Suositukset hepatiitti B -rokotuksen aiheiksi Suomessa

Hepatiitti B -rokotus on äskettäin liitetty Maailman terveysjärjestön (WHO) ns. Expanded Program on Immunization eli EPI-ohjelmaan, ja WHO:n suosituksen mukaan rokotus tulisi ottaa mukaan kansallisiin rokotusohjelmiin kaikille vastasyntyneille annettavaksi viimeistään vuodesta 1996 alkaen. Suomessa tämän rokotteen käyttö yleisen rokotusohjelman osana on aloitettu vuoden 1993 alusta. Meillä rokote annetaan henkilöille, joilla on lisääntynyt tartunnan vaara.

Tapani Hovi Juhani Eskola Olli Haikala Pauli Leinikki Martti Valle

Nimityksiä

Kuopion aluetyöterveyslaitoksen apulaislääkärin määräaikaiseen koulutustoimeen LL Hannu Järvinen 1.4.-30.9.93 ja LL Seija Savolainen 1.10.9331.3.94 (hakijoita 7).

Irtisanoutumisia

Kirurgian apulaisopettaja Jari Peltonen irtisanoutunut Tampereen yliopiston kirurgian apulaisopettajan virasta 1.2.93 lähtien.

Laillistetut lääkärit

Kari Johannes Eerola, Matti Ilari Häyrynen, Maritta Aulikki Hyvärinen, Pia-Katariina Elisabeth Luukkonen, Jussi Olavi Rimpiläinen, Jari Olavi Siironen, Sari Hannele Temonen.

Erikoislääkärin oikeudet

Henri Ilmari Laine, sisätaudit; Raili Anneli Laru-Sompa, hallinnon pätevyys; Timo Matti Juhani Mäki, sisätaudit; Tarja Riitta Ojala, psykiatria; Maija-Liisa Pyykönen, yleislääketiede; Ulrich Gottfried Rudolf Tacke, psykiatria

Suppeat erikoisalat

5.2.1993

Väitelleitä

LL, neurologian erikoislääkäri Merja Elina Kallio, The incidence, survival, and prognostic factors of patients with intracranial glioma and meningioma in Finland from1953 to 1987 (neurologia, neuroepidemiologia), Helsingin yliopisto.

Muotokuvia

Professori Mauri Isokosken muotokuva on paljastettu Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitoksella, muotokuvan on maalannut Elga Sesemann-Näätänen.

Työhygienian suomenkielinen perusteos

Työhygienia on laaja kokonaisuus, joka vaatii vankkaa asiantuntemusta ja ennen kaikkea hyvää työpaikkatason yhteistoimintaa. Eräänä ongelmana maassamme on ollut se, että viimeksi ilmestynyt työhygienian suomenkielinen kokonaisesitys on 1940-luvulta.

Toimittanut Timo Klaukka

Henkisiä työvälineitä päihteitä käyttävien nuorten auttamiseen

Olemme Suomessa saaneet harvinaisen kauan oleskella Impivaaran rauhassa. Kanadassa ei ole ollut Impivaaraa, ainakaan nuorten päihteidenkäytössä: alkoholin, lääkkeiden, huumeiden. Jo vuosia sitten oli pakko alkaa pohdiskella, mitä tehdä paisuvalle ongelmalle. Yhtenä strategiana syntyi tässä arvioitava ohjelma.

Menneet Ajat

Työterveysmaksuja kertyy hitaasti

Uusia työterveysmaksuja kertyy odotettua hitaammin lääninverovirastojen tileille. Tammikuun aikana vapaaehtoisen työterveyshuollon sadan markan vuosimaksuja oli maksettu vasta 2,5 miljoonaa markkaa, kun sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut maksulla kerättävän koko vuoden aikana valtiolle yhteensä 50 miljoonaa markkaa. Työterveysyksiköt saavat näinä päivinä asiasta lisää ohjeita, jotka sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut yhdessä työterveyshuollon järjestöjen ja työnantajien kanssa.

RINTASYÖVÄN EHKÄISYKOKEILU EPÄVARMAAN ALKUUN

National Cancer Institute NCI aloitti toukokuussa 1992 rintasyövän laajan ehkäisykokeilun. Siinä osalle vapaaehtoisista tutkittavista, joiden rintasyövän riski on määritelty kohtalaiseksi, on tarkoitus antaa tamoksifeenia, antiestrogeeniä, jota Yhdysvalloissa on vuodesta 1985 lähtien suositeltu annettavaksi kaikille rintasyöpäpotilaille. Kokeiluun osallistuu 270 hoitolaitosta, ja siihen on varattu NIH:n varoja 68 miljoonaa dollaria. Tutkimukseen toivotaan saatavan mukaan 16 000 tervettä yli 35-vuotiasta naista. Heistä puolelle annetaan 20 mg tamoksifeenia päivittäin viiden vuoden ajan, toiselle puolelle lumelääkettä.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Yrjö Jahnssonin säätiön tukema lääketieteen jatkokoulutus ulkomailla vuosina 1980-1992

Yrjö Jahnssonin säätiö perustettiin vuonna 1954 tukemaan suomalaista kansantaloustieteellistä ja lääketieteellistä tutkimusta. Lääketieteen osalta säätiön hallitus on määrännyt painopistealueet, joihin tukea jaetaan. Ne ovat 20 vuoden aikana jonkin verran vaihdelleet, mutta keskeistä on koko ajan ollut kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin liittyvä tutkimustyö ja siinä vielä ehkäisevä näkökulma. Painopistealueet ovat tällä hetkellä seuraavat:

Mihin IBM oikein kompastui?

IBM tuotti suuremman tappion kuin yksikään amerikkalainen firma sitä ennen. Mikä on syynä vaikeuksiin?

Rikastuttavaa lukemista vanhustutkimusta harjoittaville epidemiologeille

Kirja käsittelee sitä mitä otsikko lupaa: ikääntyviin ihmisiin kohdistuvaa epidemiologista tutkimustyötä. Aiheet ulottuvat sairauden ja ikääntymisen erottelusta ja psyykkisen sairauden määritelmistä kenttätyön käytännöllisiin ja eettisiin ongelmiin sekä analyyttisten menetelmien teknisiin eroihin asti. Se ei ole alan oppikirja, vaan kirjoittajat kertovat rakkaimmista aiheistaan vertaisilleen lukijoille.

Toimittanut Timo Klaukka

Naislääkärit edelleen palkkakuopassa

Kun naislääkärien osuus lääkärikunnasta - vielä suhteellisen vähän aikaa sitten - oli alle 10 %, ei pidetty mitenkään ihmeellisenä, että heidän palkkansa olivat pienemmät kuin mieskollegojen. Nyt kun naisia on residenttipalvelun aloittaneista kolmannes ja lääketieteen opinnot aloittaneista miltei 40 %, tilanteen odottaisi muuttuneen. Näin ei kuitenkaan ole.

Toimittanut Tuula Fabrizio

PUOLIJOHDE-TEOLLISUUDESSA TYÖSKENTELEVILLÄ NAISILLA KESKENMENON VAARA

Tietokoneiden yleistyttyä työpaikoilla on niiden jatkuvan käytön todettu voivan synnyttää monia oireita, mm. tiettyjä silmäoireita, niska- ja selkävaivoja sekä rannekipua, ennen kaikkea karpaalikanavaoireyhtymä.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Tieto perimästä hyötykäyttöön

Viime vuosikymmenet ovat tuoneet eteemme kouriintuntuvasti sen, mitä perimäaines on ja miten se toimii. Perimä ei suinkaan ole siittiössä istuva mikro-homunculus eikä muukaan henkiolento. Periytyminen ei enää ole filosofisen ihmetyksen kohde vaan luonnontiedettä. Sukupolvien välinen viesti, perimä, kulkee sukusolujen kromosomeissa, jossa itse perimäaines on kuin käsin kosketeltavissa. Perimä on todellisuutta: molekyylejä, nukleiinihappoja, proteiineja, säätelyä. Tutkittavaa on toki paljon ennen kuin ymmärrämme miten silmien tai hiusten väri, puheäänen sävy tai musikaalisuus voidaan redusoida proteiinisynteesin tasolle, mutta jo nyt osataan hyödyntää modernia geenitietämystä sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa.

20.2.1993 Avohoidon laatu ja talouslama

Kelan suorittamia sairausvakuutuksen lääkekorvauksia alennettiin vuoden 1992 alusta alkaen tavoitteena säästöjen aikaansaaminen. Lääkekulujen verovähennysoikeus poistettiin myös saman vuoden verotuksesta. Edellisessä Lääkäri-lehden numerossa on selvitetty, miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet lääkkeitten käyttöön. Selvityksen mukaan sekä avohoidon lääkkeitten tukkumyynti että sairausvakuutuksen lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna, mutta kasvun vauhti väheni olennaisesti. Tässä suhteessa säästöpäätökset näyttävät toteutuneen ennakoidusti.

20.2.1993 Sparåtgärder och kvalitet i öppenvården

I fjol sänktes sjukförsäkringens läkemedelsersättningar i sparsyfte från början av året. Samtidigt slopades också avdragsrätten för läkemedel i beskattningen. Finlands Läkartidning publicerade i föregående nummer en utredning om hur dessa förändringar har påverkat bruket av läkemedel. Enligt utredningen ökade både partiförsäljningen av öppenvårdsmediciner och sjukförsäkringens läkemedelsersättningar i fjol jämfört med föregående år, men ökningstakten minskade betydligt. I detta avseende tycks sparbesluten ha gett resultat.