Selviytyykö terveydenhuolto niukkuudessa? Finanssisihteeri Raimo Jämsén: Rahat on pakko saada riittämään
Valtionosuusuudistus heitti terveydenhuollon ratkaisut kuntien tehtäväksi ja tiukensi valtion rahanjakoperusteita. Samaan aikaan iski talouslama, joka johti niin valtion kuin kuntienkin talouden sellaiseen ahdinkoon, että alettiin pohtia, ketä enää on varaa hoitaa. Alettiin puhua terveydenhuollon kriisistä.
Nyt kun pari vuotta on eletty niukkuudessa, on huomattu, etteivät potilaat kuitenkaan ole jääneet hoitamatta. Kun asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan, mihin myllerrys johtaa, vastaukset olivat samansuuntaisia: toimintoja on tehostettava, mutta terveydenhuolto selviytyy tulikokeestaan.
Kuntien tilanne vaihtelee: nopeita rakennemuutoksia terveydenhuollossaan tehnyt Imatra on jo selvinnyt pahimman yli, Lahti kamppailee vielä kriisin silmässä.
Suomen valtionvelan korkoihin kuluu tänä vuonna 21 miljardia markkaa eli pari miljardia enemmän kuin valtio ohjaa kunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vuosikymmenen lopulla velan hoidon kustannukset ovat vielä paljon suuremmat. Vaikka bruttokansantuote kääntyisikin kasvuun, kuten tällä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



