Sielun laastari

Tupakka on monessa mukana. Tupakoivia on noin 40 % USA:n aikuisväestöstä. Tupakointi, vakava masennus, alkoholismi ja mahdollisesti erilaiset ahdistusoireyhtymätkin kulkevat kuin savuke suussa.

20.8.1993 Terveydenhuollon tutkimus- ja hoitokäytäntöjen arviointi käyntiin - juuri nyt

Health For All by the Year 2000 -ohjelman tavoitteenasettelussa WHO:n Euroopan aluekomitea kirjasi tavoitteeksi terveydenhuollon laadunarviointijärjestelmän luomisen kaikissa jäsenmaissa vuoteen 1990 mennessä. "This could be achieved establishing methods and procedures for systematically monitoring the quality of care given to patients and making assessment and regulation a permanent component of health professional's regular activities; and providing all health personnel with training in quality assurance."

20.8.1993 Tiden är inne för kvalitetskontroll av undersöknings- och behandlingspraxis i hälsovården

När målen för Health For All by the Year 2000 skulle ställas upp föreskrev WHO:s europeiska regionkommitté att alla medlemsländer fram till år 1990 skulle skapa system för kvalitetskontroll inom sin hälso- och sjukvårdssektor. "This could be achieved establishing methods and procedures for systematically monitoring the quality of care given to patients and making assessment and regulation a permanent component of health professionals' regular acitivities; and providing all health personnel with training in quality assurance."

Status epilepticuksen nykyhoito

Status epilepticus on neurologinen hätätilanne, jonka ennuste pitkittyessä nopeasti huononee. Hoitamattomana se johtaa kuolemaan ja hoidonkin aikana voi toipumisen hidastuessa syntyä aivosolujen vaurioita ja niiden seurauksena kognitiivisia häiriöitä sekä epilepsian puhkeaminen tai paheneminen. Potilaalle tulee sen vuoksi antaa jo ensimmäisessä hoitopaikassa nopeasti aktiivinen ensihoito.

Reetta Kälviäinen, Esa Mervaala, Paavo J. Riekkinen

Oslerin tauti

Oslerin tauti (Osler-Rendu-Weberin tauti, hereditaarinen hemorraginen teleangiektasia) on autosomaalisesti dominantisti periytyvä sairaus, jolle on tyypillistä hauraat, laajentuneet verisuonet iholla, limakalvoilla ja sisäelimissä. Tavallisin oire ovat nenäverenvuodot. Lisäksi saattaa ilmetä suolistoverenvuotoa, verioksennusta, veriyskää tai verivirtsaisuutta. Tauti on aiemmin oletettua yleisempi. Nykykäsitysten mukaan sitä esiintyy noin kymmenellä sadastatuhannesta. KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa hoidettiin vuosina 1978-1990 yhteensä 21 Osler-potilasta.

Juhani Nuutinen, Elina Rauch-Toskala, Eero Vartiainen

Tunteeko vastasyntynyt kipua?

Vastasyntyneen lapsen tuntemaa kipua hoidetaan edelleen huonommin kuin aikuisen kipua. Vanhat myytit siitä, että keskonen ja vastasyntynyt tuntisivat kipua aikuista heikommin tai eivät lainkaan, joutavat lopullisesti romukoppaan - mitkään seikat eivät puhu tällaisen vajauksen puolesta. Sekä kipuratojen kehittymisen että kipuärsykkeiden aiheuttamien fysiologisten vasteiden pohjalta voidaan kiistatta sanoa, että vastasyntynyt tuntee kipua samalla tavalla kuin vanhempikin lapsi.

Eila Iisalo

Suu- ja leukakirurgian erikoisaloille kuuluvat kasvomurtumien hoidot

Valtaosa kasvojen keskikolmanneksen luunmurtumista ja noin kolmasosa alaleuan murtumista hoidetaan nykyään leikkauksella. Leikkausmenetelmät ovat kahden viime vuosikymmenen aikana kehittyneet nopeasti ja hoitojen tulokset samalla parantuneet. Historiallisista syistä kyseiset hoidot jakautuvat melko keinotekoisesti kahdelle erikoisalalle; näistä suukirurgia kuuluu hammaslääketieteeseen ja leukakirurgia on lääketieteen erikoisala, jonka koulutusvaatimuksiin kuuluu myös hammaslääkärin tutkinto. Erikoisalat on useimmissa Euroopan maissa jo yhdistetty, ja tähän pyritään myös Suomessa. Siksi artikkelissa suu- ja leukakirurgia esitetään yhtenä käsitteenä.

Christian Lindqvist

Aikuisten läppäviat -kirjoitussarja saatavana nyt eripainoksena

Lääkärilehden kolmessa tämän vuoden numerossa julkaistu aikuisten läppävikoja käsittelevä kirjoitussarja on nyt koottu yksiin kansiin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmän esitys valmistunut

Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmä on jättänyt esityksensä STAKESin pääjohtajalle huhtikuun lopussa. Esitykseen sisältyy kaikkiaan

Sairaus, parantaminen ja paraneminen Raamatun kirjoituksissa I

Raamattu on merkittävimpiä länsimaisen kulttuurin muotoutumiseen vaikuttaneita kirjallisia kokoelmia. Raamatun uuden suomennoksen ilmestyttyä onkin mielenkiintoista palautella 20. vuosisadan lääkärin näkökulmasta mieliin, mitä Raamatun kirjoituksissa kerrotaan sairaudesta, parantamisesta ja paranemisesta. Tämän kaksiosaisen kirjoituksen alussa tutkitaan sairauden ja parantamisen teemaa Vanhassa testamentissa. Toisessa osassa tarkastellaan Uuden testamentin sanomaa ihmisestä ja hänen sairaudestaan.

Raimo Puustinen

Lääkärien erityispätevyys-järjestelmä

Viitaten kollega Ilkka Tieralan kirjoitukseen Suomen Lääkärilehdessä 16/93 haluaisin esittää seuraavia kommentteja. Mitä hyötyä tämän tyyppisen ylimääräisen erityispätevyysjärjestelmän luomisesta on nykyisessä lääkärien työllisyystilanteessa? Olisiko kyseessä erikoistumisjärjestelmälle rinnakkainen järjestelmä vai onko tarkoituksena romuttaa koko erikoislääkärikoulutus, joka käsittääkseni on lailla säädetty ja asetuksilla spesifioitu? Miksi tarvitsisimme erityispätevyyden omaavia lääkäreitä?

Nimitykset

Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan erikoislääkärin virkaan LT Isto Nordback 1.6.93 lähtien (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan LL Jorma Mäkijärvi 1.6.93-30.11.94 (hakijoita 11), syöpätautien klinikan apulaislääkärin virkaan LT Arja Jukkola 1.10.93-31.1.96 (hakijoita 9), psykiatrian klinikan osastonlääkärin virkaan LL, psykiatrian erikoislääkäri Anna Maria Alho 1.9.93 lähtien (hakijoita 3) ja osastonlääkärin virkaan LL, psykiatrian erikoislääkäri Liisi Bashmakov 1.6.93-31.5.96 (hakijoita 5) sekä osastonlääkärin avoimen viran hoitajaksi LL Martti Huuhka 1.6.93-31.5.94, sisätautien klinikan apulaislääkärin virkoihin LL Juha Kuisma ja LL Mikko Rajamäki molemmat 1.7.93-30.4.94 sekä LL Satu Mäkelä 1.7.93-30.7.94 (hakijoita yht. 30) ja syöpätautien klinikan osastonlääkärin virkaan doctor medicus, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Tenho Hietanen 1.9.93 lähtien (hakijoita 5).

Erikoislääkärin oikeudet

16.7.1993

Suppeat erikoisalat

Olli Juhani Kruuna, gastroenterologia (kirurgia); Hannu Kalevi Syrjä, ortopedia ja traumatologia (kirurgia); Markku Antero Walamies, isotooppitutkimukset (kliininen fysiologia); Ole Raymond Wirta, nefrologia (sisätaudit)

Kunnianosoituksia

Keuhkosairauksien ylilääkäri Lennart Brander on valittu Latvian keuhkolääkäriyhdistyksen kunniajäseneksi.

Vastine Tauno Ekforsille: Patologian nimikkeistö vasta tiensä alussa

Osastonylil. Tauno Ekfors ihmettelee (SLL 22-23/93, s. 2142), miksi patologian nimikkeistöä on turhaan paisuteltu ja monimutkaistettu.

Sähköhoito ja neuroleptioireyhtymä

Hannu Somer kirjoitti Lääkärilehden numerossa 18/93 malignista neuroleptioireyhtymästä ja sen hoidosta. Haluaisin huomauttaa sinänsä hyvään artikkeliin liittyen seuraavaa.

Vastine: Sähköhoito yksi mahdollinen lisähoito

Kiitän erikoislääkäri Seppo Hietasta neuroleptioireyhtymän hoitoa koskevista arvokkaista kommenteista. Oireyhtymän harvinaisuudesta ja heterogeenisyydestä johtuen ei sen hoidosta ole tehty vertailevia prospektiivisia tutkimuksia, ja parhaasta hoitomuodosta ei ole varmuutta. Oleellista on kuitenkin oireyhtymän nopea tunnistaminen ja välitön hoidon aloitus, mikä varmaan on keskeinen tekijä yleisesti todettuun kuolleisuuden alenemiseen. Sähköhoito puolustanee hyvin paikkaansa yhtenä mahdollisena lisähoitona, edellyttäen että hoidon toteutus on asiantuntevissa käsissä. Kommentissa esitetty kahden vuorokauden aikaraja vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta mahdollisuudelta.

Vastine erityispätevyys-järjestelmästä

Kollega Kari Salminen esittää edellä huolestuneisuuttaan Lääkäriliiton uudesta aloitteesta lääkärien erityispätevyysjärjestelmäksi. Onneksi kaikki kollega Salmisen huolet ovat aiheettomia. Huolellisempi pääkirjoitukseni ja samassa numerossa julkistettujen erityispätevyysjärjestelmän sääntöjen lukeminen olisi jo vastannut kollega Salmisen kysymyksiin. Kyseessä ei ole ylimääräinen, vaihtoehtoinen tai korvaava systeemi nykyiselle erikoislääkärikoulutukselle vaan sitä täydentävä järjestelmä.

Kemian kaavoja mikrolla

Biokemiassa ja lääkeaineiden tutkimuksessa tarvitaan julkaisuihin usein kemiallisia kaavoja tai reaktioyhtälöitä. Yleisten piirustusohjelmien lisäksi tähän tarkoitukseen on olemassa erikoisohjelmia.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä