Rintasyöpäalttius vaikuttaa seurantamenetelmän valintaan

Rintasyövistä arviolta 5-10 % liittyy periytyviin geenivirheisiin. Parhaiten tunnettujen, BRCA1- ja BRCA2-syöpäalttiusgeenien mutaatiot aiheuttavat noin 40-80 %:n elinikäisen sairastumisriskin. Geenivirhe aikaistaa rintasyövän ilmaantumista: sairastumisriski ylittää keskimääräisen väestön elinikäisen riskin 40 ikävuoteen mennessä (1). Kyse on siis nuoresta potilasryhmästä, jonka elinajanodotteeseen - ja elämänlaatuun - tieto kasvaneesta sairastumisriskistä vaikuttaa merkittävästi. BRCA-kantajien lisäksi riskiryhmään kuuluvat henkilöt, joilla sukutausta viittaa perinnöllisyyteen, vaikka geenivirhettä ei olisi todettu. Tällaisten henkilöiden lähisuvussa voi olla useita, etenkin nuorella iällä todettuja rintasyöpätapauksia, molemminpuolista rintasyöpää, miehen rintasyöpää tai rinta- ja munasarjasyöpää samalla henkilöllä (2).

Tarja Rissanen

Sote-lait on valmisteltava uudestaan

Maamme terveydenhuollon perusongelma on rappeutumaan päästetty perusterveydenhuolto. Valtiovalta on haparoinut asian korjaamisen kanssa jo 1990-luvulta lähtien. Jo tuolloin Lipposen hallitus pyöritti enteellistä "Terveydenhuollon pelastaminen" -projektia. Vuonna 2005 aloitetulla PARAS-hankkeella maahan haluttiin luoda muutaman suuren kunnan kuntarakenne, jonka varaan rakennettaisiin uusi julkinen palvelujärjestelmä. Kuntauudistus juuttui pian tunnettuihin vaikeuksiinsa, ja hallitus joutui panostamaan voimansa palvelujärjestelmän uudistamiseen. STM on nyt lähettänyt lausunnoille lakiehdotuksen muotoon kirjoitetun esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi.

Taito Pekkarinen

Ensin diagnoosi, sitten hoito

Terveyskeskuksista ja etenkin niitä vaivaavasta lääkäripulasta keskustellaan julkisuudessa vuodesta toiseen. Keskustelun pääpiirre näyttää olevan - hieman karrikoiden - että lääkäripula johtuu rahanahneista lääkäreistä, jotka hakeutuvat lääkärifirmoihin mieluummin kuin terveyskeskuksiin.

Matti Apo

Tieteellinen näyttö ja markkinointi

Kiitämme HYKS:n ja TAYS:n kollegoita Mika Lehtoa ym. eteisvärinäpotilaiden antikoagulaatiota käsittelevän keskustelun jatkamisesta (1). Uusien lääkehoitojen tai indikaatiolaajennusten tullessa markkinoille tulee kiinnittää erityistä huomiota niitä koskevaan tutkimusnäyttöön, hoidon vaikuttavuuteen sekä kustannusvaikuttavuuteen.

Seija Eskelinen, Sirkku Vuorma

Lastenlääkäreitä avoterveydenhuoltoon

Lasten terveydenhuoltoa on syytä uudistaa, koska kokonaisvaltainen lasten sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy Suomessa on vuosikymmenten ajan ollut hajautunutta ja haasteellista. Lastenlääkärit ovat toimineet pääosin keskus- ja yliopistosairaaloissa sekä yksityissektorilla, mutta perusterveydenhuollossa pediatreja on ollut vähän. Kuntien lisääntyvä yhteistyö voisi nyt luoda edellytykset lasten laadukkaiden avohoitopediatristen palvelujen järjestämiseen.

Minna Aromaa, Elina Hermanson, Henrikka Aito, Merja Hietanen, Pirkko Keronen, Anna-Maija Kujari, Jarmo Salo, Outi Strid, Ritva Virransalo, Päivi Vähäsarja, Päivi Hynninen, Matti Sippola, Jussi Mertsola

Lastenlääkärien muuttuva rooli avoterveydenhuollossa

Lasten terveydenhuoltoa on syytä uudistaa, koska kokonaisvaltainen lasten sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy Suomessa on vuosikymmenten ajan ollut hajautunutta ja haasteellista. Lastenlääkärit ovat toimineet pääosin keskus- ja yliopistosairaaloissa sekä yksityissektorilla, mutta perusterveydenhuollossa pediatreja on ollut vähän. Kuntien lisääntyvä yhteistyö voisi nyt luoda edellytykset lasten laadukkaiden avohoitopediatristen palvelujen järjestämiseen.

Minna Aromaa, Elina Hermanson, Henrikka Aito, Merja Hietanen, Pirkko Keronen, Anna-Maija Kujari, Jarmo Salo, Outi Strid, Ritva Virransalo, Päivi Vähäsarja, Päivi Hynninen, Matti Sippola, Jussi Mertsola

Lakiesitys uhkaa kaventaa lääkärin oikeuksia

Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle lakiesityksen sähköisen lääkemääräyksen käytön laajentamisesta. Esitystä on odotettu ja valmisteltu pitkään. Siitä on jo aiemmin nostettu esiin epäkohtia, joista osa on korjattukin. Lakiesityksessä on silti yhä vakavia ongelmia. Jos laki tulisi voimaan tällaisenaan, lääkärillä ei vastedes enää olisi kaikissa tilanteissa mahdollisuutta tehdä lääkemääräystä.

Marjo Parkkila-Harju, Lauri Vuorenkoski

Tutkimustulos voi jäädä kielellisen kieputtelun alle

Satunnaistettujen tutkimusten tarkoitus on tehokkaampien ja turvallisempien hoitojen löytäminen. Ne selvittävät uusien ja käytössä olevien hoitojen tehon ja haittojen erot. Tulokset ovat edellytyksenä uusien lääkkeiden lupamenettelyille ja laajemmalle käyttöönotolle. Mutta kuinka objektiivista raportointi on ja miten hyvin ymmärrämme sen?

Päivi Hietanen

LDL-kolesteroli on ainoa valtimotaudin syytekijä

Kolesterolikeskustelu puhkesi jälleen loppuvuodesta 2013, kun pitkään odotetut amerikkalaiset hoitosuositukset julkaistiin (1). Suositusten keskeisiä muutoksia olivat kokonaisriskin korostaminen lääkehoitopäätöstä tehtäessä (mitä Euroopassa on tehty jo pitkään) sekä hoitotavoitteiden poisjääminen. Suositus korostaa nimenomaan LDL-kolesterolia hoidon kohteena.

Timo Strandberg

Lyhyesti 31.1.2014

Ensimmäisen kerran eräs potilas toi esille, että pregabaliinista vierottuminen oli ollut hyvin vaikeata eikä hän sen vuoksi ollut halukas aloittamaan lääkitystä uudelleen." Professori Eija Kalso laakarilehti.fi:n Kommentissa 27.1.2014

Kaikki kipua hoitavat tarvitsevat säännöllistä koulutusta

Jokaisen reseptejä kirjoittavan lääkärin on syytä lukea huolella opioideja käsittelevä pääkirjoitus ja katsausartikkeli (1,2) Lääkärilehdestä 50-52/2013.

Ari Matila

Aika ja paikka kuolla

Lääkärilehdessä 3/2014 pohdittiin mielenkiintoisella tavalla sekä ympäristön merkitystä saattohoidossa (Helinä Kotilainen: Tilaa lähtemiselle) (1) että elämän ylläpitämistä toivottomassa tilanteessa (Johanna Ervast: Mihin meidän Eino kuoli ?) (2).

Juha Hänninen

5 - 20 - 62 - 320 vai 5 - 20 - 30 - 320?

Hallitus on ohjelmassaan halunnut painottaa Suomen uudistamista. Tämä onkin vastuullista ja välttämätöntä, sillä talouden pitkään jatkuneen kasvun jälkeen vuoden 2008 finanssikriisi palautti bruttokansantuotteemme vuoden 2006 tasolle. Talouden perusta ei ole entisellään. Kyseessä ei ole suhdannekuoppa vaan uusi todellisuus. Julkista palvelutuotantoa ei voi ylläpitää velkarahalla, ja talousoppineet ovat todenneet kestävyysvajeen krooniseksi ja edellyttävät sopeutustoimia.

Heikki Pälve

Miten tarttua työntekijän muistipulmiin?

Muistin ja tiedonkäsittelyn merkitys on korostunut viime vuosina muuttuneessa työelämässä. Nopea ja joustava tiedon prosessointi sekä aivojen mukautuminen uusiin haasteisiin edellyttävät hyvää aivoterveyttä. Lievätkin muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat saattavat heikentää merkitsevästi henkilön työkykyä. Muistisairauksien varhaisen diagnostiikan ja hoidon korostaminen on lisännyt väestön tietoisuutta muistisairauksista ja -oireista.

Anne Remes

Yhden koon lihavuudesta yksilöllisiin ratkaisuihin

Lihavuus on hiukan pelottava puheenaihe vastaanotolla. Se sotkee aikataulun, sillä kaikki käytettävissä oleva aika menee niiden ongelmien ratkaisuun, joita lihavuus on jo aiheuttanut. On säädettävä glukoositasapaino, tarkistettava verenpainelääkitys, pohdittava statiinin aloitus, arvioitava pitäisikö maksa-arvojen nousuun puuttua, kenties tehtävä lähete ortopedille ja mietittävä masennuksen mahdollisuus. Hirvittää ajatellakin, että liitännäissairauksien yksilöityjen hoitoratkaisujen jälkeen pitäisi vielä puuttua itse lihavuuteen.

Kirsi Pietiläinen

Verosuunnittelu nakertaa yhteiskunnan moraalia

Olen hämmentynyt Attendon yhteydessä toimivan osakeyhtiö Terveyden Tuottajien liiketoimintajohtaja Christian Preetzmannin vastauksesta verosuunnittelua koskevaan kirjoitukseeni Lääkärilehdessä 49/2013 (s. 3217). Vastaus kertoo mielestäni niin eri asiaa kuin viime keväänä kuuntelemani Attendon palveluksessa ollut kauppatieteen maisteri.

Airi Suikkanen

Yrittäjämalli on lääkärille toimiva tapa järjestää työntekoa

Terveyden Tuottajat Oy:n päätarkoitus on mahdollistaa yhtiön kautta toimiville lääkäreille ja hammaslääkäreille mahdollisimman yksinkertainen tapa harjoittaa ammattiaan. Ammatinharjoittajuus ja yrittäjyys ovat Euroopan unionin alueella lääkäreiden tavallisin työntekomuoto.

Christian Preetzmann

Lääkäriliiton jäsenpalvelu vai jäsenrahastus?

Kollega Juha Karvosen Lääkärilehdessä 50-52/2013 (s. 3311-2) esittämää kritiikkiä jatkaen ihmettelen kahta Lääkäriliiton "palvelu"muotoa.

Elias Orvomaa

Uudet työvälineet on tarkoitettu lääkärin avuksi

Kollega Juha Karvonen nosti keskusteluun puhelinreseptien tilityspalvelu PuhTin, joka on Lääkärikartellin jäsenilleen tuottama palvelu, sekä ammatillisen kehittymisen seurantaan ja arviointiin tarkoitetun Taitoni.fi -työvälineen, jonka taustalla ovat lääkärijärjestöt yhdessä.

Anu Mustakari, Kristiina Patja

Mihin meidän Eino kuoli?

Kun toivottomassa tilanteessa päätettiin luopua kaikista elämää ylläpitävistä hoidoista, tuntui ja tuntuu kummalliselta, että kuolemaa ei saanut jouduttaa, kirjoittaa Johanna Ervast.

Johanna Ervast