Miten viive taipuu?

Viive on näppärä, nuori uudissana tai melko suora laina virosta. Sitä ei vielä mainitse Nyky-Suomen Sanakirja vuodelta 1974 puhumattakaan Suomenkielen Etymologisesta Sanakirjasta. Viive on tietysti suoraan johdettavissa verbistä viipyä ja merkitsee suunnilleen samaa kuin vanhemmat sanat viivykki, viivytys, viivästys ja viipymä. Viive on edeltäviä sanoja käyttökelpoisempi paitsi lyhyytensä vuoksi, myös monessa yhteydessä sen takia, että se kattaa yhtä lailla tapaukset, joissa viivästyminen on johtunut ulkopuolisesta viivyttäjästä (viipyjä objektina) kuin omasta viivyttelystä (viipyjä subjektina). Sanan taivutuskin ennätti jo pitkälti vakiintua muotoihin viive, viiveen, viiveet jne., kunnes joku keksi, että viivettä pitäisi taivuttaa malliin viipeen, viipeet jne. Näin oli tehty Hirvosen, Halisen ja Koikkalaisen muuten erinomaisessa artikkelissa (SLL 5/94) - johtuipa se sitten kirjoittajista, toimituksesta tai painovirhepaholaisesta.

Lääkärilehden kirjoitusten laadusta

Kollegat Rimon ja Hyyppä esittivät näkemyksensä muutamasta Suomen Lääkärilehden julkaisemasta artikkelista (SLL 7/94) ja pohtivat lehden referointitekniikkaa havaittuaan, että artikkelit olivat joiltain osin puutteellisia. Toistaiseksi en ole vielä nähnyt sen paremmin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkään julkaisusarjoissa täysin täydellistä tieteellistä julkaisua. On toki hyvä, että jokainen tieteellisiä tutkimuksia raportoiva alan julkaisusarja pyrkii toiminnassaan mahdollisimman hyvään laatuun. Tämän vuoksi päätoimittajan referointijärjestelmän parannusehdotukset vaikuttavat tervetulleilta.

Tukea vapaille radikaaleille

Hapen vapaat radikaalit on eräs solua vahingoittava tekijä. Nyt on saatu kokeellista näyttöä siitä, että vapaat radikaalit voisivat olla solun vanhenemisen perussyitä.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Krooninen ekseema - tislausjäte

Käsiekseema ei tartu, ei tapa, eikä siitä tule syöpää, mutta se voi katkaista yöunen ja ammatin. Käsiekseeman hoidon käynnistyskynnys on matala - tuubi kortisonirasvaa. Ellei se auta, potilas tulee tutkia. Varhain toteutettu tutkimus- ja hoitosuunnitelma voi pelastaa pahimmalta - krooniselta käsiekseemalta. Liekö krooninen käsiekseema itsetunnon puutostauti? Ainakin se usein liittyy rihkamakoru-nikkeliallergiaan, tupakkaan ja alkoholiin.

Raimo Suhonen

Alkoholi Afrikassa

Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy huomattavasti lisääntynyt sairastuvuus ainakin maksakirroosiin, haimatulehdukseen, sydänlihassairauteen ja joihinkin syöpiin. Lisäksi runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy tavallista suurempi tapaturmien ja liikenneonnettomuuksien riski. Tämän takia alkoholin kulutuksen yleismaailmallinen vähentäminen ainakin 25 %:lla vuoteen 2000 mennessä on yksi maailman terveysjärjestön (WHO) päätavoitteista.

Risto Roine, Juha Kiehelä

Ruotsin lääkärit pistelakkoon

Ruotsissa vuoden verran jatkuneet neuvottelut kahdesta lääkärien työehtoja koskevasta kiistakysymyksestä ajautuivat sovittelusta huolimatta umpikujaan niin, että maaliskuun 8. päivänä 4 000 lääkäriä ryhtyi kolmen päivän lakkoon. Koska neuvotteluissa ei ole edistytty, lakko laajenee koko ajan. Kiistan osapuolet ovat Sveriges Läkarförbund ja työnantajapuolta edustava Landstingsförbund, sairaanhoitojärjestelmää ylläpitävien maakäräjien liitto.

Terveyttä kaikille - uudet haasteet

WHO:n Terveyttä kaikille -ohjelman (TK) tavoitteita on jouduttu arvioimaan uudelleen uusien globaalisten haasteiden valossa, joista tietoa ei ollut käytettävissä silloin, kun TK käynnistyi noin 12-15 vuotta sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Peräpukamien kultakausi

On luultavaa, että ihmiskunta on jo historiansa varhaisessa vaiheessa joutunut kärsimään peräpukamista. Kuten tiedämme, peräpukamille ihmisiä altistavat varsinkin ummetus, istumatyö, maksakovettuma ja naisilla raskaudentila. Kyseessä on perin yleinen, arkinen ja usein myös kiusallinen tauti. Siihen liittyy erilaisia oireita peräaukon seudussa, verenvuotoa, hyytymiä, limaneritystä, kipuja, fisteleitä, hiiva- ja bakteeritulehduksia sekä kutinaa. Vakavimpia oireita ovat runsaat verenvuodot ja märkäpesäkkeet.

Isolering av daghemsbarn med anledning av smittsam infektionssjukdom

En grupp läkare som specialiserat sig på infektioner hos barn har utarbetat en ny rekommendation som gäller behovet av att isolera daghemsbarn med smittsam infektionssjukdom. Författarna framhåller att den konvalescenstid som ett barn behöver inte är liktydig med den tid då risk för spridning av en infektionssjukdom föreligger.

Maija Baer, Juhani Eskola, Jussi Mertsola, Heikki Peltola Olli Ruuskanen, Matti Uhari, Timo Vesikari, Hanna Nohynek

Histologisen tutkimuksen arvo ruokatorven refluksitaudin diagnostiikassa

Ruokatorven refluksitaudista kärsivät useimmat ihmiset ainakin jossain elämänvaiheessa. Kliininen tutkimus ei selvitä taudin aiheuttaman limakalvotuhon vaikeusastetta eikä adenokarsinooman riskiä lisäävän Barrettin ruokatorven esiintymistä tai limakalvoatypiaa. Ruokatorven biopsianäytteen histologisen tutkimuksen anti refluksitaudin diagnostiikassa on merkittävä, varsinkin kun koepalaa ottavan kliinikon ja sitä tutkivan patologin yhteistyö toimii.

Judit E.A. Mäkinen

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon pitkäaikaistulokset

OYKS:ssa vuosina 1984-91 pallolaajennuksella hoidettujen 393 potilaan vointia ja jatkohoidon tarvetta selvitettiin kesällä 1992 kirjekyselyllä. Keskimääräinen seuranta-aika oli kolme vuotta. Vajaat 3 % aineiston potilaista oli kyselyyn mennessä kuollut sydänperäiseen syyhyn, tähän sisältyvät kaksi kuolemaa toimenpiteen komplikaatioon hoidon käyttöönottovaiheessa. Yhden tai useamman sydäninfarktin, fataalit mukaanluettuna, oli joko toimenpiteen yhteydessä tai myöhemmin seuranta-aikana sairastanut kaikkiaan 8 % potilaista, ja 35 %:lle oli tehty yksi tai useampia uusintapallolaajennuksia tai ohitusleikkaus. Lisätoimenpiteiden tärkeimmät aiheet olivat ensimmäisen pallolaajennuksen epäonnistuminen tai laajennetun suonen uudelleen ahtautuminen. Pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikutus rintakipuoireeseen oli valtaosalla potilaista hyvä.

Juhani Airaksinen, Heikki Pölkki, Timo Kokkonen Markku Ikäheimo

Rintasyöpätilanne Helsingissä, Tampereella ja Turussa 1981-90

Rintasyövän valtakunnallinen mammografiaseulonta aloitettiin Suomessa 1987. Seulontaan kutsuttavat ikäluokat on eri paikkakunnilla valittu eri tavoin. Suomen kolmen suurimman kaupungin rintasyöpätilastot osoittavat, että seulonta lisää alkuvaiheessa rintasyövän ilmaantuvuutta, mutta toisaalta kasvaimet on löydetty entistä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin eloonjäämisennuste on parempi. Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen ei kuitenkaan vielä vuosikymmenen vaihteeseen ulottuvista tilastoista pystytä osoittamaan; muualla tehdyissä tutkimuksissa seulonnan vaikutus kuolleisuuteen on alkanut näkyä viiden vuoden kuluttua seulonnan aloittamisesta.

Pirjo Immonen-Räihä, Lea Kauhava, Ilmo Parvinen Hans Helenius, Osmo Räsänen

MIKSTRA - mikrobilääkehoidon strategiat 1990-luvulla

Huoli mikrobilääkkeiden tehon ja turvallisuuden säilymisestä on johtanut ns. MIKSTRA-ohjelman käynnistämiseen. Keinoina käytetään lääkäreiden täydennyskoulutusta, väestön kouluttamista mikrobilääkkeiden kulutuksen seurantaa ja bakteerien herkkyystietojen raportointia. MIKSTRA on tarkoitus saada täysin toimivaksi seuraavien 3-5 vuoden aikana.

Erkki Palva, Eeva Alhava, Hannu Jalanko, Pekka Kujala, Jukka Lumio Ville Valtonen, Jaana Vuopio-Varkila, Pentti Huovinen

Lääkkeiden sv-korvaukset euroaikaan Lääkekorvauslautakunta määrittää korvausperusteena olevan hinnan

Kohtuullinen hinta ei enää ole lääkkeen myyntiluvan myöntämisen edellytys. Lääkkeiden hintavalvonta on siirtynyt uudelle lääkekorvauslautakunnalle, joka määrää myyntiluvan jo saaneelle valmisteelle korvausperusteena toimivan kohtuullisen tukkuhinnan. Vain tuotteesta, jolle on vahvistettu korvausperuste, voi jatkossa saada sairausvakuutuskorvausta.

Mikko Puntari

Työnantajan harkinta petti Helsingissä

Helsingissä on tätä kirjoitettaessa (16.03.) jaettu akavalaisille ennakkoilmoitukset lomautuksista. Kaupunki aikoo lomauttaa selviytymissopimuksensa ulkopuolelle jääneet kaikkiaan 21 vuorokaudeksi siten, että työaikaa leikataan yksi tunti päivässä. Julkinen työnantaja ei ole koskaan aiemmin toiminut vastaavalla tavalla.

Vastine nimimerkille Pisara: Etuuskäsittelyn väärät vaa'at

En mielelläni vastaa nimimerkkikirjoituksiin. Lääkärilehden numerossa 6/94 julkaistussa pakinassa (Pisara) on kuitenkin siinä määrin syyttelyä ja asiattomuutta, että katson tarpeelliseksi jälleen kerran selvittää sosiaaliturvalainsäädännön toteutumista.

Kari Kaukinen

Vieläkin ALS-taudista

Väitetään, että monet hyvät asiat ovat syntyneet vahingossa. Siihen minäkin nyt uskon, ainakin toivon. Lääkärilehden (36/93) julkaisema kirjoitukseni ALS-taudista kun tuli lehden palstoille vahingossa. Olin kirjoittanut jutun "normaalikansalaisia" ajatellen. Lääkärien ammattikunnalle olisin varmaankin kirjoittanut hiukan toisin. Oli miten oli, tuntuu juttu tuollaisenaankin lääkärit tavoittaneen. Palautetta on posti kantanut kotiin ja Lääkärilehdenkin keskustelupalstalla asiaa on käsitelty useampaan otteeseen.

Rakennusala kuntoutusremonttiin

Olen ollut rakennusalalla 20 vuotta, työ on antoisaa ja raskasta. Olosuhteet ovat kovat. Fyysiset, erityisesti staattiset rasitukset ovat rajuja, tuki- ja liikuntaelinten on oltava terveet. Alalla ei tahdo terveetkään pärjätä. Sillä vaaditaan vuoristokauriin ominaisuuksia epätasaisessa maastossa kiipeilemiseksi ja intiaaniverta suonissa, jotta kykenee kävelemään tyhjän päällä korkeuksissa raskaiden kantamusten kanssa. Alalla täytyy olla paljon polvillaan varpaiden tasossa tehtävä työn, kuten mittamiehellä lattiaanmerkkaukset, takia. Kädet nenän tasosta ylöspäin tehtäviä töitä ovat mm. kattoonmerkkaukset. Veto ja kylmyys käy luihin ja ytimiin, kaikki vaatteet päälle ja loput tuulenpuolelle kainaloon, usein työpaikalla on liukasta ja jäistä. Kun kirurgi tekee virheen, potilas haudataan, mittamiehellä ei ole varaa virheisiin. Ala on tapaturmaherkkä ja vaarallinen, viereltäni on moni tapaturmaisesti kuollut ja vammautunut.

Morita-psykoterapia - Idän mystiikkaa vaiko meillekin neuroosien hoitoon soveltuva vaihtoehto?

'Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito. Eikä sekään ole niin tärkeää.'

Uutiskirje Yhdysvalloista

AMA:n hallitus ja valtuuskunta kokoontuivat joulukuussa New Orleansissa käsittelemään etupäässä virallisia asioita. Kuten odottaa sopii, punainen muste on edelleen levinnyt AMA:n tilikirjojen lehdille. Tällä hetkellä vajaus on jo lähes 5 miljoonan dollarin luokkaa. Niinpä jäsenmaksuja katsottiin aiheelliseksi korottaa 20 dollarilla; maksu on nyt 420 dollaria vuodessa.

Toimittanut Tuula Fabrizio