Mitä Suomen Lääkäriliitto aikoo tehdä jäsenkuntansa ansiotason romahdukselle?

Veroilmoituksen valmisteleminen tarjoaa herkullisia mahdollisuuksia vertailuihin. Takavuosien veroilmoitusten valokopiot suorastaan pakottavat tekemään laskelmia ansiotulokehyksestä. Kollega Riittakerttu Kaltiala-Heino esitti apulaislääkärin näkökulman asiaan ansiokkaassa kirjoituksessaan lehdessämme (SLL 3/95). Minkähänlaisia ansiomahdollisuuksia lääkärille tarjoutuukaan sitten, kun takataskussa on spesialistin paperit ja selustan turvaa kaivattu eläkevirka?

Ilkka Soini

Erikoissairaanhoidon pelisäännöistä väärä käsitys: kunnat eivät voi edellyttää maksusitoumuksia

Maassamme esitetään jatkuvasti sekä alan asiantuntijoiden että toimittajien puheissa tai kirjoituksissa, että valtionosuusuudistuksen mukana olisi syntynyt erikoissairaanhoidon käyttämiseen periaatteellisesti varsin mullistava pelisääntö. Tämän käsityksen mukaan kunta voi halutessaan edellyttää erikoissairaanhoidon kustannusten korvaamisen ehtona, että potilaalle on annettu kunnan toimesta maksusitoumus. On myös väitetty, että jossakin säädöksessä asia muka lukisi siten, että terveyskeskuksesta lähetettävästä potilaasta tällaista ei tarvita, mutta yksityislääkärin lähettämästä potilaasta tarvitaan.

Ilkka Soini

Nimetön ilmianto - murenevatko kollegiaalisuus ja erikoisalojen välinen tasa-arvo?

Nimettömän ilmiannon seurauksena TEO (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ilmoitti lokakuussa asiantuntijalausuntoihinsa nojautuen, että Sairaala Cordiassa on tehty aiheettomia ohitusleikkauksia, vaikka asian käsittely on edelleen kesken. Johtaja Paula Kokkonen on myöntänyt, että nimettömän ilmiannon takana eivät ole potilaat, vaan että kantelu on tullut TEO:lle erittäin asiantuntevasta piiristä (lääkärikunnasta).

Tapani Tuppurainen

TEO:n vastine edelliseen

Sairaala Cordian anestesialääkäri Tapani Tuppurainen kritisoi sitä, että Cordian aiheettomia ohitusleikkauksia koskeva kantelu on ollut nimetön ilmianto. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) tehtävänä on tutkia mm. lääkäreiden ammatinharjoittamista. Epäily lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain vastaisesta toiminnasta voi syntyä eri tavoin eikä virikkeen välttämättä tarvitse olla potilaan tekemä kirjallinen tai suullinen kantelu. Eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin noudattaman käytännön mukaan valvovan viranomaisen on puututtava toimialallaan ilmeneviksi väitettyihin epäkohtiin, tulivatpa ne sen tietoon millä tavalla tahansa.

Paula Kokkonen

Pieniä muutoksia työttömyys- päivärahan tasoon vuonna 1995

Työttömyysturvan peruspäiväraha nousi vuoden alussa 116 markasta 118 markkaan. Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu perusosasta (= peruspäiväraha), ansio-osasta ja mahd. lapsikorotuksesta. Ansio-osa on 42 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun päivärahan perusteena oleva palkka kuukaudessa ylittää 90 kertaa peruspäivärahan (10 620 mk), on ansio-osa yli menevältä osalta 20 %.

Ryhmähenkivakuutus uudistuu

Lääkäriliiton vakuutusjaos on yhdessä Pohjola-yhtiöihin kuuluvan Suomi-Salaman kanssa neuvotellut ryhmähenkivakuutukseen muutoksen, joka astui voimaan vuoden 1995 alusta. Keskeinen uudistuksen sisältö on se, että naisvakuutetuille on muodostettu oma maksuluokkansa. Tämä on mahdollistanut naisvakuutettujen perusryhmän vakuutusmaksujen alentamisen, joka vakuutetun iästä riippuen on 50-100 mk vuodessa. Etu tulee välittömästi voimaan vakuutuksessa jo oleville naisvakuutetuille ja myötävaikuttaa toivottavasti siihen, että vakuutuksen ulkopuolella vielä olevat liiton naisjäsenet tai jäsenten puolisot kokisivat vakuutuksen tekemisen entistä mielekkäämmäksi.

Auttajan ongelmat

Auttamistyö on syvästi humaania ja eettistä - sitä ei tarvitse sinänsä problematisoida. Auttajan osaa sen sijaan kannattaa pysähtyä pohtimaan tarkemminkin. Tässä ei pyritä käsittelemään auttajan kaikkia ongelmia, joista monet ovat samoja kuin ihmisillä yleensäkin. Tavoitteena on tarkastella auttajan pulmia siltä osin, kuin ne liittyvät auttajan persoonallisuuteen. Erityisesti keskitytään siihen, kuinka auttamishaluinen persoona muista huolehtiessaan samalla paradoksaalisesti saattaa edistää omaa uupumistaan. Tarkoitus ei ole patologisoida eikä syyllistää auttajia, vaan rohkaista heitä turvallisella tavalla aistimaan oman sisäisyyden liikahteluja itsereflektoinnin avulla.

Jorma Mönkkönen

Colombian malaria vaccine: the saga continues

Honours are not new to Manuel Elkin Patarroyo, father of the first vaccine to show some degree of protection against malaria. In his 30-year career, the Colombian biochemist and physician has racked up a total of 53 awards and prizes. Most are Colombian or Latin American, but in the last nine months, the Medal of the City of Edinburgh (UK) and two highly prized science awards, Germany's Robert Koch Prize and Spain's Principe de Asturias Prize, have put an international stamp on his claim to fame.

Uutiskirje Yhdysvalloista: WHO:n globaaliset terveystavoitteet ennen vuotta 2000

WHO on valmistellut toimintasuunnitelman globaalisten terveysolojen parantamiseksi viisivuotiskautena 1996-2000. Tämä on viimeinen jakso vuonna 1981 hyväksytyssä toimintastrategiassa Terveyttä Kaikille Vuonna 2000. Suunnitelmassa todetaan terveysolojen nykytilanne, esitetään ennusteet vuodelle 2000 ja määritellään toimintatavoitteet keskeisimmillä terveyden ongelma-alueilla.

Toimittanut Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Geneve

Houruinhoidon johtokunta 1840-1878

Suomessa oli 1830-luvulla mielisairaiden hoitamiseksi Seilin hospitaali Nauvossa Etelä- ja Keski-Suomea varten sekä Kruunupyyn hospitaali Pohjanmaalla Pohjois-Suomea varten. Edellisessä oli hoitopaikkoja noin 50 ja jälkimmäisessä noin 30. Hoitoon pääsy saattoi kestää tavattoman kauan ja olot hospitaaleissa olivat lausuntojen ja kuvausten perusteella kerrassaan kurjat. Sairaat kärsivät likaisuudesta, löyhkästä, kylmyydestä, viheliäisestä ravinnosta, kovasta kohtelusta sekä lääkärinhoidon puutteesta.

Millainen hoitotakuu Suomeen?

Suomi on sitoutunut moniin kansainvälisiin potilaan asemaa ja oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Mm. Euroopan neuvoston laatima Euroopan sosiaalinen peruskirja tuli Suomessa voimaan toukokuussa 1991. Siinä on hyväksytty tavoitteeksi sellaisten olosuhteiden luominen, joissa voidaan toteuttaa jokaisen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Peruskirja takaa riittävän sosiaali- ja lääkintäavun saamisen varallisuudesta riippumatta.

Martti Rissanen

Lääkärisopimus solmittu

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.1995 neuvottelutuloksen lääkäreitä koskevan kunnallisen virkaehtosopimuksen pohjaksi. Lääkäreiden puolesta virallisena neuvotteluosapuolena oli tällä kertaa akavalaisena pääsopijana vuoden alussa toimintansa aloittanut AKAVA-JS. Neuvottelussa testattiin paitsi uutta organisaatiota, myös oman sopimusalan merkitystä, ja ensimmäistä kertaa eurodirektiivi oli nuoria lääkäreitä koskevan kysymyksen osalta neuvottelun lähtökohtana.

Markku Äärimaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030