Ohjekirja ohutneulabiopsia-diagnostiikasta

Diagnostiseen sytologiaan ei suhtauduta vakavasti, jos nimikirjoitukselle annetaan suurempi paino kuin näytteen mikroskooppitutkimukselle. Esiteltävän oppi- ja käsikirjan kirjoittajat korostavatkin huolellista näytteen tutkimista. Heidän tavoitteensa on histopatologisten tietojen pohjalla kuvata ohutneulabiopsiadiagnostiikkaan soveltuva ajattelutapa ja määritellä diagnostiset kriteerit. Samalla he korostavat nimenomaan ohutneulabiopsiadiagnostiikassa tärkeää lääkärin suorittamaa näytteen tutkimista aluksi pienten, sitten suurempien suurennosten avulla, jotta kaikki näytteen piirteet voitaisiin kartoittaa.

Hepatiitti A sai rokotteen

Ensimmäinen yleiseen käyttöön tarkoitettu tehokas ja ilmeisen turvallinen hepatiitti A -rokote on nyt hyväksytty käyttöön samanaikaisesti useissa Euroopan maissa. Rokote on peräisin formaliinilla inaktivoidusta hepatiitti A -viruksesta. Rokotuskertoja tarvitaan kolme: kaksi ensimmäistä kuukauden välein ja kolmas kuusi kuukautta ensiannoksesta. Vasta-aineita löytyy jopa 90 %:lta jo toisen annoksen jälkeen, mutta kolmas rokotuskerta nostaa vasta-aineiden määrää, mikä varmistanee pitkäaikaissuojan, jonka oletetaan kestävän parhaimmillaan 10 vuotta.

Toimittanut Juhana Idänpään-Heikkilä, Geneve

Kirkko piti huolen vaivaisistaan

Köyhien ja sairaiden hoito oli vanhastaan ollut armeliaisuuden ja hyväntekeväisyyden varassa. Siitä olivat vastanneet melkein yksinomaan kirkko ja luostarijärjestöt, mutta eräin paikoin myös ammattikuntien killat olivat osallistuneet sairashuoneiden ylläpitämiseen. Kustaa Vaasan nousu valtaistuimelle vuonna 1523 merkitsi uuden ajan alkua Ruotsi-Suomessa. Valtakunnassa toteutettiin uskonpuhdistus ja kirkko joutui valtion valvontaan. Valtio sai luostarilaitokselta haltuunsa myös hospitaalit, silloiset sairaanhoitolaitokset. Turun ja Viipurin hospitaalit olivat peräisin jo keskiajalta. Helsinkiin rakennettiin pienehkö hospitaali kaupungin perustamisen jälkeen 1550-luvulla. Joissakin kaupungeissa, mm. Turussa ja Viipurissa, oli myös vaivaistupa eli Pyhän Hengen huone, jossa hoidettiin raihnaisia vanhuksia, sotavammaisia, mielenvikaisia ja muita avuttomia sairaita.

10.3.1993 Valinnanvapaus ja perusturva terveydenhuollossa

Suomen terveydenhuollon tasoa voidaan syystä pitää korkeana. Imeväiskuolleisuudella mitattuna olemme pitkään olleet maailman kärkimaita, ja perusterveydenhuollon järjestämisessä Suomi on valittu WHO:n mallimaaksi. Kärkisijoista joudutaan kuitenkin nopeassa tahdissa luopumaan ja kehittämisprojektit ovat muuttumassa supistustoimiksi. Maamme terveydenhuollon tason lasku näyttää väistämättömältä ja monivuotiselta. Potilaan asema heikkenee myös siksi, että eriarvoisuus lisääntyy ja valinnanvapaus supistuu. Tässä tilanteessa Lääkäriliiton asettama työryhmä on pyrkinyt löytämään uusia keinoja, joilla valinnanvapaus ja perusturva voitaisiin terveydenhuollossa taata.

10.3.1993 Valfrihet och grundtrygghet i hälso- och sjukvården

Hälso- och sjukvården i Finland kan med skäl anses ha hög standard. Mätt i låg spädbarnsdödlighet har vårt land länge varit ett av de främsta i världen. I fråga om primärvården har WHO har utsett Finland till modelland. Nu tvingas vi emellertid i snabb takt lämna våra tätplatser. Utbyggnadsprojekten håller på att bytas ut mot nedskär- ningar. Lägre hälso- och sjukvårdsstandard förefaller oundviklig under de närmaste åren. Patienternas ställning försämras genom ökad ojämlikhet och minskad valfrihet. En arbetsgrupp inom Läkarförbundet har därför försökt finna nya metoder att trygga patientens valfrihet och grundtrygghet i hälso- och sjukvården.

Onko autonomisen hermoston testeistä hyötyä selviteltäessä epäspesifisten oireiden taustaa?

Kardiovaskulaariheijasteisiin perustuvia autonomisen hermoston testejä käytetään yleisesti diabeettisen autonomisen neuropatian toteamiseen. Kansaneläkelaitoksen tutkimuskeskuksessa Turussa testejä on käytetty myös kuntoutustutkimuksessa tai työkyvyn määrityksessä olevien asiakkaiden epäspesifisten oireiden taustan selvittämiseen. Tässä selvityksessä kuvaamme 82 peräkkäisen asiakkaan löydökset autonomisen hermoston testeissä. Noin 40 %:lta tutkituista pystyttiin osoittamaan selvä objektiivinen löydös, joka selitti niitä oireita, joiden vuoksi tutkimus oli pyydetty.

S. Juhana Piha Hannu Karanko

Anestesiakaasut ja raskaana oleva työntekijä

Erityisäitiyslomalainsäädösten tultua voimaan heinäkuussa 1991 terveydenhuollossa on kaivattu lisätietoa työoloissa sikiölle ja raskaudelle mahdollisesti vaaraa aiheuttavista altisteista. Tiedot suomalaisissa sairaaloissa sekä hammashoidossa ja eläinklinikoissa mitatuista anestesiakaasupitoisuuksista ja raskauden kulkua koskevista tutkimuksista auttanevat työterveyshuoltoa ja työpaikkaa mahdollisten työjärjestelyjen ja torjuntatoimien tarpeen arvioinnissa.

Kaarina Rantala Helena Taskinen Salme Rantanen Marja-Liisa Lindbohm

Uniapneapotilaiden nieluleikkaukset eivät ole riskittömiä

Tavallisin uniapneapotilaiden kirurginen hoitomuoto on uvulopalatofaryngoplastia. Tutkimuksessa selvitettiin TYKS:ssä tällä menetelmällä hoidettujen potilaiden välittömiä ja myöhemmin ilmaantuneita komplikaatioita. Joka neljännellä potilaalla oli vuotoa tai hengitysvaikeuksia välittömästi leikkauksen jälkeen. Vuoden kuluttua leikkauksesta vielä puolella potilaista oli joitakin hoidosta aiheutuneita vaivoja. Toisaalta enemmän kuin yhdeksän kymmenestä potilaasta ilmoitti päiväväsymyksen parantuneen ja kuorsauksen vähentyneen selvästi.

Lotta Haavisto Jouko Suonpää

Kehitysvammaisten potilaiden depressiot ja antidepressiivinen lääkitys

Psykiatriset ongelmat ovat kehitysvammaisten hoidon ja kuntoutuksen yksi keskeinen, mutta yllättävän vähän tutkittu ongelma-alue. Eräät kehitysvammaisille ominaiset piirteet vaikeuttavat tavanomaisten diagnostisten kriteerien soveltamista heihin. Monien tutkijoiden mukaan onkin todennäköistä, että esimerkiksi kehitysvammaisen depressio diagnosoidaan liian harvoin. Artikkelissa tarkastellaan kolmen potilastapauksen avulla antidepressiivien käyttökelpoisuutta kehitysvammaisten käyttäytymishäiriöitä hoidettaessa. Eräät potilaat hyötyivät suuresti antidepressiivisestä lääkehoidosta. Tutkimuksia jatkettaessa on tärkeää löytää ne kriteerit, joiden perusteella tällaiset potilaat kyetään seulomaan.

Lasse S. Melin Pertti Hella

Alkoholin suurkuluttajat sairaalapotilaissa

Alkoholi on usein hoitoon tulevan potilaan sairauden syy tai sitä pahentava tekijä. Kuitenkin lääkärit varsin harvoin pyrkivät toteamaan potilaidensa liiallisen alkoholinkäytön ja vaikuttamaan tähän. Tässä tutkimuksessa neljäsosa yliopistosairaalan eri hoitoyksiköiden mies- ja runsas kymmenesosa naispotilaista käytti alkoholia yli suurkulutusrajojen. Lääkärit arvioivat alkoholin olevan sairauksiin vaikuttava tekijä noin kolmasosalla näistä potilaista. Alkoholin suurkuluttajia oli kaikkien klinikoiden potilaissa, yleisintä se oli psykiatrian erikoisalalla. Varsinaisia alkoholisairauksia oli vähän.

Kaija Seppä Rauno Mäkelä

Akuutin psykoosin integroitu hoito III Bentsodiatsepiinien käyttö neuroleptilääkityksen asemesta tai ohella akuutin psykoosin hoidossa

Vuonna 1989 Kupittaan sairaalassa käynnistetyssä tutkimusprojektissa ensi kertaa sairaalaan tulevia akuutteja skitsofreniaryhmän psykoosipotilaita pyritään hoitamaan ensisijaisesti psykososiaalisin hoitomenetelmin pyrkien tietoisesti välttämään neuroleptilääkitystä. Tutkimuksessa olleet potilaat saivat lääkitykseksi bentsodiatsepiineja, joskin joillekin katsottiin välttämättömäksi lisäksi neuroleptilääkitys ja muutamalle antidepressiivi. Kokemusten mukaan bentsodiatsepiinit soveltuvat akuutin psykoosin hoitoon yksin tai yhdessä neuroleptien kanssa, jolloin neuroleptiannos voidaan usein pienentää. Näin vältetään neuroleptien haittavaikutukset.

Klaus A. Vuorio Erkka Syvälahti Viljo Räkköläinen Jarmo Hietala Jukka Aaltonen Juha Katajamäki Ville Lehtinen

Järkevää primaari- ja sekundaaripreventiota alkoholiasioissa

Viitaten artikkeliamme Alkoholin suurkulutuksen kriteerit (SLL 31/92) seuranneeseen kirjeenvaihtoomme (SLL 1-2/93) tri Muuronen ja tri Hillbom toteavat (SLL 5/93), että alkoholin kohtuukäyttöön liittyy haittoja. Näin saattaa joissain tapauksissa ollakin. Artikkelissamme emme käsitelleet valistuksen kautta tapahtuvaa primaaripreventiota. Lähtökohtanamme olivat alkoholia runsaasti käyttävät, terveydenhuollon palveluihin hakeutuvat alkoholin suurkuluttajat eli sekundaariprevention kohderyhmä. Tälle ryhmälle on syytä kertoa suurkulutuksen haitoista vastaanottotilanteessa. Tavoite on luonnollisesti kohtuukäyttö ja pienet kulutusmäärät tai absolutismi riippuen potilaan itselleen asettamista ja mahdollisuuksien rajoissa olevista tavoitteista.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030