Suomen Verenpaineyhdistys kutsuu jäseneksi

Liian korkeaa verenpainetta esiintyy Suomessa enemmän kuin useimmissa muissa väestöissä. Monissa maissa on perustettu kansallisia verenpaineyhdistyksiä, joiden toiminta on suunnattu korkean verenpaineen ja sen aiheuttamien haittojen torjuntaan. Suomeenkin perustettiin vuonna 1989 oma tämän alan yhdistys, joka on rekisteröity nimellä Suomen Verenpaineyhdistys r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kohonneeseen verenpaineeseen ja verenpaineen säätelyyn liittyvää tutkimusta, koulutusta ja valistusta sekä ylläpitää verenpainetutkijoiden kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys mm. järjestää tieteellisiä esitelmätilaisuuksia ja kokouksia, joihin kutsutaan luennoitsijoiksi alan kansainvälisesti arvostetuimpia asiantuntijoita. Lisäksi yhdistys antaa kohonneen verenpaineen hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä asiantuntijalausuntoja ja on mukana laatimassa uusia hoitosuosituksia Suomen Sydäntautiliiton koolle kutsumassa työryhmässä.

Hirtetyn Anne Greenin tarina

Anne Greenin surullinen elämäntarina, joka päättyi lopulta onnellisesti, on jäänyt historiaan 1600-luvun kahden tunnetun lääkärin ansiosta.

Ulosjohtajat

Tulosjohtamisesta (tujo) on tullut ulosjohtamista (ujo). Teoria, jolla ei ole teoreettisia edellytyksiä julkishallintoon, toimii käytännössä uhkakuviensa mukaan. Ts. ei toimi.

Pisara

Kliiniset rasituskokeet ajan tasalle

Rasitukseen liittyvät EKG-muutokset angina pectoris -potilailla tunnettiin jo 1930-luvulla, mutta sepelvaltimotaudin kliinisessä diagnostiikassa niitä alettiin tutkia vasta 1940-luvulla. Kuormitusmenetelmänä käytettiin yleensä kävelyä portaissa angina pectoriksen ilmaantumiseen saakka, eikä kuormituksen suuruuteen kiinnitetty huomiota. Lisääntynyt kiinnostus rasitusfysiologiaan toi kuitenkin mukanaan tarpeen rasituskokeissa käytetyn kuormituksen suuruuden määrittämiseen ja fysiologisen vasteen luokitteluun iän, sukupuolen ja ruumiinrakenteen mukaan. Anglosaksisissa maissa ryhdyttiin käyttämään rullamattoa fyysisen kuormituksen välineenä, kun taas useimmissa Euroopan maissa ja varsinkin Pohjoismaissa polkupyörärasitus tuli tärkeimmäksi menetelmäksi.

20.1.1994 Uppdatering av kliniska arbetsprov

Redan på 1930-talet visste man om att belastningsrelaterade EKG-förändringar uppträder hos patienter med angina pectoris, men kunskapen började först på 1940-talet appliceras i klinisk diagnostik av koronar hjärtsjukdom. Som belastningsmetod användes vanligen gång i trappor tills angina pectoris-besvär manifesterades, men belastningens omfattning beaktades inte. Ett ökande intresse för belastningsfysiologi framkallade emellertid ett behov av att bestämma storleken på belastningen vid arbetsprov samt klassificering av det fysiologiska svaret med hänsyn till patientens ålder, kön och kroppsbyggnad. I de anglosaxiska länderna börjande man tillämpa metoden med rullande matta, medan ergometercykel användes i första hand i de flesta europeiska länder och i synnerhet i Norden.

Elohopean mobilisaatiotesti

Elohopean mahdollinen liukeneminen hampaiden amalgaamipaikoista elimistöön on viime vuosina herättänyt kiivastakin keskustelua. Lähes kaikilla aikuisilla joilla on hampaita on myös amalgaamipaikkoja. On ymmärrettävää, että väestöön on levinnyt pelkoa elohopean mahdollisesta myrkyllisyydestä. Asiaan liittyy myös merkittävä kaupallinen intressi: suuren väestönosan tutkiminen ja amalgaamipaikkojen vaihtaminen muihin materiaaleihin hyödyttäisi analyyttisiä laboratorioita, elohopeadiagnostiikkaa tekeviä lääkäreitä ja paikkoja vaihtavia hammaslääkäreitä, mutta tulisi tavattoman kalliiksi.

Nimityksiä

Osuuspankkien Keskusliiton työterveyslääkäriksi LL Tiina Kaarne 1.2.94 lähtien (hakijoita 40).

Laillistetut lääkärit

Margit Irmeli Regina Drotar, Eija Marjatta Helin, Silja Johanna Jokinen, Vesa Kalevi Jokinen, Antti Olavi Johannes Kivelä, Meri Maarita Lahti, Timo Tapio Laitio, Jaana Kristiina Lepistö, Vivian Elise Maunu, Päivi Maria Miilunpalo, Suvi Eliisa Puronen, Matti Juhani Sippola, Marja Kristiina Tuhkanen, Johanna Helena Tulonen.

Kunnianosoituksia

Apulaisprofessori Yrjö Collan on kutsuttu asiantuntijajäseneksi (Fellow) Iso-Britanniassa toimivaan jatkokoulutuskollegioon The Royal College of Pathologists.

Markkinoilta katoavat lääkkeet

Ylilääkäri Yrjö Qvarnberg on osunut ajankohtaiseen lääkeasiaan (SLL 36/93, s. 3649). Kotimainen lääketeollisuus on useamman vuoden aikana rationalisoinut tuotteistoaan. Eteen on tullut tilanteita, että ainoa maan rajojen sisäpuolella valmistettu tietyn indikaation tai vaikuttavan aineen lääkevalmiste on jäämässä pois tuotannosta. Päätös on valmistajan harkinnassa, eikä viranomaisella ole käytössä keinoja velvoittaa lääkeyritystä pitämään tiettyä tuotetta kaupan. Ainoa keino on ollut hakemuksesta vapauttaa myyntiluvan haltija vuosimaksusta. Vapautus 5 000 mk:n suuruisesta vuosittaisesta maksusta ei aina ole riittävä houkute pitää kaupan valmistetta, jonka markkinat ovat pienet, valmistussarjat pienet ja hinta halvemmasta päästä (johtuen hintavalvonnasta). Aivan sama asia koskee myös ulkomaisia valmisteita, joiden myynti on vähäistä. Joissakin tapauksissa on valmistetta pidetty saatavilla lääkäreiden, lääkärijärjestöjen tai viranomaisten toivomuksesta.

Pelastakaa penisilliini koska penisilliini pelastaa!

Käsikirjoista ja infektiosairauksien erikoislääkäreiltä saamieni tietojen mukaan penisilliini on edelleenkin ensisijainen antibiootti useiden gram-positiivisten bakteerien, eritoten A-ryhmän beeta-hemolyyttisten streptokokkien aiheuttamien sairauksien hoidossa.

O. M. Pentti

Lapsuus ja nuoruus eivät ole sama asia

Kollega Jorma Piha perustelee kirjoituksessaan Suomen Lääkärilehdessä (35/93) väitettään siitä, että lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria olisivat yksi ja sama kliininen erikoisala. Tästä perusväittämästään hän edelleen esittää nuorisopsykiatrian suppean erikoisalan integroimista osaksi lastenpsykiatriaa. Hänen perustelunsa ovat kaikki puhtaan hallinnollisia - ja sellaisenaankin virheellisiä - eivätkä ne perustu kliinisiin tai teoreettisiin näkökohtiin.

Nuorisopsykiatria Suomessa

Kollega Jorma Piha luonnehti pääkirjoitustaan "Merkittävä askel lasten- ja nuorisopsykiatriassa" (SLL 30/93) uutisluonteiseksi. Luonnehdinta oli varsin osuva, sillä saimmehan sekä ulkomaisia että kotimaisia uutisia.

Windowsin käyttö Macintoshissa

"SoftPC with Windows 3.1" toimii 68040-lastua käyttävissä Macintosheissa. Macin käyttäjä voi näin hyödyntää PC-koneiden CD-ROM-levyjä. Tulevat PowerPC-koneet ovat kiinnostavia myös Windows-ympäristöinä.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Som kirurgvolontär i Kenya

Garissa, Kenya i slutet av mars 1992. Sakta stiger det lilla planet upp mot skyn och gör en liten lov runt flygplatsen, den sandiga planen vid startbanan, och sätter sedan kurs mot det fjärran Nairobi. Eftermiddagssolen bränner som eld, det går inte att luta sig mot den lilla terrängbilens heta plåtar. Skjortan klistrar mor ryggen och bröstet och tröttheten och törsten tynger. Det känns overkligt. Frågorna snurrar i huvudet. Hur har jag hamnat här? För två dagar sedan gick jag i de lugna dagsrutinerna i Finland, nu är jag i Garissa i en buskökenomgiven stad i nord- östra Kenya. Idag satte det lilla planet ner mig här och dagen gick till att snabbt orientera mig mig i staden och till en snabbrond på sjukhuset där jag nu som ensam kirurg skall ansvara för vården sju veckor framåt. Sjukhuset är överfullt, vissa sängar härbärgerar två patienter. Flertalet är unga män med krigsskador från det angränsande Somalia. Svårt infekterade öppna splitter-frakturer, amputerade extremiteter, brist på förbandsmaterial, brist på allt och framförallt på vatten. Det surrar i huvudet. Skall jag hitta vägen tillbaka till bostaden härifrån flygplatsen? Var ligger sjukhuset egentligen? Ensam, verkligen ensam!

STM tutki laman vaikutuksia Työttömien mielenterveysongelmat lisääntyneet selvästi vuodessa

Työttömien mielenterveys-ongelmat ovat lisääntyneet selvästi viimeksi kuluneen vuoden aikana; jonkinasteisista masennusoireista kärsii jo noin kolmannes työttömistä. Pitkäaikaistyöttömistä oireita on peräti 40 %:lla. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä laman terveysvaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta, jota varten haastateltiin noin 1 550:tä 18-74-vuotiasta suomalaista.

Baroreseptorihäiriö verenpainetaudin syynä

Kaulalla olevat baroreseptorimme ovat keskeisiä nappuloita verenpaineen säätelyssä. Kun sydämestä lähtevien suurten verisuonten pulleusaste muuttuu verenpaineen mukana, baroreseptorit ottavat kiltisti kaikki viestit vastaan ja välittävät signaalit edelleen glossopharyngeushermolle (sehän oli IX aivohermo, eikös vain?). Vaikka glossopharyngeuksella on muutakin tekemistä - sanoohan sen jo nimikin - se kuljettaa baroreseptorisignaalit ydinjatkokseen, jossa verenpaineen sentraalisen säätelyn päämaja on.

J.W. Snellmanin sielutieteen oppikirja

Johan Wilhem Snellman (1806-1881) julkaisi vuonna 1835 väitöskirjan, jossa hän puolusti saksalaisen Friedrich Hegelin (1770-1831) filosofisen järjestelmän absolutismia. Sen jälkeen Snellman nimitettiin Helsingin yliopiston filosofian dosentiksi. Hänen merkittävien filosofisten kirjoitustensa kausi jatkui vuoteen 1848 saakka. Snellman oli tälläkin alueella kansallinen herättäjä ja johtaja. Häntä on sanottu Suomen kansallisfilosofiksi, joskaan hän ei ollut ammattifilosofi, jolla olisi ollut oma filosofinen oppirakennelma.

Työ ja TULE-sairaudet - miten välttää ruumiillisen rasituksen riskit

Työterveyslaitoksen tutkimukset eri teollisuuden aloilta antavat mielenkiintoista tietoa työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisymahdollisuuksista. Uusimmat tulokset on julkaistu lihanjalostus-, laivanrakennus- ja kokoonpanoteollisuudesta, joilla kaikilla esiintyy paljon tukielinten rasitussairauksien ja rappeumamuutosten aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Tuloksilla on laaja terveydellis-taloudellinen merkitys siksi, että raskas ruumiillinen työ tunnetusti on keskeisiä TULE-sairauksille altistavia tekijöitä.

Tuntuvia eroja pohjoismaiden mikrobilääkekulutuksessa

Suomessa myytiin mikrobilääkkeitä vuonna 1992 noin 550 miljoonan markan arvosta eli noin sadalla markalla asukasta kohti. Yhdessä Islannin kanssa olemme Pohjoismaista olleet pitkään mikrobilääkekulutuksen kärjessä. Antibioottivalinnat ovat kovin erilaisia eri maissa. Tanskan kulutustaso ja -malli toisivat Suomelle tuntuvat säästöt.

Timo Klaukka, Pentti Huovinen