TULES, mielenterveys ja kotimaisuus kunniaan

Kollega Harri Scheinin kiinnitti äsken aiheellista huomiota Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin tieteelliseen laatuun. Tekijät vastasivat kritiikkiin "puuta heinää" eli vetosivat kansainväliseen hyväksymiseen. Polemiikki, tai pikemmin sen puuttuminen, sai minut lukemaan tavallista tarkemmin Heimo Viinamäen, Seppo Tenhosen ja Leo Niskasen artikkelin, TULES-potilaiden mielenterveysongelmat (SLL 1993;49:17-19).

Uutiskirje Yhdysvalloista

Sciencessa esitettiin marraskuussa erilaisia näkemyksiä siitä, mitä pitäisi tehdä laboratorioissa säilytettäville isorokkovirusnäytteille. Toiset tiedemiehet esittävät, että virukset on tuhottava ja säilytettävä vain niiden genomikartat. Toiset varoittavat, että viruksiakin saatetaan vieläkin tarvita, ja esittävät, ettei viruksia pidä hävittää ainakaan kymmeneen vuoteen tai ainakaan ennen kuin sairauden patogeneesi on täysin selvitetty.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Etuuskäsittelyn väärät vaa'at

Affektikori on affektissa. Vakavalla depressiolla on vakavuutta vain potilaalle. DS-numeron 2961 hylkyprosentit ovat hyperinflaation kourissa. Viimeisin luku, 46 %, lienee jo Kelankin roskakorissa. Yksilölliset varhaiseläkkeet eivät enää ole yksilöllisiä vaan hylätään yleisesti. Eräs uhreista kirjoitti: "Kai ne toivovat, että menen kortistoon tai teen sen itsemurhan. Ymmärrän, että molemmat tulevat yhteiskunnalle halvemmaksi. Työhön enempää kuin kuntoutukseenkaan minusta ei enää ole. Pitävätkö ne minua ja Teitä valehtelijoina? Miksi sitten todistuksia ja selvityksiä pyydetään, jos niitä ei uskota?"

Pisara

20.2.1994 Potilaan oikeudet meillä ja muualla

Potilaan oikeuksia koskeva keskustelu on ollut suhteellisen vilkasta parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan USA:ssa ja niissä maissa, joita vielä vähän aikaa sitten kutsuttiin läntiseksi Euroopaksi. Myös useita kansainvälisiä asiakirjoja on pidetty hyvin merkityksellisinä potilaan oikeuksien kannalta. Näitä ovat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus vuodelta 1948, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva vuoden 1966 yleissopimus, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus vuodelta 1966 ja Euroopan neuvoston sosiaalisia oikeuksia koskeva asiakirja vuodelta 1961. Euroopan neuvosto on sittemmin hyväksynyt useita potilaan oikeuksia koskevia suosituksia. Tuoreimmat ovat liittyneet geneettisiin tutkimuksiin ja seulontoihin. Kuriositeettina mainittakoon, että Ranskassa määrättiin vuonna 1793 vallankumouksen jälkimainingeissa, että sairaalavuoteessa sai olla vain yksi potilas. Aiemmin potilaita oli tavallisesti ollut kahdesta kahdeksaan. Vuoteiden tuli niin ikään olla ainakin kolmen jalan päässä toisistaan.

20.2.1994 Patientens rättigheter här hemma och utomlands 20.2.1994

Diskussionen om patientens rättigheter har under de två senaste decennierna varit förhållandevis livlig i USA och i de länder som ännu för inte så länge sedan kallades västra Europa. Likaså finns ett flertal internationella dokument som anses ha stor betydelse med tanke på patientens rättigheter. Bland dessa kan nämnas FN:s konvention om de mänskliga rättigheterna från 1948, FN:s internationella konvention från 1966 om ekonomiska, sociala och kulturella rättigheter, FN:s konvention från 1966 om medborgerliga och politiska rättigheter samt Europarådets sociala stadga från 1961. Europarådet har sedermera ratificerat ett flertal rekommendationer gällande patientens rättigheter. De senaste har varit relaterade till genetisk forskning och screeningundersökningar.

Lääkkeiden hinnoitteluun muutoksia

Lääkkeiden hinnoittelu muuttui vuoden alussa, kun ETA-sopimus tuli voimaan. Vuoden 1993 loppuun saakka lääkkeet olivat hintasääntelyn alaisia, ja niiden hinnankorotukset ovat olleet moniin muihin tuoteryhmiin verrattuna vähäisiä. Lääkkeen hinta oli myös uusien lääkkeiden myyntilupien yksi arviointikriteeri. Tästä eteenpäin myyntiluvan voi saada valmisteen tehon ja turvallisuuden perusteella korkeankaan hinnan sitä estämättä.

Lääke-esittelyissä vaikeuksia

Lääkäriliiton hallitus on vahvistanut helmikuussa 1993 ohjeet lääkäreiden ja lääketeollisuuden suhteista. Lääketeollisuus on sittemmin tuonut esille ongelman, johon liiton antamat ohjeet eivät suoranaisesti puutu. Lääke-edustajien raporttien mukaan useissa paikoissa esittelyaikojen varauksia vastaanottava henkilö on samalla edellyttänyt, että esim. kahvi- tai muu tarjoilu ulotetaan selvästi laajemmalle henkilöryhmälle kuin itse esittely. Teollisuus katsoo tämän lisäävän huomattavasti esittelytyön kustannuksia ja johtavan toisinaan esittelyn peruuntumiseen.

Miksi äidit pelkäävät synnytystä?

Kovin erikoista mielestäni oli Suomen Lääkärilehdessä julkaistun S. Suonion ja työtovereiden kirjoituksessa "Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot" (SLL 1993;48:3133-38) lähes yksinomainen painotus synnytyspelkojen liittymisestä synnyttäjien persoonallisuuteen. Pohdintajaksossa kysytään "mistä aineistomme äitien synnytyspelot ja niiden yleisyys voisivat johtua?" Vastaukseksi tähän kysymykseen esitellään yleisiä pelkoja, joiden syynä ovat oma-avuttomuus ja sairauden uhka ja lisäksi kirjoituksessa spekuloidaan fobioiden käänteistä riippuvuutta joistakin synnytyspeloista.

Omat on vellit - ei STAKESin

Kiitän kollega Kari Pylkkästä reippaasta vastauksesta reippaaseen kirjeeseeni koskien nuorisopsykiatrian tilaa. Minusta vastauksesi selvensi monella tapaa niitä ongelmia joita nuorten mielenterveystyön kehittämisessä on. Toivon, että tämä pieni sanailu selventää puolin ja toisin mikä paikka nuorisopsykiatrialla on nuorten mielenterveyden edistämisessä. Samalla kiitos Veikko Aalbergille selkeästä puheenvuorosta nuorisopsykiatrian koulutuksen osalta. Kun se ilmestyi, olin jo lähettänyt omani. Ehkä sen nähtyäni olisin jättänyt osan kirjeestäni pois.

Lupaava projekti Namibiassa Engelan terveydenhuoltohanke

Namibian saavuttaessa itsenäisyytensä vuonna 1990 terveysministeriö julkisti tri Nickey Iyambon johdolla maan terveyspoliittiset tavoitteet. Uusi terveyspolitiikka korosti ennen kaikkea tasa-arvon ja perusterveydenhuollon tärkeyttä, mikä olikin ymmärrettävää Etelä-Afrikan hallinnon ja miehityksen aikaisen kehityksen ja hoitopainotteisen terveyspolitiikan jälkeen. Uuden suuntauksen mukaan niin terveydenhuollossa kuin muillakin aloilla kehitysyhteistyön perusedellytyksenä ja -tavoitteena on pyrkimys auttaa namibialaisia auttamaan itse itseään.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030