Aina ei tarvitse selviytyä yksin

Miksi lääkärit, joiden tehtävä olisi edistää terveyttä ja hyvinvointia, voivat monien tutkimusten mukaan itse huonosti. Osallistuin äskettäin lääkärien terveyttä käsittelevään kongressiin, jossa minua kiinnosti nimenomaan tieto työkuormituksesta ja sen hallinnasta. Erään esityksen mukaan työn suurin kuormitustekijä on se, että lääkärillä on liian vähän aikaa ajatella.

Kristiina Toivola

Sijaishuoltonuorten psykiatrisen hoidon tarvetta ei kohdata ajoissa

Kodin ulkopuolelle, sijaishuoltopaikkaan joutuneiden lasten ja nuorten määrä on kasvanut Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien 2-5 prosenttia vuosittain (1). Erityisesti yli 16-vuotiaiden nuorten sijaishuolto on lisääntynyt, ja poikia sijaishuoltopaikoissa on enemmän kuin tyttöjä. Vuonna 2008 yli 16 000 lasta ja nuorta oli sijaishuollossa kodin ulkopuolella. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat yli 433 milj. euroa vuodessa (2).

Kari Pylkkänen, Mauri Marttunen

Millä infektioilla sekavuuden voi selittää?

Rajanveto iäkkään potilaan oireettoman bakteriurian ja hoidettavan infektion välillä on usein kliinikolle vaikea pulma, kuten Katriina Lähteenmäki Ilman ajanvarausta -palstalla toteaa (SLL 47/2010, s. 3906-7).

Jarmo Nurmi

Byrokraatit vievät - lääkärit vikisevät

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindenin ajatusta yksityisen hoidon toteuttamisesta julkisissa laitoksissa on jo pitkään toteutettu Tampereella Coxa-nimisessä sairaalassa, jossa lähinnä on tehty ortopedisiä nivelkirurgisia leikkauksia. Sairaanhoitopiirin johtaja kertoi noin vuosi sitten, että suunnitteilla oli myös aloittaa yhtiömuotoinen toiminta silmäklinikalla. Samassa yhtydessä hän totesi, että psykiatrisen hoidon piiriin ei aiota laajentua!

Antti Heikkilä

Liikkumisresepti toimii yhteistyöllä

- Liikkumisresepti jäsentää liikuntaneuvontaa lääkärin vastaanotolla ja käynnistää palveluketjun, jossa voidaan hyödyntää useiden ammattilaisten panosta kustannustehokkaasti. Ajankohtainen haaste on liikkumistietojen liittäminen sähköiseen potilaskertomukseen.

Erja Toropainen, Marjo Rinne, Minna Aittasalo, Riitta Luoto

Kun vaihtoehtoja ei ollut - lobotomia suomalaisessa psykiatriassa

Suomen ensimmäinen psykokirurginen leikkaus tehtiin vuonna 1946 Suomen Punaisen Ristin sairaalassa eli nykyisessä Töölön sairaalassa. Lobotomian aika varjostaa edelleen psykokirurgiaa.

Ville Salminen

Ilon suurlähettiläs

Sairaalaklovnien perustajajäsen Lilli Sukula-Lindblom teki klovneista salonkikelpoisia. Hän vierailee sairaaloissa myös viestintäkouluttajan ominaisuudessa.

Jaana Ahlblad

Lääkärien ääni kuuluviin tutkimuksen avulla

Terveydenhuollon toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti, ja tutkimuksella on keskeinen rooli epäkohtien ja haasteiden paikantamisessa. Myös Lääkäriliitto käyttää tutkimustietoja monipuolisesti toimintansa tukena. Lääkäriliittoa kuunnellaan herkemmin, kun sen viestit perustuvat objektiivisesti tutkittuun tietoon.

Jukka Vänskä

Eturauhassyövästä jää paljon pitkäaikaishaittoja

Viidennes eturauhassyövän takia hoidetuista potilasta katuu hoitopäätöstä ja puolet ajattelee, ettei saanut riittävästi tietoa hoidon haittavaikutuksista, todetaan tässä lehdessä julkaistavassa tutkimuksessa (Lehto ym, s. 3961-8). Katujien joukko on suuri, sillä ihmisellä on vahva taipumus tyytyä saamaansa hoitoon. Leikkauksen läpikäyneissä katujia oli eniten, vähiten aktiiviseurantaan päätyneissä, vain 9 %.

Päivi Hietanen

Lisää tutkimustietoa nilkan nivelsidevammojen hoidosta

Ortopedi Ilkka Tulikouran katsausartikkeli Milloin hoidan nilkan nyrjähdyksen leikkauksella? (SLL 35/2010, s. 2765-70) on herättänyt mielenkiintoista keskustelua. Nilkan nyrjähdykset ovat hyvin yleisiä ja suurin osa niistä hoidetaan terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Nilkan nivelsidevammojen diagnostiikan ja hoitoperiaatteiden tunteminen on niitä hoitaville lääkäreille tärkeää. Kollegat Ilkka Tulikoura ja Heikki-Jussi Laine työryhmineen siteeraavat Keskustelua-palstalla (SLL 45/2010, s. 3674-5) aikaisemmin julkaistuja, nilkan nyrjähdyksiä käsitteleviä artikkeleita.

Ville Mattila, Tuomo Visuri, Harri Pihlajamäki

Unohtuiko homeongelma allergiaohjelmasta?

Lääkärilehdessä 43/2010 (s. 3515-20) kansallista allergiaohjelmaa käsitelleessä artikkelissa todettiin, että ohjelman avulla onnistuttiin vähentämään sairauden aiheuttamia ongelmia niin potilaiden kuin yhteiskunnan kannalta. Jäin kaipaamaan lisääntyvästi julkisuudessa olleen ns. homeallergian asiantuntijakäsittelyä.

Veikko Avikainen

Liikunta on lääkettä

- Istumatyö ja autolla-ajo eivät ylläpidä riittävää liikkumista. Varsinainen hyötyliikuntakin on jäänyt menneille vuosikymmenille, ja vapaa-aika kuluu television ja tietokoneen ääressä.

Harri Helajärvi

Kovaa kamaa THL:sta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijaryhmä julkaisi 17.11. selvityksen "Monikanavaisen rahoituksen edut, haitat ja kehittämistarpeet". Terveydenhuollon rahoitus on nyt alan ammattilaisten keskeisin puheenaihe, ja olisi hämmästyttävää, ellei uuden hallituksen ohjelma puuttuisi aiheeseen.

Heikki Pälve

Mitä rasvaa ja paljonko?

Lääketieteessä on laaja yksimielisyys siitä, että veren suuri kolesterolipitoisuus ei ole vain sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä vaan keskeinen syy ja että näitä sairauksia voidaan vähentää pienentämällä veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Näyttö perustuu monentyyppisiin tutkimuksiin. Tautimekanismin pääpiirteet tunnetaan solutasolla hyvin, vaikka yksityiskohdissa on vielä paljon tutkittavaa.

Erkki Vartiainen

Lastenlääketutkimuksen avaimet yliopistosairaaloilla

EU:n lastenlääkeasetus astui voimaan tammikuussa 2007. Tavoitteena on Euroopan lasten terveyden parantaminen lisäämällä lapsille tarkoitettujen lääkkeiden tutkimusta, kehitystä ja rekisteröintiä (1). Koska lääkekehitys vie aikaa, kestää vuosikymmeniä, ennen kuin lapsille saadaan tutkittuja lääkevalmisteita yhtä kattavasti kuin aikuisille (2). Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää panostusta lastenlääketutkimuksiin.

Kalle Hoppu, Seppo Pakkala

Rahoitusraportti hätkähdyttää

Rahoituksen monikanavaisuutta käsittelevä THL:n asiantuntijaryhmän raportti (1) on ansiokas käsitellessään nykyisen rahoituksen etuja ja haittoja. Kun saavutaan työryhmän korjausehdotuksiin, karvat nousevat pystyyn.

Sirpa Asko-Seljavaara

Hoidon keskittämisen suunta on oikea

Suomessa on kyetty sopimaan erityistason hoidon jakamisesta yliopistosairaaloiden kesken sitovasti jo vuosikymmenien ajan. Tavoitteena on ollut hoitotulosten tasokkuus, skaalalaatu (quality of scale), jossa työn erinomainen laatu syntyy riittävästä toistojen määrästä. Lasten sydänkirurgian ja elinsiirtokirurgian tulosten kansainvälinen vertailu osoittaa, että tavoite on saavutettu. Samalla uralla on päätetty jatkaa: uusi terveydenhuoltolaki lujittaa poliittista ohjausotetta entisestään. Kaavailujen mukaan laki nostaa erityistason hoidon keskittämispäätökset ministeriöltä valtioneuvostolle.

Martti Kekomäki

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

- Suurten ikäluokkien vanhetessa eläkeikä on merkittävä lääkärityövoiman tarjontaan vaikuttava tekijä.

Juho Ruskoaho, Hannu Halila, Jukka Vänskä

Lääkäri maalla ja ilmassa

LL Taija Lahtinen ei kadu ratkaisuaan, vaikka tienaa tällä hetkellä kymmenen euroa päivässä.

Mia Sivula

Pohjoiskorealaiset

Kaksi pohjoiskorealaista syöpälääkäriä tutustui äskettäin suomalaiseen terveydenhuoltoon.

Vappu Taipale, Kati Juva