Visioton tilanne?

Kun Suomen terveydenhuollon historiaa aikanaan kirjoitetaan, 1970-80-luku tultaneen kuvaamaan muutosten aikana. Kansanterveyslain säätäminen on ajanjakson selvä virstanpylväs, työterveyshuollon lainsäädäntö luotiin ja sairaalajärjestelmäämme uudistettiin. Kansakunta panosti voimavaroja perusterveydenhuollon järjestämiseen. Uudistuksien toteutusta vauhditti laaja julkinen keskustelu terveydenhuollostamme. Aikaan kuuluivat myös erilaiset poliittiset ja epäpoliittiset kansanliikkeet, jotka ajoivat asioita eteenpäin ja pitivät yllä kansalaiskeskustelua.

Pasi Penttinen, Taito Pekkarinen

Saknas visionerna?

Då hälso- och sjukvårdens historia i Finland någon gång blir skriven kommer 1970- och 1980-talet antagligen att framstå som för-ändringens tid. Folkhälsolagen var en milstolpe, företagshälsovården blev lagfäst och sjukhusorganisationen förnyades. Stora resurser satsades också på primärvården. En bred offentlig debatt om hälsopolitiken påskyndade reformerna. Den här perioden kännetecknades också av att politiska och opolitiska medborgarorganisationer kämpade för olika hälso- och sjukvårdsfrågor och höll debatten i gång.

Pasi Penttinen, Taito Pekkarinen

Uusi määräys kliinisistä lääketutkimuksista

Vuoden alusta astui voimaan määräys "Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset" (lääkelaitoksen määräys 6/93). Aikaisempaan yleiskirjeeseen verrattuna määräys sisältää ETA-sopimuksen edellyttämät Euroopan yhteisöjen suositusten mukaiset käsitteet. Samalla on otettu huomioon mm. Euroopan neuvoston eettiset ohjeet, määrätty tarkastusoikeudesta, asetettu määräaikoja ja tehty joitakin tarkennuksia. Käytännössä epäselvyyksiä ovat aiheuttaneet mm. ilmoitusvelvollisuus, eettinen arvionti, potilastiedote ja käsittelymaksu.

Ali Bardy, Pirkko Miettinen

Lääkemyynti elpyi vuonna 1993

Vuosi 1992 oli lääkekulutuksen kannalta poikkeuksellinen, sillä usean lääkeryhmän kulutus kääntyi laskuun. Tällaisia ryhmiä ovat mm. astmalääkkeet, ulkuslääkkeet, neuroosilääkkeet, neuroleptit ja kolesterolilääkkeet. Niille kaikille on tunnusomaista potilaan lääkkeensä hinnasta maksaman osuuden kasvu vuoden 1992 aikana tehtyjen korvausjärjestelmän supistusten vuoksi

Tuberkuloosi yleistyy Itä-Euroopassa

Maailman terveysjärjestö WHO raportoi kesällä huolestuneena tuberkuloosin yleistymisestä itäisen Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueen maissa. Paitsi sairastavuus, myös kuolemaan johtaneet tuberkuloositapaukset ovat lisääntymässä, vuosikymmenten myönteisen kehityksen jälkeen. WHO:n raportin mukaan viime vuonna Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton alueen valtioissa kuoli tuberkuloosiin arviolta 29 000 ihmistä. Eniten tuberkuloosiin kuolleiden määrä on kasvanut Armeniassa, Moldovassa, Turkmenistanissa, Latviassa, Kirgistanissa, Liettuassa ja Romaniassa.

Vastine Pekka Rajalan kirjoitukseen

Pekka Rajala esittää Suomen Lääkärilehdessä 22-23/94 Suomen MSD:lle suoran kysymyksen ACE-estäjien ja särkylääkkeiden (ASA-johdosten) mahdollisista interaktioista.

Rypsiä Välimeren ruokavalioon

Välimeren maissa sepelvaltimotautia on vähän, ja tätä on pidetty oliiviöljyä sisältävän ruokavalion ansiona. Oliiviöljymafia onkin hyödyntänyt tätä tietoa tehokkaasti maailman markkinoilla. Suomessa viljellyllä rypsiöljyllä on myös todettu hyvin edullisia vaikutuksia sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin.

FiMnet-palsta antaa vinkkejä informaatiojärjestelmien käyttöön

Telemaattiset palvelut kehittyvät huimaa vauhtia. Lääkärilehden uusi FiMnet-palsta auttaa pysymään vauhdissa mukana: palstalla kerrotaan palvelujen kehityksestä ja annetaan käyttövinkkejä.

Proteiinien kätilöt

Ennen luultiin, että valkuaisaineet laskostuvat itsestään ribosomissa tapahtuneen ketjun synteesin jälkeen. Nyt tiedämme, että laskostumiseen tarvitaan useita avustajia.

Erkki Karjalainen

Nestetyppijäädytys - hyvä vaihtoehto

Basaliooman eli tyvisolusyövän (carcinoma basocellularen) hoidoksi on vakiintunut leikkaus. Sädehoito, interferoni tai pelkkä kauhaus eivät ole basaliooman rutiinihoitoja. Jäädytys- eli kylmähoito nestemäisellä typellä (kryoterapia) on pysytellyt Suomessa yllättävän pitkään taka-alalla, vaikka se esim. USA:ssa on ollut basaliooman vakiintunut hoito jo neljännesvuosisadan. Läntinen kirjallisuus, kotimaiset raportit silmäluomien basaliooman jäädytyshoidosta sekä kirjoittajan omat kokemukset puoltavat nestetyppijäädytyksen suosimista basaliooman hoidossa leikkaushoidon rinnalla. Hoitomenetelmästä riippumatta basaliooman hoitoa pitäisi keskittää; riittävät potilasmäärät antaisivat mahdollisuuden kansainväliseen tasoon.

Raimo Suhonen

Vaalimainonta Lääkärilehdessä

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaali järjestetään loka-marraskuussa, jolloin liiton jäsenet valitsevat valtuuskuntaan jäsenet vuosiksi 1995-97. Lääkärilehti tarjoaa vaalirenkaille, vaaliliitoille ja valitsijayhdistyksille mahdollisuuden esitellä vaaliohjelmiaan seuraavin pelisäännöin:

Kommunikaatiokonstit käyttöön

Terveyskasvatuksen keskuksella on meneillään projekti, jossa tuotetaan terveyskasvatusaineistoa erityisryhmille. Mukana ovat myös Kehitysvammaliitto, Kuurojen liitto ja Näkövammaisten keskusliitto.

LISÄESTEITÄ UUDISTUSTEN TIELLE

Terveydenhuollon uudistussuunnitelmien toteuttamisen tielle näyttää kasaantuvan yhä enemmän esteitä. Niistä vähäisimpiä eivät ole eräiden ohjelman toteutumisen kannalta tärkeiden avainhenkilöiden henkilökohtaiset ongelmat. Ongelmien piiri ulottuu jo presidentistä kongressin Ways and Means -komitean puheenjohtajaan, jota pidettiin eräänä uudistusohjelman vahvimmista tukipylväistä: Dan Rostenkowski joutui eroamaan varojen väärinkäytöstä syytettynä. Rostenkowski ehti olla komitean johdossa 13 ja kongressin jäsenenä 35 vuotta, ja hänen uransa näyttää saaneen surullisen lopun juuri, kun presidentti olisi hänen apuaan tarvinnut.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Perunan historiaa

Peruna (Solanum tuberosum) on kotoisin Etelä-Amerikan pohjoisosista, jossa Perun inkat olivat viljelleet sitä vuosisatojen ajan. Löytöretkeilijät alkoivat käyttää kuivattua perunaa helppona laivaruokana. He toivat myös siemenperunoita Espanjaan, todennäköisesti vuonna 1565. Sieltä se kulkeutui pian Italiaan ja muualle Eurooppaan.

On aika asettaa ehdokkaat

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalit pidetään 7.10-21.11.1994. Kesälomien mentyä on aika ryhtyä miettimään, keitä asetetaan ehdolle valittavaksi valtuuskuntaan, sillä vaaliasiakirjat on jätettävä vaalilautakunnalle viimeistään 20.9.1994. Tämän jälkeen käynnistyy luonnollisesti työ ehdolle asettuneen valituksi tulemisen puolesta.

Nu skall kandidaterna i fullmäktigevalet utses

Läkarförbundets fullmäktigeval förrättas under perioden 7 oktober - 21 november 1994. Efter semestrarna är det nu skäl att börja fundera på vilka kolleger som skall utses till kandidater i valet. Nomineringsdokumenten skall nämligen vara valnämnden till handa senast den 20 september. Sedan börjar givetvis kampanjerna för att få de uppställda kandidaterna valda.

Kevyt liikunta nopeuttaa infektiotaudeista toipumista

Kevyt liikunta voi nopeuttaa toipumista lievistä infektiotaudeista, koska se auttaa normalisoimaan mm. vuodelevon aiheuttamia verenkierron säätelymekanismin häiriöitä ja plasman tilavuuden muutoksia, katsoo professori Göran Friman Uppsalan yliopistollisen sairaalan infektio-sairauksien ja kliinisen mikrobiologian laitokselta. Friman luennoi yleisurheilun EM-kisojen aikana Helsingissä pidetyssä The way to win -kongressissa, jonka yhtenä aihealueena oli urheilulääketiede.

Väkivaltaongelmien hoitamisessa tarvitaan sekä psykologisia että biologisia menetelmiä

Professori Kirsti Lagerspetz on ansiokkaassa katsauksessaan (SLL 24/1994) aggressiivisuudesta sekä sen psykologisesta, geneettisestä ja muusta biologisesta taustasta esittänyt myös monitahoista arvostelua nimenomaan biologisiin hoito- ja ehkäisykeinojen käyttöön liittyvistä haitoista. Kun jo 40 vuoden ajan olen työssäni joutunut harjoittamaan väkivaltaisesti käyttäytyvien psyykkisten sairaiden hoidossa paitsi psyykkisiä myös biologisia menetelmiä, esittäisin muutaman huomautuksen käytännön näkökulmasta.

Kuolleen ennuste

Joskus yksinkertaistenkin asioitten sisäistäminen näyttää kovin ongelmalliselta. Octopus käsittelee äskeisessä tämän lehden numerossa (Suom Lääkäril 1994;49:2081) käsitettä "persistent vegetative state" ja siinä yhteydessä toteaa myös, että aivokuollut ei selviydy pitkähköä aikaa (inte klarar sig en längre tid) ilman respiraattoria. Tästä voidaan päätellä Octopuksen luulevan aivokuolleen selviävän respiraattorihoidolla pitkähkön ajan ja ilman respiraattoriakin lyhyehkön ajan. Kuolleen selviytyminen on kuitenkin teologinen kysymys eikä ole mitään lääketieteellistä näyttöä, että esim. taivaaseen pääseminen olisi riippuvainen resripaattorihoidosta. Ainoan suomalaisen kuolemanmääritelmänhän mukaan "henkilö on kuollut silloin, kun aivokudos on tuhoutunut niin, että elintärkeät aivotoiminnot ovat peruuttamattomasti sammuneet riippumatta siitä, onko sydämen toiminta pysähtynyt vai ei." (Lääkintöhallitus, Yleiskirje 1508, 24.3.1971.)

Bäste Kollega

Tack för Ditt brev. Jag tror nog att vi båda vet vad vi talar om, kanske det var semantiskt oklart vad jag menade med "en längre tid". Jag skulle vara litet försiktig med att översätta detta med "pitkähkö aika", trots att våra språklärare nog vill ha det så. En längre tid måste relateras till helheten och kan variera beroende på sammanhanget - en längre tid inom geologin är sannerligen inte densamma som en längre tid inom intensivvården.