Lääkiksessä aloitti 387 opiskelijaa

Viime syksynä maamme viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa aloitti opintonsa yhteensä 387 opiskelijaa, mikä merkitsi selvää pudotusta edellisvuosien runsaan 500 opiskelijan sisäänottoihin verrattuna. Lääkärityövoiman laskentatyöryhmän samoin kuin Lääkäriliiton tavoite olisi ollut uusien opiskelijoiden määrän supistaminen 350:een.

Olemmeko vastuussa sairauksistamme?

Amerikkalaiset pohtivat pari vuotta sitten lääkärilehdessään, olisiko moraalisesti oikein siirtää alkoholistille maksa rattijuopon yliajamalta lapselta. Ajatus tuntuu kieltämättä puistattavalta. Alkoholilla elimistönsä tuhonnut hyötyy viattomalle lapselle tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka on aiheuttanut toinen päihteiden väärinkäyttäjä. Eettiseltä kannalta ongelma on kuitenkin monimutkaisempi kuin, miltä se aluksi näyttää.

Sakari Karjalainen

Lääkärikoulutus ja laadunarviointi

Viime aikoina lääkärikoulutukseen on kohdistunut sekä määrällisiä supistamisvaateita että koulutuksen kehittämisvaateita. Lääkärintyön laatua tulee viimekädessä aina mitata sillä, missä määrin hänen toimintansa tuottaa potilaalle odotettua terveyshyötyä. Tästä seuraa, että lääkärikoulutuksen kehittämisessä tulisi tavoitteena olla valmistuvien lääkäreiden ja erikoistuvien lääkäreiden työn korkea laatu ja että lääketieteellisen koulutuksen laatua kannattaa arvioida valmistuneiden lääkäreiden toiminnan perusteella.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Lääkäri ja rattijuoppous

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 30 000 rattijuoppoustapausta. Lääkäri tekee poliisin virka-apupyynnön perusteella kliinisen humalatilatutkimuksen ja ottaa päihtymystilan selvittämiseksi verinäytteen. Kun epäillään huumeiden tai lääkkeiden käyttöä, otetaan asian toteamiseksi virtsanäyte. Arvioidaan, että kiinni jääneistä rattijuopoista 30-50 %:lla on päihdeongelma.

Kysely paljasti: Lääkärit halukkaita keskustelemaan rattijuoppoudesta vastaanotoillaan

Tampereen Lääkäripäivillä tiedusteltiin lääkärien valmiuksia ottaa potilaskeskusteluissaan esille rattijuopumukseen liittyvät vaarat. Kyselyn taustalla olivat liikenneraittiuskampanjaa toteuttavat Liikenneturva, Alko, sosiaali- ja terveysministeriö, lii-kenneministeriö ja poliisi.

Terveydenhoitoväki avainasemassa rattijuopumuksen ehkäisyssä

Tämänvuotisella liikenneraittiuskampanjalla "Vain dorka ajaa dokussa" pyritään julkisen keskustelun lisäksi löytämään keinoja alkoholiongelmaisten rattijuoppojen tavoittamiseksi. Arvioiden mukaan yli puolet rattijuopoista on alkoholin suurkuluttajia ja kolmanneksella on sairaudeksi luokiteltava päihdeongelma. Osuus kasvaa jatkuvasti.

Turvavyöt käyttöön myös taksin takapenkillä

Taksien liikenneonnettomuuksissa vammautuu vuosittain noin 180 henkilöä. Turvavyötä käyttämällä noin 110 heistä joko säästyisi vammoilta tai selviytyisi pienemmillä vammoilla ja kuolemalta pelastuisi 1-2 henkilöä. Laskelmat ovat diplomi-insinööri Pasi Pirtalan Oulun yliopistossa tekemästä taksionnettomuustutkimuksesta.

A priori

Posterioitu vuosituhannen pankkiryöstö maksatetaan lähinnä sosiaali-, sivistys- ja terveystoimen apriorisointina. Onko Akavan vuoro heittäytyä vakavaksi?

Wolmar Schildt, lääkäri ja suomalaisuusmies

Wolmar Styrbjörn Schildt (1810-1893) oli 1800-luvun intomielinen suomalaisuuden kannattaja, joka syntyi Laukaassa vuonna 1810. Hän avioitui lääkäriksi valmistuttuaan vuonna 1841 Mathilda Fredrika Wilhelmina Wadenstjernan (1821-1904) kanssa, joka oli hänen äidinpuoleinen pikkuserkkunsa. Pariskunta sai yhdeksän lasta, joista vain neljä eli aikuisiksi. Schildt kuoli Jyväskylässä vuonna 1893, siis sata vuotta sitten.

In memoriam Salme Vannas 25.10.1918-4.9.1993

Lauantaina syyskuun 4. päivänä 1993 kuoli Helsingin yliopiston täysin palvellut silmätautiopin professori Salme Vannas lyhyeen ja ankaraan sairauteen.

Jaakko Laine 22.3.1947-1.8.1993 Nimityksiä

Sairaala ORTONin sisätautien ylilääkäriksi LKT Hannu Väänänen 1.1.94 lähtien (hakijoita 11) ja ortopedian apulaislääkäriksi LL (väit.) Anne Alberty 1.1.94 lähtien (hakijoita 7).

Laillistetut lääkärit

Johanna Ignatius, Ritva Inkeri Latva-Rasku, Juha Matti Multanen, Matti Jaakko Pesonen, Juha-Pekka Vuori

Erikoislääkärin oikeudet

Eila Kaarina Heiskanen, naistentaudit ja synnytykset; Sini Merja Kesti, psykiatria; Ethel Marita Raekunnas, psykiatria; Olli Juhani Rämö, kirurgia; Risto Martti Tertti, sisätaudit; Pauli Erkki Mario Wirta, naistentaudit ja synnytykset

Suppeat erikoisalat

29.10.1993

Väitelleitä

Medical doctor (Zagazig University, Egypti) Saleh Ibrahimin, Binding of immunoglobulins by staphylococcal protein A (immunologia), Helsingin yliopisto.

Kuolleita

Mikko Juhani Rossi.

1.12.1993 Sepelvaltimotaudin suomalainen paradoksi

Suomi on ollut johtavia maita sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Niinpä keski-ikäisen väestömme sepelvaltimotautikuolleisuus on parina viime vuosikymmenenä pienentynyt puoleen. Onko sepelvaltimotauti siis häviämässä maastamme? Valitettavasti ei ole. Suomalaiset miehet ovat edelleen kansainvälisten sepelvaltimokuolleisuustilastojen kärkipäässä, joskaan eivät enää ensimmäisellä sijalla.

1.12.1993 Irtisanominen julkisella sektorilla

Keskustelua julkisen sektorin tehottomuudesta - todellisesta tai luullusta - on käyty aina aika ajoin parin viime vuosikymmenen ajan. Tämä keskustelu ei johtanut käytännössä juuri mihinkään. Julkinen sektori eli omaa elämäänsä, jonka yksi keskeisimmistä piirteistä oli suunnittelun keskittyminen uusien hankkeiden toteuttamiseen säännönmukaisesti lisäresurssoinnilla. Terveydenhuollossa kehiteltiin vuosikymmenen loppupuolella suoritteiden ja työn tuottavuuden laskemista sekä vaikuttavuuden arviointia, joita voi pitää jonkinlaisina ensiaskeleina olemassa olevan toiminnan evaluoinnille. Näiden yritelmien merkitys jäi vähäiseksi. Yleisen hyväksynnän saaneita terveydenhuollon mittareita ole vieläkään pystytty kehittämään.

Tarton yliopistossa diagnosoidaan neuriitti hyvin harvoin

Professori Jorma Palo on tunnettu kynänkäyttäjä, joka tieteellisten artikkeleidensa rinnalla on julkaissut myös kaunokirjallisia sekä sanomalehtikirjoituksia. En pysty arvioimaan, kuinka pätevä hän on lääkärinä - emmehän ole työskennelleet yhdessä. Mutta varmasti prof. Palo on huomattava tiedemies - hänen tutkimuksillaan aivojen valkuaisaineen vaihdunnan häiriöistä (kun sairauteen liittyy heikkomielisyys) on perustava merkitys. Tiedemiehenä hän tietää tosiasioiden tärkeyden johtopäätösten tekemisessä. On yllättävää, että kirjassaan 'Saanko elää, saanko kuolla. Hoidon rajat' (WSOY, 1992) hän tekee ainakin yhden päätelmän, joka perustuu vääriin tietoihin.

Vastine professori Ain-Elmar Kaasikin kirjoitukseen

On hauskaa, että kirjaani, josta on otettu jo neljäs painos, on luettu myös Virossa. Vai onko? Professori Kaasikin kirjoituksesta ei käy ilmi, onko hän lukenut ko. kohdan vai onko siitä vain kerrottu hänelle. Teksti kuuluu nimittäin seuraavasti: