Allerginen yskä - onko sitä?

Olen harrastanut jäniksen metsästystä vuodesta 1972 alkaen. Syksyllä 1985 toin taas kerran jäniksen kotiin ja aloin sitä nylkeä keittiön pöydällä. Pian vaimoni alkoi köhiä kuivasti, ja kun se jatkui, kysyin, mikä häntä vaivaa. Hän vain totesi, että kurkkua kutittaa. Myös silmiä kutitti. Kun tämä jatkui päiväkausia, annoin hänelle Becotide-sumutteen ja kehotin ottamaan sitä säännöllisesti. Yskä loppui pian. Sama toistui uusien jänisten kera; vaimoni oli allergisoitunut jänikselle, oli minun arvioni.

Aiheuttavatko silikonirinnat terveyshaittaa?

Parisen vuotta sitten Yhdysvaltain Food and Drug Administration, FDA, kielsi silikonigeelistä tehtyjen rintaimplanttien käytön. Päätöstä edelsivät esiin nousseet epäilyt näiden implanttien turvallisuudesta. Joidenkin raporttien, lähinnä tapausselostusten ja kontrolloimattomien pienten tutkimusten, pohjalta oli virinnyt julkinen keskustelu siitä, aiheuttavatko implantit terveysriskejä. Erityisesti sidekudossairauksien esiintyminen implantin saaneilla laitettiin näiden "keinoelinten" tiliin. Eikä siinä kaikki, että yleisö uskoi näin. Tämän uskomuksen seurauksena oikeusistuimet tuomitsivat miljooniin dollareihin nousseita korvauksia maksettavaksi implanttien "uhreille".

octopus 22-23/1994 Kommentteja

SVENSK PRIORITERING:

Prioriteringen inom sjukvården har blivit ett allt större problem i hela den industrialiserade världen. Vi har medicinskt och biologiskt kunnande och tekniska kapacitet att göra undersökningar och utföra behandlingar till vilka de ekono-miska resurserna på långt när inte räcker. Man blir allt oftare tvungen att ta ställning till om en behandlingsmetod bör anses vara experimentell medicin, med heroiska insatser av och för patienter, eller om det man sysslar med verkligen har förutsättningar att bli en användbar behandlingsmetod.

Toimittanut Svante Stenman

Sepelvaltimotaudin riskitekijät eri sosiaaliryhmien lapsilla ja nuorilla

Aikuisilla sepelvaltimotauti on yleisin alimmassa sosiaaliryhmässä, samoin sen riskitekijät. Myös lapsilla ja nuorilla on tutkimuksissa todettu sosiaaliryhmittäisiä eroja sepelvaltimotaudin riskitekijätasoissa. Vanhempien sosioekonomisen aseman heijastumista lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotaudin riskitekijöiden yleisyyteen selvitettiin laajan monikeskustutkimuksen aineistosta vuodelta 1986. Seerumin lipiditasoihin liittyvät riskitekijät olivat erityisen yleisiä maanviljelijäperheiden lapsilla. Alimman sosiaaliluokan vaikutus näkyi selvimmin 18-24-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä. Myös lasten ja nuorten tupakointitavoissa oli selviä eroja sosiaaliryhmittäin: ylimpään sosiaaliryhmään kuuluvien ja maanviljelijä-äitien tyttäret tupakoivat vähiten, isän malli näkyi selvimmin alimman sosiaaliluokan 9-15-vuotiaiden poikien tupakoinnin yleisyydessä. Sosiaaliryhmittäisten erojen perusteella on mahdollista pyrkiä kohdistamaan oikeansuuntaista terveyskasvatusta ja -valistusta sitä eniten tarvitseville ryhmille.

Marketta Kähkönen, Jorma Viikari

Laillistuslaki hyväksyttiin

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä hyväksyttiin eduskunnassa värikkäiden ja kiivastahtisten käsittelyvaiheiden jälkeen 21.6.94. Harvinaista ripeyttä osoittaa se, että mainittu laki ja siihen liittyvä asetus vahvistettiin Presidentin esittelyssä viikkoa myöhemmin. Laki astui voimaan heinäkuun alussa kuitenkin siten, että lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevat vaatimukset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

Muut 22-23/1994 Kommentteja

Legitimationslagen godkändes

Lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården godkändes i riksdagen den 21 juni efter hektiska och intensiva förhandlingar. Att saken behandlades osedvanligt snabbt visas av att lagen och den därtill anslutande förordningen stadfästes vid presidentföredragningen en vecka senare. Lagen trädde i kraft i början av juli men med förbehållet att reglerna på särskild utbildning för allmänpraktiserande läkare börjar tillämpas i början av nästa år.

Muut 22-23/1994 Kommentteja

Uusi laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä - orientoivan vaiheen suorittamiseen siirtymäkausi

Uusi laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettiin 28.6.94 ja se astui voimaan heinäkuun alusta. Uuden lain mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia toisen johdon ja valvonnan alaisena laillistettuna ammattihenkilönä heti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen. Lakiin sisältyvää vaatimusta kaksivuotisen lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta edellytyksenä oikeudelle harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.95 alkaen.

Muut 22-23/1994 Kommentteja

Voiko HIV tarttua elinten ja kudosten kautta Suomessa?

Suomessa HIV-tartuntojen määrä on kasvanut varsin hitaasti moniin länsimaihin verrattuna. Vuoden 1993 loppuun mennessä tartuntatautilain mukainen ilmoitus oli tehty 577 tapauksesta. Runsas sata tartunnan saanutta on kuollut ja osa on muuttanut maasta pois. Ilmeisesti vielä tänäänkin tartunnan kantajien määrä väestössämme on varsin alhainen. Tartunnan vaara ulkomailla saattaakin olla monin verroin suurempi.

Kommentti Timo Lahden vastineeseen

Kiitän LL Timo Lahtea vastineesta. Uusien antihistamiinien käyttöön liittyvät oleelliset seikat olen artikkelissani esittänyt niin kuin valmistajat tai heidän edustajansa ovat ne katsoneet aiheelliseksi saattaa lääkkeitä määräävien lääkärien tietoon Pharmaca Fennicassa. Vertailu ei ole mikään antihistamiinien "ranking-lista" eikä mitään valmistetta ole pyritty esittelyssä tietoisesti sortamaan tai suosimaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030