Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon pitkäaikaistulokset
OYKS:ssa vuosina 1984-91 pallolaajennuksella hoidettujen 393 potilaan vointia ja jatkohoidon tarvetta selvitettiin kesällä 1992 kirjekyselyllä. Keskimääräinen seuranta-aika oli kolme vuotta. Vajaat 3 % aineiston potilaista oli kyselyyn mennessä kuollut sydänperäiseen syyhyn, tähän sisältyvät kaksi kuolemaa toimenpiteen komplikaatioon hoidon käyttöönottovaiheessa. Yhden tai useamman sydäninfarktin, fataalit mukaanluettuna, oli joko toimenpiteen yhteydessä tai myöhemmin seuranta-aikana sairastanut kaikkiaan 8 % potilaista, ja 35 %:lle oli tehty yksi tai useampia uusintapallolaajennuksia tai ohitusleikkaus. Lisätoimenpiteiden tärkeimmät aiheet olivat ensimmäisen pallolaajennuksen epäonnistuminen tai laajennetun suonen uudelleen ahtautuminen. Pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikutus rintakipuoireeseen oli valtaosalla potilaista hyvä.
Ohitusleikkaus tiedetään tehokkaaksi hoidoksi vaikeaan angina pectoris -oireeseen, johon lääkehoito ei tehoa. Tietyissä potilasryhmissä sen vaikutus myös sepelvaltimotaudin ennusteeseen on edullisempi kuin lääkehoidon (1,2). Myös pallolaajennus on todettu lääkitystä tehokkaammaksi angina…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



