Panu Hakolalle: Heteromiesnäkökulma on ongelmallinen seksuaalirikoslain uudistuksen kommentoinnissa

Panu Hakola on kritisoinut Suomen Lääkärilehdessä (13/94 ja 15/94) näkyvästi seksuaalirikoslakia uudistavan työryhmän lausuntakierroksella olleita ehdotuksia uudeksi rikoslaiksi. Hänen mukaansa rikoslakiehdotus on ongelmallinen ennen kaikkea siksi, että siinä ei ole otettu oikeusoppineisuuden lisäksi huomioon kristillisestä siveysopista johdettuja vallitsevia yhteiskunnallisia normeja.

Härkää sarvista kiinni

Neuvottelupäällikön vyörytys (SLL 15/94, s. 1654) palkoista ja työoloista lääkärien omalle kontolle on monipuolisesti totta. Vain nykyinen puheenjohtaja on valonpilkahdus tunnelin päässä. Huonoudesta on vastuussa liiton edelliset johdot ja valtuuskunta, jotka eivät ole pystyneet huolehtimaan oikeutetuista eduista edes kohtuudella. Työttömien tilanne on pahin, mutta osastonlääkäreilläkin on monessa sairaalassa asiat huonosti. Tuntipalkka laskee, mutta sillä teetetään urakkatyötä enemmän tunnissa ilman korvausta. Erikoistuvillakin menee kurjasti, kun lääninsairaalan volontaarit on palautettu takaisin, eli apulaislääkärin viran saa, jos on palkattomana amanuenssina pari vuotta, tehden itse asiassa palkatta apulaislääkärin töitä. Tätä pitää opettaja Valjakka, päätoimittaja Turun Sanomista, jopa suotavana (TS 29.5.94). Samaten sisätautien osastonlääkärien virat, ylilääkärin vt:t yms. pienet lisät avautuvat niille, jotka tekevät rasva ja RR-psalmeja ylilääkärin kanssa tai ovat poliitikkojen suosikkeja. Jos on legitimoinut itsensä jonkun tempun erityisosaajaksi, voi jo hinnoitella itseään ja saada palkkaluokan lisää, helpotusta vastaanottokiintiöstä tai ainakin kongressimatkoja.

Vammautuneiden ensihoito kenttäoloissa

Kirjan esipuheessa sanotaan: "Kirja Kenttälääkintä on ensimmäinen suomalainen yleisteos vammojen ja sairauksien ensi vaiheen hoidosta ja terveydenhoidosta kenttäoloissa. - Kirja on tarkoitettu kenttälääkinnän ohjeeksi opiskelua varten etenkin yleislääkäreille, yleiskirurgeille, anestesialääkäreille, sisätautilääkäreille, psykiatreille ja soveltuvin osin muiden alojen erikoislääkäreille ja muulle terveydenhuoltohenkilöstölle."

Valtakunnallisen skitsofreniaprojektin tulokset arvioitu Avohoitoon tarvitaan lisää voimavaroja

Mielisairaalain liiton aloitteesta käynnistetty Valtakunnallinen skitsofreniaprojekti toteutettiin vuosina 1981-87. Keskeisimpinä tavoitteina oli sairaalahoidossa olevien pitkäaikaispotilaiden määrän vähentäminen. Tätä varten perustettiin kaksi osaprojektia: Uusien skitsofreniapotilaiden hoidon kehittäminen (USP-projekti) ja Pitkäaikaisten skitsofreniapotilaiden hoidon ja kuntouttamisen kehittäminen (PSP-projekti). Projektin alkaessa mukaan lähti 17 maamme 21 silloisesta mielisairaanhuoltopiiristä.

Nattlig dramatik

I mörkret bakom moskitnätet dansade några eldflugor och jag låg vaken på rygg i sängen och väntade på sömnen som inte ville komma trots den stora utmattning jag kände. Utanför på verandan hörde jag nattvakten flytta på sig i korg-stolen som han sov i med träpåken och pangan, det korta svärdet, liggande bredvid sig på golvet. Natten var varm trots att en häftig åskskur alldeles nyss hade dragit fram över nejden och åskan ännu mullrade dovt i väster mot Uganda. I tankarna gick jag som vanligt igenom dagens händelser. Kvällsbokslutet brukar jag kalla det. Egentligen hade dagen börjat redan tidigt natten innan när snabba steg och röster utifrån nalkades bostaden och knackningar på ytterdörren fick mig att sömn-drucken trassla med moskitnätet innan jag fick på mig byxorna och lampan tänd för att ta mig ut i vardagsrummet och dra undan reglarna för dörren och höra vad saken gällde. Ja, något jourbetonat måste det väl vara denna okristliga tid på dygnet. Budbärarna - i mörkret såg man några sjukhusuniformer - skyndade på, det var bråttom och "maternity ward" behövde hjälp. Det unga belgiska läkarparet som utgjorde sjukhuset ordinarie läkarstab var redan på plats.

Persistent vegetative state

Finland har varit ett föregångsland när det gäller utveckling-en inom den medicinska etiken. Tänk bara på vår progressiva abortlag från 1970-talet. Lagen tillåter en bredare skala personliga och - får man hoppas - moget övervägda etiska avgöranden än vad som var fallet tidigare. Samma gäller vår hädangångna och efterlängtade medicinalstyrelses instruktion om terminalvård av år 1982. Den var synnerligen progressiv för sin tid och mottogs med tacksamhet av skrået som kanske t.o.m. litet beundrade den byrå@Ensim.kpl = kratiska institutionen som i dessa instruktioner tog ett märkbart avsteg från sin paragrafbeströdda väg i riktning mot exceptionell omtanke och medmänsklig värme.

octopus 20-21/1994 Kommentteja

Valtakunnallinen keuhkosyöpäryhmä perustettu

Suomen Onkologiayhdistys r.y. teki syksyllä 1993 aloitteen yleisimpien syöpätautien valtakunnallisten yhteistyöryhmien perustamisesta. Rintasyövän valtakunnallinen yhteistyöryhmä on toiminut noin 2 vuotta. Päätös keuhkosyöpäryhmän perustamisesta tehtiin tammikuussa 1994 ja maaliskuussa valittu hallitus piti ensimmäisen kokouksen. Tätä ennen Suomessa toimi 1980-luvulla Finnish Lung Cancer Study Group, jonka toiminta kuitenkin päättyi yhden monikeskustutkimuksen jälkeen. Valtakunnallisen yhteistyöryhmän perustamista puoltavat monet seikat: tietotaidon lisääntyminen, paremmin suunnitellut ja mahdollisimman laajat monikeskustutkimukset, tutkimusten tehokkaampi ja nopeampi toteutus, mahdollisuus yhtenäistää hoitokäytäntöjä, tutkimustyön aktivoiminen ja paremmat mahdollisuudet taloudelliseen tukeen. Suomen keuhkosyöpäryhmän hallitukseen valittiin edustajat onkologian, keuhkosairauksien ja thoraxkirurgian erikoisaloilta. Puheenjohtajana toimii dos. Väinämö Nikkanen TYKS:n onkologian klinikalta, sihteerinä dos. Kari Liippo TYKS:n keuhkosairauksien klinikasta ja muina jäseninä ovat dos. Karin Mattson HYKS:n keuhkosairauksien klinikasta, LKT Ulla-Stina Salminen HYKS:n III kirurgian klinikasta, dos. Antti Ojala TAYS:n syöpätautien klinikasta, erikoislääkäri Maija-Liisa Romppainen OYKS:n sädehoidon ja syöpätautien klinikasta sekä apulaisylilääkäri Markku Viren KYS:n sädehoidon ja syöpätautien klinikasta. Suomen keuhkosyöpäryhmä on alustavasti suunnitellut keskeisiksi tavoitteikseen kliinisten monitutkimusten suunnittelun ja toteuttamisen, keuhkosyöpää tutkivien ja hoitavien erikoisalojen keskusteluyhteyden lisäämisen sekä koulutuksen. Tavoitteena on järjestää keuhkosyöpää käsittelevä koulutustilaisuus maaliskuussa 1995. Kirurgisella hoidolla on selvä asema paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa ja sytostaateilla taas pienisoluisessa keuhkosyövässä. Sädehoidolla voidaan tuhota paikallinen keuhkosyöpä sekä lievittää merkitsevästi metastaasien aiheuttamia oireita. Hoitolinjat kuitenkin vaihtelevat, koska yleistettäviä hoitolinjoja hyvin dokumentoiduilla tutkimuksilla on vähän osoittaa. Kireä taloudellinen tilanne, osittain terapeuttinen nihilismi, hoitoihin liittyvät kustannukset, sytostaattien toksisuus ja elämän laadun huomioon ottaminen velvoittavat entistä selkeämmin kriittisiin kannanottoihin hoitovalintoja tehtäessä. Vaikka valtaosa keuhkosyöpäpotilaista jääkin palliatiivisten hoitojen varaan, on tutkimuksella paljon tehtävää. Keuhkosyöpäryhmän tarkoitus on toimia kaikille kiinnostuneille lääkäreille avoimena foorumina, ja keuhkolääkärien, thoraxkirurgien ja onkologien lisäksi jokainen keuhkosyöpää ja mesotelioomaa tutkiva ja hoitava lääkäri on tervetullut mukaan. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä joko allekirjoittaneeseen tai hallituksen jäseniin.

Väinämö Nikkanen

Influenssan ehkäisysuositus syksyksi 1994

Influenssarokote annetaan yleisen rokotusohjelman osana maksutta henkilöryhmille, joiden terveydelle influenssan sairastaminen voi aiheuttaa oleellisen uhkan. Rokotuskäytäntö ja riskiryhmien määrittely noudattavat aiemmilta vuosilta tuttua käytäntöä. Kansanterveyslaitos hankkii ensi syksyksi influenssarokotetta määrän, joka riittää kattamaan noin kolme prosenttia väestöstä. Riskiryhmiin kuulumattomat voivat hankkia rokotteen reseptillä apteekista. Kansanterveyslaitos antaa rokotteen käyttöä koskevia tarkempia suosituksia.

Juhani Eskola, Tapani Kuronen, Reijo Pyhälä, Leila Litmanen, Tapani Hovi, Pirjo Mäkelä

Gammakuvauksen osuvuus silmämelanooman diagnostiikassa

Silmämelanooman diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen löydökseen, joskin kuvantamismenetelmiä käytetään apuna varsinkin kasvaimen levinneisyyden arvioinnissa. Isotooppikuvaukset eivät aiemmin yleensä ole olleet tarpeeksi herkkiä silmämelanooman diagnostiikan tueksi, mutta viime vuosikymmenen puolivälissä markkinoille tulleella 99mTc-leimatulla monoklonaalisella melanoomavasta-aineella (225.28S) on saatu lupaavia tuloksia. KYS:ssa ja HYKS:ssa tehtyjen gammakuvausten retrospektiivisessä analyysissä menetelmän spesifisyys havaittiin hyväksi (100 %), mutta sensitiivisyys oli huomattavasti huonompi (54 %). Silmämelanooman gammakuvaus soveltuu huolellisesti suoritettuna melanoomadiagnoosin varmistamiseen, mutta negatiivinen löydös ei sulje pois melanooman mahdollisuutta.

Esko Vanninen, Harri Rouhiainen, Kristian Liewendahl, Kim Bergström, Leila Laatikainen

Kuntatutkija Erkki Mennola irrottaisi terveyspalvelut kunnallishallinnosta "Kunnallinen terveydenhuolto toimii kuin suunnitelmatalous"

Harva uskaltaa kyseenalaistaa kunnan roolin terveydenhuollon ja muiden palvelujen järjestäjänä. Kunnallispolitiikan apulaisprofessori Erkki Mennola Tampereen yliopistosta uskaltaa. Jos Mennola saisi päättää, "kallis ja väistämättä umpikujaan johtava" järjestelmä, jossa kunta tuottaa palvelut omassa organisaatiossaan, purettaisiin. Tilalle tutkija rakentaisi valinnanvapauteen ja aitoon yrittämiseen perustuvan järjestelmän, jossa tuki ohjattaisiin suoraan terveyspalveluiden käyttäjälle, ei niiden tuottajalle. Sveitsissä malli toimii jo.

Muut 20-21/1994 Kommentteja

Magneettikuvausmenetelmät vakiinnuttaneet asemansa

Ensimmäinen automaattista tietojenkäsittelyä hyväksi käyttävä radiologinen menetelmä, tietokonetomografia (TT), otettiin kliiniseen käyttöön vuonna 1972. Hyvin pian tämän jälkeen kävi myös selväksi, että tieteellisistä kongresseista vähitellen tutuksi tullut ydinmagneettiseen resonanssiin perustuva kuvantamismenetelmä, magneettikuvaus (magnetic resonance imaging, MRI), on merkittävä uusi keksintö lääketieteellisessä radiologiassa. Myös sen kaksoisveli magneettinen resonanssispektri (MRS) tekee tuloaan lääketieteeseen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030