LÄÄKETIEDE 94 MEDICIN 9.-14.1.1994 Helsingin Messukeskus Teema: Käypä hoito

Maanantai 10.1. 01 Aivokasvainten hoito (ip) 02 Ajankohtaista munuaispatologiaa (ip) 03 Tehokkuus, säästäminen ja terveys 04 Kehitysvammaisen tukeminen eri elämänvaiheissa (ap) 05 Kliininen rasituskoe tänään (ap) 06 Täydentävät hoitomuodot tänään? (ip) 07 Lääkehoidon ajankohtaisia kysymyksiä 08 Lääkärit tupakkaa vastaan - tavoitteena savuttomampi nuoriso (ap) 09 Mitä tutkimuksia ja tutkimustoimenpiteitä terveyskeskuksessa kannattaa tehdä? 10 Mykobakteeri-infektiot 11 Muuttuva kirurginen hoito (ap) 12 Onko terveydenhuoltomme valmistautunut ympäristömuutoksiin? (ip) 13 Radioaktiivinen laskeuma - uhkakuva vai todellinen riski? (ap) 14 Rytmihäiriöiden hoito (ip) 15 Tohtori, periytyykö tämä tauti? (ip) 16 Vaativa sarkooman hoito (ap) 81 Murtumahoito (pienryhmä)

Gastroskopiatutkimuksen aikaiset EKG-muutokset vanhuksilla

Haluaisin lyhyesti kommentoida Strandbergin ym. kirjoitusta, joka ilmestyi Suomen Lääkärilehdessä 17/93. Olen samaa mieltä kirjoittajien kanssa siitä, että gastroskopia on osoittautunut turvalliseksi tutkimukseksi myös vanhuksilla. Olisin kuitenkin toivonut, että kirjoituksessa olisi hieman laajemmin käsitelty gastroskopioihin liittyvää hypoksemiaa.

Gastroskopia yleensä turvallinen vanhuksille

Lääkärilehden 17/93 numerossa julkaistu Strandbergin ym. artikkeli, jossa gastroskopiaa pidettiin turvallisena sydämelle myös vanhuspotilaille, herätti muutamia ajatuksia.

Vastaus Mauno Härköselle ja Kirsi Skogbergille

Kiitämme kollegoita aktiivisesta kiinnostuksesta tutkimustamme kohtaan. Mielestämme kommentit varsin osuvasti täydentävät raporttiamme. On ehkä kuitenkin syytä korostaa, että tutkimuksemme rajautui nimenomaan avohoitopotilaisiin. Tuloksia ei voi välttämättä suoraan soveltaa huonokuntoisiin sairaalapotilaisiin, joiden hapetusongelmat varmasti voivat olla merkityksellisimpiä. Yhtä kaikki, hapenantoa ei varmaankaan ole syytä säästellä, mikäli vähänkin arvelua sen tarpeesta on.

Avoin kysymys KELA:n päättäjille

Toimin päätoimisena yksityislääkärinä Vammalassa. Röntgentutkimukset potilailleni olen tähän asti teettänyt Vammalan sairaalassa. Tutkimuksista KELA on suorittanut korvauksen sekä sairaalan osuudesta että röntgenlääkärin palkkiosta.

Hyvä leikkaustekniikan käsikirja urologian yksikköihin

Kirjan toimittaja on Yhdysvalloista Mississipin yliopiston urologian professori, ja sen yhteensä 87 artikkelin kirjoittajina on 145 amerikkalaista tunnettua urologian asiantuntija. Kirja on lähes A4-kokoinen, joten mikään taskukirja se ei ole.

Toimittanut Timo Klaukka

Uutuuskirjoja

Desicion Making in Medicine; HL Greene, et al. B.C. Decker 1993, ensimmäinen painos. ISBN 1-55664-226-1. 545 sivua, hinta 795 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Tietotekniikka

DOCTOREX on monipuolinen tietojärjestelmä lääkäriasemille, erikoissairaaloille, työterveysasemille ja hammaslääkäriasemille.

Kursseja lääkäreille

Kurssin tavoitteena on edistää lääkärien ja muun terveydenhuollon henkilöstön kykyä kohdata potilaiden psykosomaattisia ja psykososiaalisia ongelmia

Pitkien lounaitten lyhyt historia

Pitkien lounaitten prevalenssi on ollut prosentin luokkaa. Insidenssi on jo olematon ts. uusia lounailijoita ei enää juuri voi ilmetä. Suurin osa alan harrastajista oli keskittynyt Uudenmaan lääniin. Täysin tieteellistä tutkimusta asioista ei ole voitu julkaista, koska sisäpiiritiedot ovat tunnetusti osittain salaisia.

Lääkäreiden koulutus Turun akatemiassa

Suomen lääketieteen voidaan katsoa alkavan vasta vuodesta 1640, jolloin Turun akatemia ja sen lääketieteellinen tiedekunta perustettiin. Lääketieteen ja anatomian professorin virka saatiin täytetyksi vuonna 1641. Viran ensimmäinen haltija oli ruotsalainen Eric Achrelius (1604-1670). Fysiikan professori toimi osaltaan lääketieteen opettajana, sillä fysiikka käsitti tuolloin myös fysiologian. Sen lisäksi fysiikan professori vastasi lääkkeenvalmistukseen olennaisesti liittyvän kasvitieteen opetuksesta vuoteen 1665 saakka, minkä jälkeen se kuuluikin lääketieteen professorille.

1.9.1993 Diabetes ja raskaus

Insuliinipuutosdiabeteksen (tyyppi 1 diabetes) insidenssi on Suomessa maailman korkein. Lisäksi diabeteksen esiintyvyys on suurentunut viimeisten 20-30 vuoden aikana, mikä on näkynyt myös gravidien insuliinihoitoisten diabeetikkojen selvänä lisääntymisenä vastaavana aikana. Diabeteksen insidenssin lisääntymisen syy on tuntematon. On todennäköistä, että se on jonkin ulkoisen tekijän aiheuttama. Tyypin 1 diabeteksen periytyvyys ei selitä diabeteksen esiintyvyyden lisääntymistä.

1.9.1993 Diabetes och graviditet

Incidensen av insulinberoende diabetes, typ 1-diabetes, är i Finland den högsta i världen. Dessutom har förekomsten av diabetes ökat under de senaste 20-30 åren, vilket även har återspeglats som en klar ökning av antalet gravida, insulinbehandlade diabetiker under samma tid. Den bakomliggande orsaken till den ökade incidensen av diabetes är inte känd, men den härrör förmodligen från påverkan av någon yttre faktor. Den genetiska dispositionen för typ 1-diabetes förklarar inte det ökade antalet fall.

Täysiaikaisten perätilaraskauksien ja -synnytysten hoito

Perätilaraskauksien hoitovalintoihin on olemassa vähän yksiselitteisiä kriteereitä. Hoitava lääkäri päättää ulkokäännösyrityksistä ja synnytystavasta suurelta osin oman harkintansa mukaan äidin mielipidettä kuunnellen. Alatiesynnytysten osuus on yleisesti pienentynyt, osittain myös siksi, että äidit usein toivovat näissä tilanteissa keisarileikkausta. Jorvin sairaalassa myös ulkokäännösyrityksiä on tehty suhteellisen vähän. Kahden vuoden aikana hoidetuissa 416 yksisikiöisessä perätilaraskaudessa niitä oli tehty puolelle äideistä. Yrityksistä onnistui vajaa kolmasosa (ensisynnyttäjillä 13 %, uudelleensynnyttäjillä 43 %), mutta takaraivotarjonta säilyi lähes aina onnistuneen käännöksen jälkeen. Keisarileikkausten osuus oli näissä tapauksissa sama kuin sairaalan kaikissa synnytyksissä vastaavana aikana. Ulkokäännösyrityksiin liittyi vähän komplikaatioita, mutta yksi toimenpide ilmeisesti aiheutti sikiökuoleman. Keisarileikkauksesta aiheutuneet komplikaatiot olivat vähäisiä.

Tapio Väyrynen, Martti Ikonen, Heikki Tarjanne

Gynekologisten HPV-infektioiden kehittyvä hoito

HPV-infektio on osoittautunut aiemmin tiedettyä monin verroin yleisemmäksi ja monimuotoisemmaksi sukupuoliteitse leviäväksi taudiksi. Valtaosa väestöstä saa tartunnan, ja toisaalta infektio varsin usein on hyvänlaatuinen. Sen kulkua on kuitenkin vaikea ennustaa, ja siksi sukuelinten HPV-muutokset vaativat aina seurantaa. Hoidolla on saavutettavissa hyviä tuloksia, mutta hoitopäätösten perustaksi tarvitaan nykyistä selkeämpää HPV-infektioiden luokitusta.

Ervo Vesterinen, Pekka Nieminen, Jorma Paavonen

Nottinghamin indeksi ja muut tekijät uusiutuvan rintasyövän kulun ennustajina

Uusiutunutta rintasyöpää sairastavien potilaiden ennusteen arvioinnissa hyödyllisimmiksi tekijöiksi osoittautuivat kasvaimen histologinen maligniteettiaste, uusiutuman ensimmäinen paikka ja tauditon aika. Potilailla, joiden kasvaimen naishormonireseptorien (ER ja PR) arvot ovat korkeita, taudin ensimmäinen etäpesäke ilmantuu luustoon. Matalat estrogeeni- ja progesteronireseptoriarvot liittyvät useimmiten sisäelinten etäpesäkkeisiin. Virtaussytometriset mittaukset eivät tässä 313 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa antaneet ennustetietoa sairauden uusiutumisesta. Nottinghamin indeksi osoittautui hyväksi ennustetekijäksi.

Guillermo Blanco, Kaija Holli, Mirja Heikkinen, Olli-Pekka Kallioniemi Pekka Kangas, Pentti J. Taskinen

Polyneuropatioiden diagnosointi ja etiologian selvittäminen

Vaikka polyneuropatioiden diagnostiikka on Suomessa asiantuntevaa, siinä on parantamisen varaa. TYKS:n potilasaineistosta tehty selvitys osoittaa, että taudin harvinaiset aiheuttajat helposti unohtuvat oireiden taustaa tutkittaessa. Toisaalta diabeetikkojen ja dialyysipotilaiden polyneuropatiadiagnoosi jää valitettavan usein kirjaamatta tilastoihin. Polyneuropatian moninaisten syiden vuoksi taudin etiologian selvittäminen on melkoinen haaste sekä neurologeille että useiden muiden eikoisalojen lääkäreille. Tärkeää olisi todeta ne aiheuttajat, joita voidaan hoitaa. Perinnölliset polyneuropatiat olisi tunnistettava geneettisistä syistä.

Päivi Halonen, Björn Falck, Mikko Lipsanen

Sukralfaattivoide suojaa ihoa sädehoidossa

Ihon palaminen sädehoidon ja etenkin elektronihoidon aikana on yleinen ongelma. Sen estämiseksi ja hoitamiseksi ei ole ollut olemassa hyvää menetelmää, ja tutkimuksiakin on kovin niukalti. Mahahaavan hoidosta tuttu sukralfaatti on voidemuodossa osoittautunut tehokkaaksi ihoa suojaavaksi ja hoitavaksi aineeksi. Sen vaikutusta tutkittiin HYKS:n sädehoidon ja syöpätautien klinikassa rintasyöpäleikkauksen jälkeen sädehoitoa saavilla potilailla. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa sukralfaattivoide ehkäisi ihon palamista tilastollisesti merkittävässä määrin vastaavaan perusvoiteeseen verrattuna. Aivan yhtä hyvin voide nopeutti myös ihon elpymistä sädehoidon jälkeen. Voiteen kosmeettiset ominaisuudet olivat hyvät. Suosittelemme sukralfaattivoidetta ihon suojaksi sädehoidon aikana.

Abdel Maiche, Olli-Pekka Isokangas, Pentti Gröhn

Insuliininpuutosdiabetes ja raskaus

Insuliinihoitoisen diabeetikon raskaus sujuu yhä paremmin, kun hyvän sokeritasapainon merkitys ennen raskautta sekä koko raskauden aikana on ymmärretty. Insuliininpuutosdiabetesta sairastavien raskauksiin liittyy kuitenkin edelleen ongelmia ja komplikaatioita, kuten liitännäispre-eklampsiaa, sikiön asfyksiaa raskauden viimeisten viikkojen aikana sekä sikiön liikakasvua eli makrosomiaa. Diabetesliitto asetti keväällä 1992 työryhmän laatimaan suosituksen diabeteksen seurannasta ja hoidosta raskauden aikana. Työryhmää ovat avustaneet prof. Leila Laatikainen (retinopatiakappale) ja ravitsemusterapeutti Kirsti Ahonen (ruokavaliokappale). Lisäksi työryhmä on saanut arvokkaita kommentteja ja korjausehdotuksia asiasisällön ja tekstin parantamiseksi useilta asiantuntijoilta.

Sairaus, parantaminen ja paraneminen Raamatun kirjoituksissa II

Tämän kirjoituksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin sairauden ja parantamisen teemaa juutalaisessa traditiossa Vanhan testamentin valossa. Artikkelin toisessa osassa esitellään, miten ihminen ja hänen sairautensa nähdään Uuden testamentin teksteissä. Muutos Vanhan testamentin sairauskäsityksestä on selvä.

Raimo Puustinen