Terveydenhuollon tuoteturvallisuus

STAKES perusti tuoteturvallisuusyksikön vuoden 1993 alussa. Sen tehtävänä on valvoa terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuutta niin potilaiden kuin käyttäjien kannalta. ETA-sopimuksen ja mahdollisen EU-jäsenyyden myötä Suomen lainsäädäntöä on muutettu ja tullaan muuttamaan. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista astui voimaan 1.1.94 ja siihen sisältyy direktiivi aktiivisista implantoitavista lääkinnällisistä laitteista. ETA-sopimuksen lisäpakettiin sisältyy direktiivi lääkinnällisistä laitteista, joka on kaikkia muita lääkintälaitteita ja -tarvikkeita koskeva ns. yleisdirektiivi. Tähän liittyvää lainmuutosta valmistellaan parhaillaan ja sen on määrä astua voimaan 1.1.95. Lisäksi on valmisteilla in vitro -diagnostiikan laitteita ja tarvikkeita koskeva direktiivi. Tuoteturvallisuusyksikkö on näissä asioissa valtuutettu viranomainen Suomessa. Sen tehtävien hoito edellyttää laaja-alaista ja monipuolista asiantuntemusta.

Raiskauksen ja raiskauksen ero

On miellyttävää, että Lääkärilehti osallistuu yleiseen keskusteluun yli tiukkojen ammattirajojen. Toisaalta lehden pääkirjoitussivulla esitetyt mielipiteet viestittyvät ulospäin lääkärikunnan yleisinä näkemyksinä. Haluan sanoutua irti Panu Hakolan ja Taito Pekkarisen höpinöistä pääkirjoituksessa 20.5. (SLL 15/94) seksuaalirikoslakia uudistavan työryhmän muutosehdotuksiin.

Vastine Juhani Seppäselle

Kiitämme kollega Juhani Seppästä vastineesta. Suomen Lääkärilehden ja erikoisesti sen pääkirjoitusten tärkeänä päämääränä on keskustelun herättäminen varsinkin asioissa, joista ollaan eri mieltä. Erimielisyyksiä ratkottaessa on parempi konkreettisesti aseiden sijasta käyttää sanan säilää; tosin sitäkin käyttäessä voi isku osua omaan nilkkaan. Keskustelussa olisi hyvä olla perillä myös sen varhaisemmista vaiheista. Seppäseltä näyttää jääneen lukematta paitsi seksuaalirikoslakiehdotus myös allekirjoittaneista ensimmäisen keskustelupalsta-artikkeli SLL:n vappunumerossa. Juuri seksuaalirikostyöryhmähän ehdotti seksuaalirikosten samanlaista rangaistavuutta, olipa uhrina nainen tai mies, kun taas mainitussa artikkelissa sivulla 1426 selvin sanoin osoitetaan, että naisen raiskaaminen on mm. raskausmahdollisuuden takia huomattavasti mieheen kohdistuvaa tekoa vakavampi ja sama kannanotto toistuu vielä sivulla 1431.

Pidetäänkö meitä tyhminä?

Tällainen kysymys tulee mieleen, kun on seurannut erityisesti verenpainelääkkeiden mainonnassa tapahtuneita rimanalituksia.

Diagnostisen radiologian Bosnia-Herzegovina ja ehdotus sopimisesta sopimiseksi

Tarve siirtää röntgenkuvia on ollut vuosikausia ilmeinen. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi sellainen, missä keskussairaalan päivystävä lääkäri haluaa konsultoida yliopistosairaalan neurokirurgia pään tietokonetomografialla toteamastaan aivoverenvuodosta, onko se hoidettava konservatiivisesti vai mahdollisesti leikattava.

Kannettavat mikrot ja tietoturva

Modernin lääkärin salkussa ei ole tulevaisuudessa papereita, vaan suurella levymuistilla varustettu mikro. Kliinikon salkussa on potilastietoja, tutkijan salkussa tutkimusaineisto ja työkaluohjelmat.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Suomalaisten terveys ja terveydenhuolto -kirjoitussarja käynnistynyt

Lehdessämme on käynnistynyt artikkelisarja suomalaisten terveydestä ja terveydenhuollosta. Kyseessä on Kansanterveyslaitoksen, STAKESin, Kelan, Lääkärilehden ja maanmittauslaitoksen maastotietokeskuksen yhteishanke. Nyt, noin vuoden valmistelujen jälkeen on päästy toteutusvaiheeseen.

Väkivallan syitä pohdittiin Lääkäriliiton seminaarissa

Televisio-ohjelmien merkitys väkivaltaisen käyttäytymisen synnyssä on paljon pienempi kuin perheen piirissä opittujen käyttäytymismallien, totesi psykiatri Gustav Schulman Lääkäriliiton 19.5. järjestämässä toimittajaseminaarissa, jossa pohdittiin syitä viime aikojen väkivaltailmiöihin. Seminaarissa pohdittiin myös, lisäävätkö taloudellisen ja sosiaaliset muutokset, mielisairaaloiden alasajo ja kriminaalipotilaiden valvonnan puute yleistä turvattomuutta yhteiskunnassa.

Orientoivan vaiheen palvelu kokoon Orionin tuella

Vastavalmistuneilla lääkäreillä on suuria vaikeuksia saada kokoon orientoivan vaiheen palvelua, sillä kunnat ovat lakkauttaneet valtaosan ov-viroista eikä muitakaan työtilaisuuksia ole tarjolla. Orion-yhtymä Oy on nyt tullut nuorten lääkärien avuksi tarjoutumalla vastaamaan 15 ov-viran palkkakustannuksista tämän vuoden loppuun asti. Työpaikat on tarkoitettu työttömille lääkäreille, joiden ov-palvelusta puuttuu vain muutaman kuukauden jakso.

Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat EU:ta

Palkansaajaliikkeellä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan yhteisössä, totesi Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n pääsihteeri Emilio Gabaglio SAK:n, Akavan ja STTK:n EU-seminaarissa 23.5. Helsingissä. Kaikki kolme suomalaista palkansaajakeskusjärjestöä ovat jäseniä Brysselissä päämajaansa pitävässä EAY:ssä, joka edustaa yhteensä noin 45 miljoonaa eurooppalaista työntekijää ja toimihenkilöä.

Vuoden 1995 säästösopimuksista ei neuvotella

Akavan kunnan neuvottelukunta päätti 16.5. ettei vuotta 95 koskevista säästösopimuksista saa neuvotella vuoden 94 aikana. Päätös vastaa myös Lääkäriliiton näkemyksiä. Liitto on kahden viime vuoden aikana kunnissa ja kuntayhtymissä käydyissä neuvotteluissa pystynyt turvaamaan jäsentensä edut, mutta katsoo neuvotteluihin tuhlaantuneen kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa. Säästöihin olisi liiton mielestä pitänyt pyrkiä toimintoja rationalisoimalla eikä henkilöstön lomarahoja leikkaamalla. Lääkäriliiton tavoitteena onkin päästä paikallisista säästösopimuksista kokonaan eroon.

Geenisiirrotko uupuvan sydämen avuksi?

Mitä kauemmin sydämen vajaatoiminta kestää, sitä hankalammaksi tahtoo myös lääkehoito käydä. Vaste uusiinkin lääkkeisiin jää usein huonoksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaatoimintaisessa sydämessä on normaaliin sydämeen nähden noin 50 % vähemmän beeta-adrenergisiä reseptoreita (N Engl J Med 1982;307:205). Onko tällaisella beetareseptorien vajaamiehityksellä sitten merkitystä elävässä elämässä?

Sikiökautisen ravitsemustilan ja aikuisiän sairauksien väliset yhteydet

Brittitutkijat ovat eräissä väestöryhmissä todenneet, että pieni syntymäpaino suhteessa gestaatioikään ja pieni paino yhden vuoden iässä, vastasyntyneen lapsen pieni pään tai mahan ympärysmitta ja suuri istukan paino suhteessa lapsen painoon ovat tekijöitä, jotka suurentavat tilastollista vaaraa sairastua aikuisiässä sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Professori Barkerin nimellä kulkevan teorian mukaan sikiökautisen ravitsemustilan häiriöt voivat ohjelmoitua pysyviksi maksan, haiman tai lihasten aineenvaihdunnan muutoksiksi. Nämä voidaan todeta tarkoilla tutkimuksilla jo lapsuudessa tai varhain aikuisiässä ja ne johtavat iän myötä sairastumiseen. Yksi tutkijaryhmä on kirjoitellut asiasta ahkerasti usean vuoden aikana. Muualta on toistaiseksi vain vähän vastaavia havaintoja.

Antti Aro

Parhaat tulokset julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä

Yksityistäminen terveydenhuollossa on aihe, joka pulpahtaa nykyisin keskustelun aiheeksi lähes millä WHO:n foorumilla tahansa. Paitsi hallintoelimissä, aihetta on tarkasteltu kolmessa-neljässä asiantuntija-kokouksessa Genevessä ja alueellisissa konsultaatioissa. WHO:n peruskirja viestittää selvästi kansallisen sääntelyn tärkeyttä koko terveydenhuollossa todetessaan, että "jäsenmaiden valtiohallinnolla on velvollisuus turvata kansalaisille terveys ja siihen päästään vain sopivien terveys- ja sosiaalitoimenpiteiden avulla".

Toimittanut Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Geneve

Etuusnäpistelystä assosiaalisiin tulonsiirtoihin

Kelan apulaisylilääkäri osaa selittää tilastot. Mutta sairaita ei ole vain juustohöylätty. Hiiret ovat muuttuneet isoiksi rotiksi, jotka ovat pilanneet kokonaiset juustovarastot. Kun ei voi enää höylätä, hylätään.

Pisara

Kohonneen verenpaineen ehkäisy

Kohonnut verenpaine on veren suuren kolesterolipitoisuuden ja tupakoinnin ohella keskeinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä ja tärkein aivovaltimotautien vaaratekijä. Vaikkakin sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus on Suomessa huomattavasti vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana, näiden tautien aiheuttamat kuolleisuus- ja sairastuvuusluvut ovat edelleen suuria.

Suomen Sydäntautiliiton Työryhmän Kannanotto

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito

Maassamme on viimeksi tarkasteltu kohonneen verenpaineen ehkäisyyn, toteamiseen ja hoitoon liittyviä kysymyksiä vuonna 1990 annetussa Suomen Sydäntautiliiton verenpainetyöryhmän suosituksessa (1). Tämän jälkeen kohonneen verenpaineen lääkehoitoa koskeva kontrolloituihin hoitokokeiluihin perustuva tieto on tarkentunut ja laajentunut erityisesti vanhusten kohonneen verenpaineen ja systolisen verenpaineen hoidon osalta. Lisäksi on saatu uutta tutkimustietoa lääkkeettömän, elämäntapamuutoksin toteutetun hoidon vaikutuksesta kohonneeseen verenpaineeseen.

Suomen Sydäntautiliiton Verenpainetyöryhmän Suositus

Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito arvioitu uudelleen

Kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tehostamiseen tähtäävää työtä on tehty Suomessa jo lähes 20 vuoden ajan. Tämä työ sai alkunsa vuonna 1975 sosiaali- ja terveysministeriön asetettua verenpainetoimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma kohonneen verenpaineen ehkäisyn, toteamisen ja hoidon periaatteita ja järjestämistä koskevaksi suositukseksi terveydenhuoltojärjestelmää varten. Toimikunnan asettamisen taustana oli se, että 1970-luvun alussa oli tullut käyttöön uusia lääkeaineryhmiä, ennen kaikkea diureetit ja beetasalpaajat, joiden avulla kohonneen verenpaineen alentaminen oli mahdollista ilman hankalia sivuvaikutuksia. Verenpainelääkkeet olivat tulleet 1970-luvun taitteessa erityiskorvattaviksi, ja niiden käyttö oli hyvin nopeasti lisääntymässä.

Omprövning av principerna för profylax och behandling av högt blodtryck

Arbete som syftar till effektivare profylax och behandling av högt blodtryck har utförts i Finland i närmare 20 år. Det inleddes år 1975 efter det att social- och hälsovårdsministeriet tillsatt en blodtryckskommitté med uppgift att planera principerna för profylax, diagnostik och behandling av personer med förhöjt blodtryck att ligga till grund för en rekommendation för hälso- och sjukvårdssystemet. Behovet av en kommitté kom sig av att nya läkemedelsgrupper, framför allt diuretika och betablockerare, lanserades i början av 1970-talet och gjorde det möjligt att uppnå blod-tryckssänkning utan besvärande biverkningar. Vid ingången av 1970-talet klassificerades hypertonimedel som s.k. specialersättningsgilla läkemedel och fick snabbt ökad användning.

Lääkkeissä säästäminen toimipiste- ja lääkärikohtaista

Lääkekustannukset ja -korvaukset ovat kasvaneet 90-luvulla nopeasti, ja tarve pienentää niitä on todettu useassa yhteydessä. Lama ja potilaiden rahapula puhuvat saman asian puolesta. Onko avohoidon lääkekuluja sitten onnistuttu pienentämään? Jo suppea soittokierros kuntiin paljastaa, että suhtautuminen lääkekuluihin vaihtelee paitsi kunnittain, myös toimipiste- ja lääkärikohtaisesti.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari