Maitohappobakteereita ei pidä rinnastaa ripulilääkkeisiin

Taina Mäntyranta, Elina Hemminki ja Tiina Hetemaa kirjoittavat Lääkärilehdessä 14/94 ripulilääkkeiden käytöstä lasten ripulin hoidossa Suomessa (1). Ripulilääkkeitä ei todellakaan suositella lapsille tavallisen äkillisen ripulin hoitoon. Tällaisia lääkkeitä ei tähän tarkoitukseen myöskään käytetä (2).

Minna Kaila, Erika Isolauri

Talouspäällikkö PA

Tänään 31.5., autoveromerkin ostettuani, mutta ennen Lääkärilehden numeron 16/94 ilmestymistä (se nimittäin ilmestyy kansilehden mukaan kesäkuun 1. päivänä), tahdon kajota aiheeseen, joka minua on jo pitkään kenkuttanut: nimikirjaimista koostuvien lyhennysten käyttäminen lehden kirjoitusten alla. Alun perin jo IVra oli ensimmäinen kiukkuni aihe (anteeksi vaan, ystäväni Ilkka Vartiovaara - onneksi nykyään useimmiten käytät koko nimeäsi). Mutta katsotaanpa tätä vielä ilmestymätöntä Lääkärilehtemme numeroa.

Terho Toivoselle

Puutut - näin ymmärrän - huumorin pilke silmäkulmassasi Lääkärilehden tapaan käyttää kirjoittajien nimikirjaimia eräiden kirjoitusten yhteydessä. Periaatteemme on ollut joltisenkin johdonmukainen: kun kirjoittaja on lehden virkatyötä tekevä toimittaja, olemme merkinneet kirjoittajan tunnisteeksi ainoastaan nimikirjaimet, koko nimi löytyy lehden sisällysluettelosivulta ns. "apinalaatikosta". Näin lähinnä siksi, että toimittajat laativat joka numeroon useita tekstejä, joista ainakin osa on ns. pikkujuttuja. Sama koskee esim. Muut lääkärilehdet -palstaa; palstaa toimittava tiimi on kokonaisuudessaan sivun yläpalkissa ja referaatin perässä ainoastaan nimikirjaimet. Näin vältämme mielestämme sen lukijan kannalta ehkä hieman oudolta näyttävän tilanteen, että sama kirjoittajanimi toistuisi samassa lehdessä lukuisia kertoja jokaisen pikkujutunkin yhteydessä.

Kolmas suuri amalgaamisota 150 vuodessa

Kaarlo Jaakkolan ja Leif Gransin kirjan "Amalgaamisairaudet ja antioksidanttihoito" luettuani en malta pysyä lestissä.

Laskuvarjohyppääjän lääkärintodistus

Suomessa on noin 2 000 laskuvarjourheilijaa ja vuosittain tehdään yli 50 000 hyppyä. Laskuvarjohyppy mielletään helposti vaaralliseksi vauhtilajiksi, jossa loukkaantumisriski on suuri. Välineistön kehittymisen ja turvamääräysten tiukentumisen myötä lajista on kuitenkin tullut entistä turvallisempi. Monien kerhojen pudotettua hyppykurssien hintoja on kokeileminen yhä useamman toteuttamiskelpoisena haaveena. Fyysinen voima ei näyttele suurta osaa, ja noin 30 % hyppääjistä on naisia. Itse asiassa lajin tasa-arvo on viety pitkälle: kilpailutkin jopa SM-tasolla käydään "sekasarjoissa".

Mikrot ja tietoturva: Virukset

Tietokonevirukset ovat pysyvä osa käyttöympäristöä. Diagnoosiin tarvitaan tuore antivirusohjelma, hoitoon tuoreet varmuuskopiot ja ohjelmien alkuperäiset levykkeet.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Tiedonjyvistä tiedostoiksi 3: katsauksia talkootyönä

Cochrane-yhteistyön tavoitteena on laatia, levittää ja pitää ajan tasalla järjestelmällisiä yhteenvetoja lääketieteen parhaasta tutkimustiedosta. Työn tekevät kiinnostuneet vapaaehtoiset, jotka voivat joko seuloa lehtien vuosikerroista esiin hyvät tutkimukset tai osallistua katsausten laadintaan ja ylläpitämiseen.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Lääke-esittelijäkurssi takana

Tammi-maaliskuussa pidettiin jälleen Lääketietokeskuksen lääke-esittelijäkurssi Helsingissä. Kuuden viikon opiskelu sisältää farmakologiaa, anatomiaa ja fysiologiaa. Lääke-esittelijäkurssin tarkoituksena on antaa lääke-esittelijöille sellaiset perustiedot, joiden pohjalta ammatillisen, esittelijäkohtaisen tiedon omaksuminen on helppoa. Opiskelijoita oli tänä vuonna 22. Kurssin johtajaopettajina toimi-vat prof. Mauri J. Mattila, Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta ja työterveyslääkäri, LL Matti Miettinen. Muina opettajina on 22 lääketieteen eri alojen opettajaa.

Toimintaa haittaava tuki- ja liikuntaelinsairaus 600 000 suomalaisella

Kansaneläkelaitoksen vuodesta 1972 viiden vuoden välein toistamien väestötutkimusten mukaan selkäsairauksia potevien määrä on pysynyt samana parinkymmenen vuoden aikana, jolta tietoja on käytettävissä. Selkäsärkyä on ilmoittanut viimeksi kuluneen kuukauden aikana kärsineensä vajaa puolet vastaajista. Lääkäri on todennut tai hoitanut selän kulumavikaa viimeksi kuluneen vuoden aikana joka viidenneltä. Nivelsäryistä on kärsinyt noin neljäsosa miehistä ja vajaa kolmannes naisista. Dosentti Erkki Vartiaisen mukaan näissäkään määrissä ei ole tapahtunut muutoksia viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.

Vuoden kirjoitus 1993 Onko tyypin 1 diabetes ehkäistävissä?

Lääkärilehden vuoden 1993 kirjoitukseksi on valittu LT Heikki Hyödyn artikkeli Onko tyypin 1 diabetes ehkäistävissä. Heikki Hyöty työskentelee assistenttina Tampereen yliopiston biolääketieteen laitoksella virusopin laboratoriossa. Artikkeli on julkaistu Lääkärilehden numerossa 11/93.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto mukana Malawin perusterveydenhuollon kehittämisessä Opetusterveyskeskus kehitysyhteistyöhankkeena

Malawin hallituksen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteistyönä kehitetään Malawiin terveydenhuollon ammattilaisten kenttäharjoitteluun soveltuva opetusterveyskeskus. Sen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat sekä alueen väestö että Malawin terveysviranomaiset ja yliopiston edustajat. Hankkeen kulmakivenä on perusterveydenhuollon opetustyö, joka vähitellen siirretään Malawin vastaperustetun lääketieteellisen tiedekunnan vastuulle. Kirjoittaja on työskennellyt projektin lääkärinä syyskuusta 1993 lähtien.

Alexis Carrel - fysiologi, kirurgi, sosiologi

Alexis Carrel syntyi vuonna 1873 Ranskassa lähellä Lyon'ia. Hän opiskeli lääketiedettä Lyon'in yliopistossa ja osoittautui jo silloin hyväksi kirurgisen tekniikan taitajaksi. Carrel valmistui lääkäriksi vuonna 1900 ja erikoistui kirurgiksi. Hän toimi luennoitsijana Lyon'in yliopistossa ja harrasti samalla kokeellista kirurgiaa tehden mm. munuaisten siirtoja kissoilla jo vuonna 1902. Carrel oli harras katolinen ja hänen kuvauksensa vaikeasti sairaan tytön ihmeparannuksesta toi hänelle myös vastustajia lääketieteellisissä piireissä.

Selviytyykö terveydenhuolto niukkuudessa? Finanssisihteeri Raimo Jämsén: Rahat on pakko saada riittämään

Valtionosuusuudistus heitti terveydenhuollon ratkaisut kuntien tehtäväksi ja tiukensi valtion rahanjakoperusteita. Samaan aikaan iski talouslama, joka johti niin valtion kuin kuntienkin talouden sellaiseen ahdinkoon, että alettiin pohtia, ketä enää on varaa hoitaa. Alettiin puhua terveydenhuollon kriisistä.

Sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Olli Kerola: Rakennemuutokset takaavat tulevaisuuden

Kunnallistaloudessa eletään tällä hetkellä suunnilleen vuoden 1990 kehystasolla. Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikön Olli Kerolan mielestä akuuttia rahoituskriisiä ei kuitenkaan ole.

Ylilääkäri Martti Kekomäki: Tulevaisuuden rahoitus löytyy lääkärien uusiutuneista asenteista

Erikoissairaanhoidon käyttömenoja on Suomessa parin vuoden aikana pudotettu huimasti. Auroran sairaalan kirurgiylilääkäri, myös STAKESissa edelleen konsultoiva Martti Kekomäki to-teaa tämän aukottoman loogiseksi: kun bruttokansantuote on pudonnut runsaat 10 %, on terveyssektorillakin pitänyt laittaa suu säkkiä myöten.

Selviytyjä-Imatra keskusteli arvoista ja teki nopeita päätöksiä

Elinkeinorakenteeltaan yksipuolisen Imatran väestä neljännes on työttömänä ja verotulot ovat romahtaneet. Talouskatastrofin ainekset olisivat olleet valmiina ja terveyspalvelut vaarassa, mutta kaupunki huomasi tilanteen ajoissa.

KOMPROMISSIEHDOTUS TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISEKSI

Terveydenhuollon uudistusehdotusten aloitettua pitkän ja mutkaisen etenemisensä lainsäädäntäasteissa, näyttää yhä selvemmältä, ettei presidentti Clintonin esitys mene läpi sellaisenaan. Ennen kuin esitys pääsee kongressin ja senaatin käsittelyyn, sen on käytävä useiden komiteoiden arvioitavana. Juuri ennen pääsiäistä kongressin Ways and Means -komitean terveysalivaliokunta hyväksyi lopulta pitkien keskustelujen jälkeen Clintonin esityksen äänin 6-5 - ei siis kovin rohkaiseva tulos. Jo nyt näyttää siltä, että vain jotkut alkuperäisen suunnitelman kohdat, kuten hoitoonpääsyn takaaminen kaikille amerikkalaisille, pysyvät mukana loppuun asti.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaali loka-marraskuussa

Valtuuskunta käyttää Suomen Lääkäriliiton ylintä päätösvaltaa. Vuonna 1991 valitun valtuuskunnan toimikausi päätyy tämän vuoden lopussa. Uusi valtuuskunta valitaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 7.10-21.11.94 pidettävässä vaalissa. Siinä saavat äänestää ne Lääkäriliiton jäsenet, joiden jäsenyys on hyväksytty ennen 30.6.94. On siis aika ryhtyä valmistautumaan vaalitapahtumaan

Fullmäktigeval i oktober-november

Finlands Läkarförbunds fullmäktige utövar förbundets högsta beslutanderätt. I år avslutas mandatperioden för den fullmäktigeförsamling som valdes år 1991. Vid Läkarförbundets fullmäktigeval, som förrättas under perioden 7 oktober - 21 november 1994, väljs nya fullmäktigeledamöter för de följande tre åren. Röstberättigade är alla före den 30 juni 1994 antagna medlemmar. Det är alltså dags att börja förbereda sig för valet.

Lääkekorvauslautakunta tiedottaa

Tämä Lääkekorvauslautakunnan tiedote koskee lääkekorvausjärjestelmään piiriin hyväksyttyjä lääkevalmisteita, perusvoiteita sekä lääkelain 21 pykälä 4 momentissa tarkoitetulla erityisluvalla toimitettavia lääkevalmisteita.