Vastenmielinen ulkomainen omistaja Maan tavaksi on tullut paheksua ulkomaista omistajaa, joka ostaa osan suomalaista terveydenhuoltoa. Ostaja saa kaupan päälle annoksen huonoa mainetta jo ennen kuin on ennättänyt tehdä käytännössä mitään. Hannu Ollikainen Lehti 48: Pääkirjoitukset 48/2014 Kommentteja
Milloin eteiskorvake tai avoin soikea aukko kannattaa sulkea katetrilla? Eteisvärinä aiheuttaa joka kuudennen aivoinfarktin. Sen aiheuttamista aivohalvauksista suurin osa aiheutuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneiden hyytymien embolisaatiosta. Antikoagulaatio estää tehokkaasti eteisvärinän aiheuttamat aivohalvaukset, mutta tehokas antikoagulaatio aiheuttaa osalle potilaista vakavia vuotokomplikaatioita, jotka johtavat hoidon keskeytykseen. Antti Saraste, Heikki Ukkonen, Juhani Airaksinen Lehti 48: Pääkirjoitukset 48/2014 Kommentteja
Potilas sote-uudistuksen keskiöön Sote-uudistus on tarpeen, jotta väestölle voidaan turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudistuksen on tapahduttava sosiaali- ja terveydenhuollon etiikan hengessä. Mari Kangasniemi, Kirsi Sillanpää, Milja Louhela, Alpo Heikkinen, Mervi Kattelus, Ritva Halila Lehti 48: Keskustelua 48/2014 Kommentteja
Vedenlaadulla yhteys kilpirauhasen vajaatoimintaan? Kilpirauhasen vajaatoimintaa eli hypotyreoosia ja erityisesti sen hoitoa levotyroksiinilla (T4) on käsitelty viime aikoina julkisuudessa. Hypotyreoosi on ilmeisesti hitaasti kehittyvä sairaus ja yli 80-prosenttisesti autoimmuunityreoidiitin aiheuttama (1). Autoimmuunityreoidiitti kehittyy hitaasti, ja välillä taudinkulussa voi esiintyä hiljaisempia jaksoja ja jopa lievää hypertyreoosia. Seppo K. Junnila Lehti 48: Keskustelua 48/2014 Kommentteja
Lähipalvelujen toimivuus epäilyttää Suomen Akuuttilääketieteen yhdistyksen hallituksen jäsenet käsittelivät keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 47/2014 (1) kiireellisyysluokitteluun keskittynyttä haastatteluani, joka julkaistiin Lääkärilehdessä 45/2014 (2). Kiireellisyysluokitusten epäyhtenäiseen ja tutkimukseen perustumattomaan käyttöön Suomessa heillä ei ollut kantaa, vaikka aluehallintovirasto on ollut huolissaan juuri erikoissairaanhoidon päivystysten triagesta (3). Jaan yhteisen käsityksen heidän kanssaan siitä, että päivystyksen tarkoitus on hoitaa kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Jarmo Kantonen Lehti 48: Keskustelua 48/2014 Kommentteja
Lääkäriä ohjaavat myös sisäiset sidonnaisuudet Olemme viime vuosina vaatineet hoitosuositusten laatijoita, julkaisijoita ja puhujia kertomaan yhteytensä teollisuuteen ja muihin tahoihin. Läpinäkyvyydellä toivomme säilyttävämme ammattikuntamme arvostuksen ja kansalaisten luottamuksen. Vähemmän olemme miettineet muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hoitosuosituksiimme. Tunnistammeko mielensisäisiä sidonnaisuuksiamme? Päivi Hietanen Lehti 47: Pääkirjoitukset 47/2014 Kommentteja
Huimaus haastaa lääkärin ja terveydenhuollon Huimaus on yleinen oire, väestötutkimusten mukaan sen kumulatiivinen esiintyvyys on noin 30 % työikäisillä (1). Ikähuimaus on vielä yleisempää: sitä esiintyy noin 30 %:lla yli 70-vuotiaista, ja jo lähes 70 %:lla yli 85-vuotiaista laitosasukkaista (2,3). Kyseessä on siis merkittävä oirekenttä, ja jälkiseuraamuksineen sen tutkiminen ja hoito edellyttävät merkittäviä resursseja. Usein huimauksen syy on ilmeinen, eikä kalliita jatkotutkimuksia tarvita. Huimauspotilaiden päivystysluonteiseen kuvantamiseen on Yhdysvalloissa arvioitu kuluvan vuosittain lähes neljä miljardia dollaria (4). Kustannukset Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle eivät ole tiedossa, mutta epäilemättä ne ovat myös suuret. Ilmari Pyykkö, Valtteri Kaasinen, Antti Mäkitie Lehti 47: Pääkirjoitukset 47/2014 Kommentteja
Kiireellisyysluokittelun on tunnistettava kriittisesti sairaat Päivystysylilääkäri Jarmo Kantonen toivoi näyttöön perustuvaa triagea päivystyksiin haastattelussa Lääkärilehdessä 45/2014 (1). Päivystystoiminnan laatu on saanut enenevästi huomiota viime vuosina (2-6). Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja määritellä sekä omien että ulkoistettujen päivystysten laatua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Veli-Pekka Harjola, Heikki Janhunen, Susanna Wilén, Ari Palomäki, Jari Nyrhilä, Liisa Kokkonen, Marian Ahlskog-Karhu, Jukka Vaahersalo, Eero Rahiala Lehti 47: Keskustelua 47/2014 Kommentteja
Käypä hoito ei unohda skitsofreniapotilaiden tarpeita Professorit Jukka Aaltonen ja Yrjö O. Alanen käsittelivät Lääkärilehdessä 44/2014 (1) skitsofrenian hoitoa ja kritisoivat Käypä hoito -suositusta (2). Raimo K. R. Salokangas Lehti 47: Keskustelua 47/2014 Kommentteja
TBE-taudin komplikaatiot ehkä oletettua yleisempiä Puutiaisaivokuumerokotteen (TBE) tarpeellisuudesta keskustellaan aika ajoin (1). Rokotetarpeen määrittäminen ei kuitenkaan ole kovin yksiselitteistä. TBE-virusta esiintyy paikallisesti, ja riskialueilla - kuten Ahvenanmaalla - vain 1-2 % puutiaisista kantaa virusta. Puutiaisten kokonaismäärä ja ihmisten oma käyttäytyminen luonnossa vaikuttavat kuitenkin tartuntariskiin ja lisäksi ihmisten riskinsietokyky vaihtelee. Itävallassa taudin ilmaantuvuus ennen rokotusten aloittamista oli noin 8 tapausta / 100 000 asukasta, eli monin verroin vähemmän kuin Ahvenanmaalla. Kuitenkaan TBE-asiantuntijoiden mukaan Itävaltaan ei pitäisi matkustaa ilman rokotusta (2). TBE-virusta esiintyy Ahvenanmaan ja Turun saariston lisäksi endeemisenä Baltian maissa ja Tukholman saaristossa. Jukka Vakkila Lehti 47: Keskustelua 47/2014 Kommentteja
Johtuvatko unilääkkeisiin liitetyt haitat vain unilääkkeistä? Muistin ja älyllisten kykyjen on havaittu heikentyvän nopeammin niillä, jotka käyttivät unilääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä verrattuna niitä käyttämättömiin, toteaa LT Juha Puustinen tuoreessa väitöskirjassaan (1). Tiedotusvälineissä äskettäin laajasti esillä olleessa asiantuntijan lausunnossa tämä riski tulkittiin syy-seuraussuhteeksi. Timo Töysä Lehti 47: Keskustelua 47/2014 Kommentteja
Suojaa potilasta ottamalla influenssarokote Sekä väestölle että terveydenhuoltohenkilökunnalle annetaan parhaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelemia kausi-influenssarokotuksia. Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön rokottamisessa influenssaa vastaan on kolme tärkeää näkökohtaa: potilasturvallisuus, työnantajan vastuu työntekijöiden työturvallisuudesta ja -terveydestä sekä rokotettavan itsensä ja hänen lähipiirinsä saama merkittävä suoja. Tuula Rajaniemi Lehti 46: Pääkirjoitukset 46/2014 Kommentteja
Raskausajan lihavuus ja diabetes ennustavat äidin ja lapsen terveysongelmia Täydellisessä maailmassa naiset tulisivat raskaaksi normaalipainoisina ja välttäisivät liiallista painonnousua raskausaikana, etenkin jos ylipainoon on taipumusta. Todellisuudessa odottavan äidin lihavuus ja siihen usein liittyvä raskausdiabetes yleistyvät koko ajan. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2013 synnyttäjistä 13 % oli lihavia ja 15 % sairasti raskausdiabetesta; vuonna 2006 raskausdiabetesta sairasti vain 8,5 % synnyttäjistä. Ulla Ekblad Lehti 46: Pääkirjoitukset 46/2014 Kommentteja
Ehkäise painehaavojen syntyminen Painehaavoja syntyy akuutin sairastumisen yhteydessä ja liikkumisen rajoittuessa ja valtaosa niistä olisi estettävissä (1,2). Kuitenkin tuoreessa suomalaisessa selvityksessä painehaavoja esiintyi akuuttihoitopotilaista 13 %:lla, pitkäaikaishoidossa 16,5 %:lla potilaista ja tehostetussa kotihoidossa 22,5 %:lla (3). Lisäksi painehaavoista 60 % oli havaitsematta ennen selvityksessä tehtyä tarkastusta. Esa Soppi Lehti 46: Pääkirjoitukset 46/2014 Kommentteja
Työterveyshuollon vaikuttavuudesta Työterveyden professori Kari Reijula nostaa esille pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 41/2014 monia tärkeitä asioita työterveyshuollon terveystarkastuksista (1). Useimmista asioista on helppo olla samaa mieltä. Rohkenen kuitenkin olla eri mieltä siitä, että "työterveyshuollon terveystarkastukset ovat lähes aina suunnattuja tarkastuksia". Antti Metso Lehti 46: Keskustelua 46/2014 Kommentteja
Työterveyshuollon painopiste on preventiossa Kiitän kollega Antti Metsoa kommenteista kirjoitukseeni (1). Metson kritiikki kohdistuu ikäperusteisiin suuntaamattomiin terveystarkastuksiin, tarpeettomiin tutkimuksiin, hoitajan ja lääkärin työnjaon ongelmiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Metson kriittisyys on monessa kohdassa perusteltua. Kari Reijula Lehti 46: Keskustelua 46/2014 Kommentteja
Joka neljäs Kelan kuntoutuja on TULE-potilas LT Jari Ylinen ja TtT Riku Nikander käsittelivät pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 39/2014 kuntoutusta (1). Pääkirjoituksessa todetaan, että TULE-potilaiden osuus Kelan kuntoutettavista olisi alle 10 %. TULE-potilaiden osuus on kuitenkin noin 28 % kaikista kuntoutujista. Tiina Huusko Lehti 46: Keskustelua 46/2014 Kommentteja
Kuntoutuksen järjestämiseen liittyy monikanavaisesta rahoituksesta johtuvia ongelmia Kiitämme Tiina Huuskoa pääkirjoitukseemme (1) esitetyistä tilastotarkennuksista. Jari Ylinen, Riku Nikander Lehti 46: Keskustelua 46/2014 Kommentteja
Politiikkaan tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa Käräjäsaleja lukuun ottamatta yhteiskunnan päätöksenteossa ei ole juurikaan kyselty näytön perään. Lääketiede aloitti uuden ajattelutavan, jonka mukaan hoidon on perustuttava luotettavaan tutkimustietoon sen tehosta ja turvallisuudesta. Näyttöön perustuva lääketiede on globalisoitunut ja saanut jäljittelijöitä koulutus- ja sosiaalipolitiikan, ympäristönsuojelun, jopa liikkeenjohdon alalla. Kari Raivio Lehti 45: Pääkirjoitukset 45/2014 Kommentteja
Engagement Counts As in most democratic processes, two factors count: voting and engagement. For the World Medical Association (WMA), the latter is of utmost importance. In seeking solutions for better health and improvements in health care, it is ideas that determine the momentum. For a long time, there was a perception that the WMA was an organization of rich countries. A ridged dues structure did not allow even large medical associations to gain a substantial number of votes because they could not financially afford them. This was changed some years ago, and today a tiered dues structure based on the World Bank classification of a member country’s per capita income allows medical associations from resource poor countries to enjoy real representation in the WMA. Otmar Kloiber Lehti 45: Pääkirjoitukset 45/2014 Kommentteja
Lääkäriliitolla ennätysmäärä osallistujia Pridessa Terveydenhuolto Lääkäriliitolla ennätysmäärä osallistujia Pridessa Heidi Emmes kokosi joukon Senaatintorille. Avoin artikkeli
Sote-rahoitusmallille kritiikkiä Terveydenhuolto Sote-rahoitusmallille kritiikkiä Osa nykyisestä rahoituksesta voitaisiin siirtää hyvinvointialueille. Avoin artikkeli
Työhyvinvointi lisää tuottavuutta Terveydenhuolto Työhyvinvointi lisää tuottavuutta Mika Salminen, Minna Nissinen ja Olli Naukkarinen olivat SuomiAreenan paneelikeskustelussa yhtä mieltä siitä, että terveydenhuollon tuottavuutta on mahdollista lisätä. Avoin artikkeli
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja Tiede Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja Tämä koskee tupakoivia keski-ikäisiä naisia, joilla riski on korkea.
Työn kiinnostavuus tärkein syy työskennellä julkisessa terveydenhuollossa Terveydenhuolto Työn kiinnostavuus tärkein syy työskennellä julkisessa terveydenhuollossa SuomiAreenan paneelikeskusteluun osallistuivat Sara Kaartinen Nuorten Lääkäreiden yhdistyksestä, kansanedustaja Aki Lindén, Tehyn johtaja Sari Viinikainen, Valviran ylijohtaja Markus Henriksson, THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen ja professori Heikki Hiilamo. Avoin artikkeli
Terveysmuseolle etsitään pysyvää tilaa Terveydenhuolto Terveysmuseolle etsitään pysyvää tilaa Sinne on tarkoitus koota suomalaisen terveydenhuollon historia. Avoin artikkeli