Huomionosoitus

Tampereen yliopiston professori Mauri Isokoski on kutsuttu Viron yleislääkäriyhdistyksen (Eesti Perearstide Seitsi) ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

Miten hyperkolesterolemia-potilaat pysyvät lääkehoidossa?

Kun Lipid Research Clinics -tutkimuksen (LRC) ja Helsinki Heart Studyn (HHS) tulokset aikanaan julkaistiin, olivat asiantuntijat sitä mieltä, että ns. lipidihypoteesi oli todistettu. Sepelvaltimotautia voidaan vähentää, kun seerumin kolesterolitasoa (LDL-kolesterolia) alennetaan. Suomessa annettiin v. 1988 Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän suositus hyperkolesterolemioiden ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikasta ja hoidosta aikuisilla, jota sopivasti täydensi Suomen Akatemian järjestämän konsensuskokouksen julkilausuma v. 1989. Nyttemmin on annettu uusi kansallinen, entistä laajemman taustajoukon yhteisen näkemyksen mukainen suositus.

Tuhopolttohimon taustatekijät - käsitteistö selkeytymässä

LL Pirkko Räsänen, VTM Reijo Hirvenoja ja LKT Erkki Väisänen kommentoivat tämän lehden numerossa 4/93 artikkeliamme "Tuhopolttohimon taustatekijät" (SLL 34/92). Olemme tarkoituksella jättäneet "pyromaanin" ja "tuhopolttajan" jyrkästi erottelematta, koska pyromania-käsite on kansainvälisesti epäselvä. Sitä paitsi sekä tilapäisesti tuhopolttoon syyllistyneillä että DSM III:n tarkoittamilla "pyromaaneilla" on tavattu keskenään samanlaisia biologisia löydöksiä, mm. aivoselkäydinnesteen 5HIAA-pitoisuuksissa. Lasten käytöshäiriöissä tulipalojen sytyttelyä esiintyy usein toistuvana oireena, ja osasta käytöshäiriöisiä kasvaa asosiaalisen persoonallisuuden omaavia aikuisia. Persoonallisuushäiriöitä, mm. asosiaalista, tavataan monilta vain yksittäiseen murhapolttoon syyllistyneiltä alkoholisteilta. Näillä seikoilla lienee sekä biologiaan että psykolo-giaan pohjaavia yhteyksiä. Taustatunteena on useiden tutkimusten mukaan tavallisimmin viha. Näin ollen ulospäin näkyvä käyttäytyminen olisi toisilla paremmin, toisilla huonommin suojamekanismien suodattamaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehitetään

Uusi tietojenkäsittelyn teknologia voi tuoda merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja hoitotyöhön. Kuvankäsittely, äänenkäsittely ja puheensyöttö, luottokortin kaltaiset asiakas- ja potilaskortit sekä langattomat työasemat ovat pian tuotantoasteella sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uuden teknologian käyttöönotto merkitsee laajaa henkilöstökoulutusta ja suuria investointikuluja. Oikea-aikainen uuden teknologian käyttöönotto vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon johdolta ja ATK-alan ammattilaisilta huolellista harkintaa, jotta säästytään virheinvestoinneilta.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Piristävä oppikirja neurologian ja neurokirurgian perusopetukseen

Neurologian ja neurokirurgian perusopetuksen integraatiosta on varsin vähän keskusteltu. Joissain yliopistoissa se on aikanaan toteutettukin, mutta seuranta unohdettu. Useimmissa koulutusyksiköissä ohjelma pitäisi uudistaa täysin.

Toimittanut Timo Klaukka

Suomettumisen ajalta muistiin merkittyä

Äskettäin 90 vuoden iän saavuttanut lääkintöhallituksen entinen pääjohtaja Niilo Pesonen kertoo muistelmissaan tapahtumista ja asioista, joita lähes puolen vuosisataa kestäneen suomettumiskauden aikana ei saatu voitu tai haluttu julkisuudessa käsitellä. Kirjan nimi "Voi voitettuja" viittaa olosuhteisiin, joissa suomalaisten tuomioistuinten korkeinta oikeutta myöten oli eräiden asioiden käsittelyssä pidettävä ensisijaisena tekijänä, että ratkaisut tyydyttivät Neuvostoliittoa. Niinpä Niilo Pesonenkin tuomittiin yliopiston anatomian laitoksen esimiehenä vankeuteen yllytyksestä kuolleiden ruumiiden silpomiseen. Taustalla oli se, että opetusmateriaalina oli käytetty sotavankisairaalassa kuolleiden venäläisten ruumiita, tosin toisen henkilön kuin Pesosen hoitaessa esimiehen tehtäviä.

Toimittanut Timo Klaukka

Paikallisen keuhkosyövän sädehoito

Solunsalpaajat (sytostaatit) tehoa-vat hyvin pienisoluiseen keuhkosyöpään, mutta muissa keuhkosyöpätyypeissä solunsalpaajahoidon tulokset ovat yleensä olleet vaatimattomia. Solunsalpaajahoito onkin pienisoluisen keuhkosyövän perushoito, mutta keuhkokasvaimen alueelle annettavan sädehoidon elinikää pidentävä vaikutus on ollut kiistanalainen. Nyt aiheesta on julkaistu ns. meta-analyysi, johon on koottu tiedot 13 satunnaistetusta tutkimuksesta ja yli 2 000 potilaasta. Kaikissa tutkimuksissa paikallista pienisoluista keuhkosyöpää sairastavat potilaat oli satunnaistettu saamaan joko pelkkää solunsalpaajahoitoa tai solunsalpaajahoidon lisäksi sädehoidon keuhkokasvaimeen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ilokaasu ja hedelmättömyys

Ilokaasun, samoin kuin eräiden muidenkin anesteettisten aineiden, on jo pitkään epäilty aiheuttavan hedelmättömyyttä. Sangen laajassa amerikkalaistutkimuksessa selviteltiin 459 hammashoitajan raskausanamneesiin liittyviä asioita; tutkittavat oli seulottu 7 000 hoitajan perusjoukosta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Oireetonta Clostridium difficilen kantajaa ei kannata hoitaa

Minneapolisissa toimiva arvostettu tutkijaryhmä selvitti oireettoman Clostridium difficilen hoidon kannattavuutta. Tarkoituksena oli estää epidemian leviäminen osastoilla. Kolmekymmentä potilasta hoidettiin avoimessa tutkimusasetelmassa kymmenen päivää joko metronidatsolilla (500 mg x 2 p.o.), vankomysiinillä (125 mg x 4 p.o.) tai lumelääkkeellä (1 x 3). Hoidon tehoa seurattiin ulosteviljelyllä aina kahteen kuukauteen saakka. C. difficile -kannat tyypitettiin DNA-restriktioprofiilin avulla samoiksi tai eri kannoiksi kuin alussa löydetty kanta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Norfloksasiini akuutin ripulin hoidossa - etu vai haitta?

Avohoidossa ripulin antibioottihoidon aloittaminen edellyttää aina bakteriologista diagnoosia. Tätä periaatetta tukee voimakkaasti ruotsalainen suuri monikeskustutkimus. Siinä evaluoitiin 511 yli 12-vuotiasta potilasta, joilla oli ollut ripuli alle viiden päivän ajan. Potilaista 70 % oli matkustanut ulkomailla edeltäneiden kuuden viikon aikana. Potilaat hoidettiin kaksoissokkoasetelmassa joko norfloksasiinilla (400 mg x 2; 257 potilasta) tai lumelääkkeellä (1 x 2; 254 potilasta) viiden päivän ajan. Hoito siis aloitettiin ennen ulosteviljelyvastauksen saamista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Unilääketyöryhmän suositukset

Sosiaali- ja terveyshallituksen unilääketyöryhmä on arvioinut Suomessa kaupan olevien unilääkevalmisteiden tuoteinformaatiota sekä niiden määräämisen ja käytön asianmukaisuutta. Työryhmä on tarkastellut käytössä olevaa unilääkevalikoimaa kokonaisuudessaan ja arvioinut kunkin valmisteen tuoteinformaation (esitetekstin) sisällön ja siihen tarvittavat muutokset. Arvioinnissa on otettu huomioon myös väliaikaisessa myyntikiellossa olleet triatsolaamivalmisteet. Unilääkevalmisteiden tuoteinformaatiota koskevat muutosehdotuksensa työryhmä on esittänyt sosiaali- ja terveyshallituksen lääkelautakunnalle, joka yhdessä sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosaston kanssa hoitaa revidointityön valmistekohtaisesti. Uudistetut valmistekohtaiset esitetekstit ilmestyvät vuoden 1994 Pharmaca Fennicassa.

Eläkejärjestelmät uudistuvat

Kunnallisen eläkejärjestelmän uudistamisesta on saavutettu neuvottelutulos tulopoliittisen sopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Uudistus on pääosin vahvistettu 29.12.92 pidetyssä Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan kokouksessa. Myös järjestöt ovat hyväksyneet uudistuksen päättävissä toimielimissään.

Nordisk Medicin

Medlemmarna i Finlands läkarförbund har hittills automatiskt fått Nordisk Medicin tack vare en kollektiv prenumeration genom förbundet. I praktiken är det med medlemsavgifterna denna prenumeration har betalats, eftersom annonsförsäljningen i den finska upplagan har varit minimal, eller för det mesta ingen. År 1991 var de totala kostnaderna för Finlands del var 436 000 mk för en upplaga på 14 000 exemplar, eller 31 mark per medlem. För detta pris fick man 12 nummer årligen, i praktiken 10 eftersom två dubbelnummer har publicerats. Varje nummer kostade litet över 3 mark. Med andra ord har Nordisk Medicin varit en synnerligen billig tidning.

Prenumerationen har sagt upp

Trots detta, och med motivering att tidningen blir för dyr beslöt läkarförbundet att säga upp den kollektiva prenumerationen och i stället låta var och en, som vill ha tidningen, meddela särskilt om detta till förbundet. Detta beslut delgavs medlemmarna på en undanskymd plats i Finlands läkartidnings två sista nummer i fjol.

Nordisk Medicins historia

Tidningen kom till 1929 som Nordisk Medicinsk Tidskrift, utgiven av professor (otologi) Gunnar Hultgen i Stockholm. Han startade tidningen på eget initiativ, inspirerad av sina livliga nordiska kontakter. Nordisk Medicinsk Tid-skrift var från början avsedd att bli ett nordiskt forum för utbyte av medicinsk sakkunskap och forskningssrön men också mötesreferat och bokanmälningar ingick i tidningen.

Förnyelser och kriser

De nordiska läkarorganisationerna fann efter kriget att deras inflytande på tidskriften, som man redan då tyckte att var dyr, var för litet. År 1954 skärptes medlemsförbundens grepp om tidningen och legendariska professor Hugo Theorell blev redaktör efter Holmgrens plötsliga frånfälle. Prenumeranterna var dels privata och dels kollektiva.

Nordisk Medicin i dag

I dag utges Nordisk Medicin på basis av ett samarbetsavtal mellan de nordiska läkarförbunden, som står för de direkta kostnaderna i proportion till antalet medlemmar. Varje förbund kan reducera sina kostnader genom annonser som är olika i de fem delupplagorna. Det nu gällande avtalet om Nordisk Medicin skulle gälla till 1995.

Översiktsartiklar

De senaste åren har Nordisk Medicin återgått till att publicera rent medicinska artiklar efter att under 1970-talet ha haft en socialmedicinsk och allmänmedicinsk linje. Den nuvarande linjen har i allmänhet visat sig vara framgångsrik, vilket visats av flera läsarenkäter. Många förträffliga nummer har publicerats med bidrag av Nordens främsta experter. De flesta artiklarna har varit beställda, men en knapp tredjedel är sådana som erbjudits tidskriften, och som av redaktörerna underkastas kritik. liksom också de artiklar som specialbeställts

Språksvårigheter

Finlands Läkarförbunds beslut att reducera sin andel av Nordisk Medicins upplaga motiveras formellt av ekonomiska skäl. Var och en må bedöma om 31 mk per medlem är en oöverstiglig summa i synnerhet som det är den enda form av nordiskt samarbete och nordisk kontakt som förbundets medlemmar erbjuds. Jag förmodar emellertid att det inte är enbart så enkelt. Att en verksamhet som månatligen riktar sig konkret till varje medlem skall anses dyr är i mitt tycke fel sett att se på förbundets uppgift. Det finns säkerligen andra sätt att spara på utgifterna inom sådana sektorer av verksamheten där den enskilda läkaren inte direkt har nytta på samma sätt som av en tidning.

Minskat utbud

Samtidigt som Nordisk Medicin kommer att försvinna från mången kollegas bokhylla sker en annan förändring som minskar utbytet på medicinsk facktext på nordiska språk. Finska Läkaresällskapets Handlingars upplaga måste av ekonomiska skäl minskas eftersom avtalet mellan Läkaresällskapet och Duodecim av ekonomiska orsaker sades upp av Duodecim för några år sedan. Enligt avtalet sände vardera föreningen sin tidskrift till den andra föreningens medlemmar. Läkaresällskapet fortsatte in alla fall att sända Handlingarna till Duodecims medlemmar. För en förening som har omkring 900 medlemmar har detta med åren trots allt blivit för betungande då upplagan blivit 16 000 exemplar. Nu har ingendera föreningen längre råd med denna good will. De medlemmar av Duodecim som fortfarande vill ha Handlingarna, får dem fortfarande utan särskild avgift om de så önskar.