Kiitos kommenteistasi. Olit kiinnostunut lähinnä potilaistamme, jotka eivät synnyttäneet 24 tunnin kuluessa käynnistyksestä. Mielestämme aikarajaus tutkimuksessa oli oleellinen jos tutkitaan kahden lääkkeen vaikutusta juuri synnytyksessä ja syntyviin lapsiin. Mikäli synnytys ei käynnisty kohtuullisessa ajassa on tiedossa ongelmia kuten pitkittynyt synnytys, vuoto, supistusheikkous, lapsen ongelmat ja riski operatiiviseen synnytykseen kasvaa. Nämä riskit ovat olemassa joka tapauksessa riippumatta käynnistystavasta. Synnytys 24 tunnin sisällä oli yhtä yleistä molemissa ryhmissä. Tutkimuksen ulkopuolelle jääneiden potilaitten synnytykseen ei sen jälkeen vaikuta yksinomaan käynnistystavan valinta vaan mukaan tulee muita ongelmia, eikä vähiten synnytykseen puuttuminen toistuvilla stimulaatioilla. Helsingin yliopistosta on valmistumassa väitöskirja misoprostolin käytöstä obstetriikassa laajemmin. Se antanee varmasti lisäinformaatiota moneen kysymykseen.

Yliaikaiset raskaudet määrittelimme 14 päivää yli lasketun ajan. Laskettu aika oli lähes kaikilla määritetty ultraäänellä. Elektiivisiksi käynnistyksiksi luokittelimme käynnistykset, joille ei löytynyt selvää lääketieteellistä syytä ja synnytys oli käynnistetty for convenience of patient. Ryhmään tuli myös potilaita, jotka olivat ohittaneet lasketun ajan, mutta vähemmän kuin 14 päivää.

Olen kanssasi samaa mieltä, että synnytyksen käynnistykseen ryhdytään vain perustelluista syistä ja siten elektiivisiä käynnistyksiä ei saisi olla. Tiedämme, että moni käynnistetyistä synnytyksistä päättyy operatiivisesti. Norjan sairaalat ovat käyneet kattavasti läpi potilasaineistojansa käynnistetyistä synnytyksistä valtakunnallisen keisarileikkausprojektin puitteissa. Ensisynnyttäjistä joiden synnytys käynnistetään, 30 % synnyttää operatiivisesti ja vastaavasti 20 % niistä, jotka ovat aiemmin synnyttäneet vaginaalisesti. Mielestäni luvut ovat korkeita.

Keskustelu käynnistysindikaatioista pitäisi käydä lehden muilla sivuilla tutkimustiedon valossa eikä pelkästään mielipidetasolla.