Terveydenhuolto ja hallitusohjelma

Päämisteri Lipposen hallitus kasattiin pikavauhtia pääsiäisen alla, ja uuden hallituksen ohjelma tuli saman tien julkiseksi. Ohjelmaa on luettu eri tahoilla tarkasti ja ehkä epätietoisinakin monen asiapaperiin kirjatun tahdonilmauksen merkityksestä ja sisällöstä. Eletäänhän nyt aikaa, jolloin kepeitten vaalilupausten huuma on ohi ja on aika siirtyä konkreettiseen lainsäädäntötyöhön. Kääntelipä Lipposen hallituksen ohjelmaa niin taikka näin, terveydenhuollon neljän lähivuoden tulevaisuudenkuva jää kovin epäselväksi.

Hälso- och sjukvården i regeringsprogrammet

Statsminister Lipponen fick ihop sin regering i ilfart före påsk och samtidigt offentliggjordes det nya regeringsprogrammet. Det har studerats noggrant på olika håll och kanske ofta utan att man riktigt vetat vad de inskrivna viljeyttringarna egentligen avser eller står för. Nu när euforin efter de flyktiga vallöftena ebbat ut är tiden kommen för konkret lagstiftningsarbete. Hur man än vänder på Lipponenregeringens program så förblir bilden av de närmaste fyra åren mycket oklar, åtminstone vad hälso- och sjukvården beträffar.

Pienet kunnat sattuman armoilla?

Lääkärilehden numerossa 25/94 Unto Häkkinen, Miika Linna ja Markku Salonen esittelivät tutkimustaan, miten korvausmenettely sekä kuntakoko vaikuttavat erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin. Tuloksena oli, että 2 000 asukkaan väestöpohjassa variaatioprosentti oli peräti 25, kun se 50 000 asukkaan kohdalla oli vain viisi. Pienen kunnan terveyskeskuslääkärin mieltä asia jäi kaivelemaan. Peruskysymys kuuluu: Mistä vaihtelussa on kyse - sattumastako?

Timo Teinonen

Vastine Timo Teinoselle

Timo Teinonen kommentoi artikkeliamme, jossa olemme tutkineet simulointimallilla laskutusmenettelyn ja kuntakoon vaikutusta erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin. Simulointimalli mahdollistaa satunnaisuuden vaikutuksen arvioimisen sellaisissa tilanteissa, jossa satunnaisuus ilmenee tarkasteltavissa lopputuloksissa monimutkaisten syy-yhteyksien kautta. Erikoissairaanhoidon laskutuksen suuruuteen vaikuttaa keskeisesti kaksi satunnaisprosessia: sairauksien ilmaantuminen ja hoidon kesto. Simulointimallillamme analysoimme siis riskiä, joka johtuu puhtaasta kustannusten satunnaisvaihtelusta. Riskin suuruus riippuu kunnissa väestön määrästä mutta myös käytettävästä laskutustavasta. Kirjoituksessamme ei käsitelty kustannusten odotusarvoon vaikuttavia tekijöitä, vain vaihtelua oletetun odotusarvon ympärillä.

Unto Häkkinen, Miika Linna, Markku Salonen

Quo vadis ars medicorum!

Suomen Lääkärilehden numerossa 10/95 lääkäri Raimo Puustinen ja dosentti Veijo Saano pohtivat antroposofisen lääkinnän ideologiaa ja teoreettisia perusteita. Kahdesta kirjoittajasta varsinkin dosentti Veijo Saano on jo muutaman vuoden ajan osoittanut ihailtavaa sitkeyttä paneutua ns. vaihtoehtohoitoihin. Tutkijan peräänantamattomalla tarmolla hän tuo nyt esille maassamme häviävän pientä vähemmistöä edustavan antroposofisen laajennetun lääketieteen.

Vastaus Seija Zimmermannille

Kiitämme kollega Seija Zimmermannia kiinnostuksesta artikkeliamme kohtaan. Olemme hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että lääkärikunnan tulisi entistä aktiivisemmin käydä keskustelua hoitojärjestelmämme katsomuksellisista perusteista ja niihin tukeutuvista hoitokäytännöistä. Tämä auttaisi meitä hahmottamaan ja ymmärtämään biolääketieteen ja niin sanottujen vaihtoehtohoitojen olemusta ja keskinäistä suhdetta. Kirjoituksellamme antroposofisen lääkinnän perusteista halusimme aktivoida tällaista keskustelua ja tuoda julkisuuteen aiheeseen liittyviä ongelmia.

Raimo Puustinen, Veijo Saano

Insuliinisokkihoito ei merkinnyt natsien menettelytapojen hyväksymistä

Suomen Lääkärilehden numerossa 12/95 julkaistiin Eero Elomaan kirjoitus "Insuliinisokkihoito". Siinä sanottiin: "Mikään eettinen toimikunta ei varmastikaan suostuisi hyväksymään Sakelin tutkimussuunnitelmaa. On kuitenkin muistettava, että Sakel eli Itävallassa, joka maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti oli lähellä Saksaa. Saksan viralliseen terveyspolitiikkaan taas kuului Hitlerin aikana mielisairaiden totaalinen eliminointi." Edellä sanottu langettaa virheellisesti varjon sekä itävaltalaisen psykiatrin ja neurologin Manfred Sakelin (1900-1957) että koko itsenäisen Itävallan ylle.

Arno Forsius

Asosiaalinen vapaus ja vankila

Anu Putkonen ja Panu Hakola käsittelevät (SLL 11/95) meidän itse kunkin hyvinvoinnin ja turvalli-suuden kannalta varteenotettavaa asiaa. Vapaus saada toimia omaehtoisesti kenenkään häiritsemättä ei ole yhteisön kannalta aina toivottavaa, mitä osoittavat yhä näyttävämmät terrori-iskut monissa maissa. Kriminaalipolitiikassamme tosiaan väitetään vankiloiden aiheuttavan rikollisuutta, jopa toimivan rikollisuuden korkeakouluina. Suorastaan ns. manipulatiivista tutkimusta on harrastettu. Olen sitä sivunnut (1), kun valtakunnan päälehti 26.1.94 kirjoitti: "Aikaisemman tutkimuksen ja kokemuksen perusteella tiedetään, että ehdoton vankeustuomio heikentää selvästi nuoren mahdollisuuksia ryhtyä kunnon kansalaiseksi. Mitä pitempi tuomio sen heikommin nuori selviytyy myöhemmin elämässään".

Matti Viukari

Ajatuksia pakkoneurooseista

Hotelli Hesperiassa järjestettiin hiljattain Suomen Psykiatriyhdis-tyksen koulutuspäiviin liittynyt esitelmätilaisuus, jossa käsiteltiin nimenomaan obsessiivis-compulsiivisia (OCD) neurooseja eli pakkotoimintoja. Vieraileva naisprofessori luennoi englanniksi hiljaisella äänellä ja enimmäkseen selin yleisöön. Hieman huonokuuloisena ja väärän istumapaikan valinneena en saanut hänen esityksestään paljoakaan selvää. (Ihmettelen saivatko muut?) Ihailin hänen lukemattomia slaidejaan ja ajattelin kunnioittavasti niitä miljoonia puntia, dollareita, frangeja ja markkoja, jota oli uhrattu noihin tutkimuksiin.

Martti Paloheimo

SALnet on osa Apteekkariliiton jäsenpalvelua

Apteekkariliiton SALnet-tietopalvelu tarjoaa apteekkareille Elisa-sähköpostipalvelut, SAL-tiedotuskanavan, SALnet-apteekkitietokannan sekä useita muita tietokanta- ja tietopankkiyhteyksiä. FiMnet-tietoverkkokonseptia hyödyntävän SALnetin piirissä on nyt vajaa 50 apteekkia ja lisäksi Apteekkariliiton toimihenkilöitä. SALnet on ollut toiminnassa lokakuusta 1993 lähtien ja se on rakennettu yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton koulutus- ja tietopalveluyrityksen, Fennomed Oy:n, kanssa.

Sinikka Lankinen, Erkki Kostiainen

Maila Upanne etsii keinoja ehkäistä itsemurhia Riskin tunnistus vaatii koko elämäntilanteen hahmottamista

Terveydenhuollolla on itsetuhoisuuden tunnistamisessa aitiopaikka, sillä valtaosa itsemurhaan päätyvistä on ennen tekoaan ottanut syystä tai toisesta yhteyttä terveydenhuoltoon. STAKESin Itsemurhien ehkäisyprojektia johtavan Maila Upanteen mielestä osa aitiopaikan eduista jätetään käyttämättä. Viisastenkiveksi Upanne tarjoaa tautikeskeisyyden hylkäämistä ja ihmisen kokonaistilanteeseen keskittymistä.

Kirsi-Marja Peräkylä

Pyhän Antoniuksen tuli eli ergotismi

Keskiajalla Keski-Euroopassa ilmeni laajoina epidemioina hengenvaarallista sairautta, jonka syy oli pitkään tuntematon. Gregorius Toursilainen kertoi tautia esiintyneen Ranskassa jo vuonna 591. Se alkoi polttavalla tunteella ja punoituksella raajoissa, jotka vähitellen tummuivat ja menivät kuo-lioon,"niin että raajat irtautuivat ja putosivat pois ennen kuolemaa", kuten Saksan Xanten'issa kirjoitettiin vuonna 857. Kuolioiden ohella esiintyi kouristuksia rinnassa, suonenvetoja, sekavuutta sekä tajuttomuutta. Tautiin kuoli Saksassa Pohjois-Reinin alueella vuonna 994 peräti 40 000 ihmistä ja vuonna 1129 kuolleita oli 14 000.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030