiskelijoille tarkoitetut pienet yksiöt ja kaksiot, yhteensä 60 kpl, ja korkeammassa talossa 2, 3 ja 4 huoneen perheasunnot, 22 kpl, joissa kaikissa tulee lisäksi olemaan huoneistokohtainen sauna. Lisäksi kohteeseen on tarkoitus toteuttaa yhteiset sauna- ja takkatilat sekä jo vähän mittavampaankin harrastetoimintaan tarkoitetut yhteistilat.

Sähkösokkihoidon historiaa

Erilaiset somaattiset hoitomuodot, kuten lobotomia, kestounihoito, insuliinikoomahoito ja lääkkeillä tai sähköllä tehdyt kouristushoidot mullistivat mielisairaalapotilaiden hoidon 1930-1950-luvuilla. Psykofarmakoiden kehittyminen siirsi muut somaattiset hoidot historiaan anekdooteiksi, mutta sähkösokkihoidolla on edelleen tärkeä osa vaikeasti masentuneiden ja maniaa sairastavien potilaiden hoidossa.

Risto Vataja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030