Terveyskeskukset kiinnostuneita MIKSTRAsta

Käynnistymässä olevaan MIKSTRA (mikrobilääkehoidon strategiat) -projektiin haettiin Lääkärilehden kirjoituksen yhteydessä (SLL 1998; nro 13, s. 1524-1526) yhteistyöstä kiinnostuneita terveyskeskuksia. Kiinnostus yllätti iloisesti projektin suunnitteluryhmän: 79 eli lähes kolmannes kaikista terveyskeskuksista on alustavasti ilmoittanut olevansa kiinnostunut ryhtymään ns. anturiterveyskeskukseksi, kun tavoite oli löytää parikymmentä. Anturiterveyskeskukset kokoavat tietoa omasta infektioiden hoitokäytännöstään ja saavat siitä palautetta, minkä ohella infektiopotilailta otetut näytteet tutkitaan tavanomaista laajemmin.

Huimauspotilaiden johtumishäiriöistä

Vanhasen ja Lindholmin (SLL 1998;53:2043-2048) varsin ansiokkaaseen katsaukseen huimauspotilaista on lipsahtanut tarkastamaton johtumishäiriöistä kertova kuvio (kuvio 4). Ylin EKG-käyrä on nimetty oikein sinus arrest -tilanteeksi. Sen sijaan muut käyrät ovat varsin harhaanjohtavia. Toinen käyrä on nimetty II AV-katkokseksi sen tarkemmin spesifioimatta katkoksen laatua. II AV-katkokset jaetaan kahteen eri ryhmään, joiden erottaminen on hyvin tärkeää. Mobitz I eli "Wenckebach"-ilmiössä PQ-aika pitenee lyönti lyönniltä, ja lopulta P-aaltoa ei enää seuraa QRS-kompleksi. Ilmiö on fysiologinen, ja se ilmenee ajoittain terveilläkin ihmisillä. Hankalampi muoto, Mobitz II, johtuu AV-solmukkeen rappeutumisesta, ja näille potilaille tulee harkita sydämen tahdistimen asennusta. Ennen Mobitz II -diagnoosin tekoa tulee kuitenkin tarkistaa PP-ajat, sillä ennenaikaisen eteisaktivaation ei tarvitse johtua kammioihin, koska tällöin potilaalla ei ole AV-solmukkeen rappeutumista, vaan AV-solmukkeen refraktaariaika ei ole vielä kulunut.

Jyri Toikka

Vastine Jyri Toikalle

Kiitos kommentistasi. Tarkkasilmäinen lukija on huomannut virheen. Artikkelin tekstissä ei sen tarkemmin selitetty, mikä ero on Wenckebach ja Mobitz II:n välillä johtuen tilan säästämistarpeesta. Toisaalta termeillä on tarkasti määritelty sisältö, joka on tarkastettavissa esimerkiksi EKG-oppikirjasta. Sisältö ja merkitys ovat juuri niin, kuin Jyri Toikka esittää.

Hannu Vanhanen, Harri Lindholm

Keksintöjä tyhjästä

Pieni firma on patentoinut "desktopin" ympärillä olevan tyhjän tilan. Apple on puolestaan antanut ymmärtää Rhapsodyn kuolleen vaikka tulevaisuudessa kaikki Macintoshit käyttävät Rhapsodya.

Erkki Karjalainen

Uuvuttaako työ lääkäriä? Koulutustilaisuus Tampereella

Lääkärintyön yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, resursseja ja uupumista käsiteltiin Tampereella Psykiatrisen Lääkäriasema Egofunktion järjestämässä koulututustilaisuudessa, jonka otsikkona oli "Uuvuttaako työ lääkäriä". Tilaisuuteen saapui suuri joukko pirkanmaalaisia kollegoita ja keskustelu oli vilkasta.

Anja Mathur

...naamassa on reikä

Kuvien potilailla on naamassa reikä eli ulcus. Potilas kertoi kuvan A haavan kestoksi muutaman kuukauden, kuvan B leuan kärjestä purkautui paise useita kertoja parin kuukauden välein, ja kuvassa C haavauman anamneesi oli reilun viikon pituinen. Yhden potilaan kliininen diagnoosi on benigni vanha knoppi, yksi on syöpä. Potilaista kaksi hoidettiin operatiivisesti, yksi lääkkeillä. Palapelin rakennukseen apua löytyy sivulta 2215.

Raimo Suhonen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Heinäkuun alussa astuu voimaan uusi määräys, jonka mukaan muualla kuin Yhdysvalloissa lääkärintutkintonsa suorittaneiden on suoritettava kliinisten taitojen koe, ennen kuin heidät voidaan hyväksyä erikoistumispalveluun. Kokeen on laatinut Educational Commission on Foreign Medical Graduates, joka on tähänkin asti huolehtinut näiden lääkärien tutkinnoista.

Tuula Fabrizio

Sairaaloiden ja hoitolaitosten nimityksiä

Vieraskielisessä kirjallisuudessa kiinnittävät huomiota sairaaloiden monenlaiset nimitykset. Useissa läntisen kulttuurin kielissä niiden juuret ovat antiikin ajassa tai keskiajassa. Suomessa sairaaloiden ja hoitolaitosten nimet ovat olleet varsin kauan kansallisen kielen mukaisia, esim. sairaala, parantola, hoitola ja vanhainkoti. Näin on tapahtunut myöhemmin muissakin kielissä, esim. ruotsissa sjukhus, tanskassa sygehus, flaaminkielessä ziekenhuis, saksassa Krankenhaus.

Arno Forsius

Taulukoiden, piirrosten ja kuvailevien tunnuslukujen käyttö suomenkielisissä lääketieteellisissä tutkimusartikkeleissa

Taulukoita ja piirroksia käytetään lääketieteellisissä tutkimusartikkeleissa hyvin yleisesti, mutta niiden laatimiseen ei aina paneuduta riittävän huolella. Aikakauskirja Duodecimissa, Suomen Lääkärilehdessä ja Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä julkaistuista 120 artikkelista tehdyssä selvityksessä puutteita löytyi niin taulukoiden ja kuvioiden yksikäsitteisyydessä kuin selkeydessäkin. Myös kuvailevien tunnuslukujen käytössä oli parantamisen varaa. Oulun yliopistossa aineistosta tilastotieteen pro gradu -tutkielman laatinut kirjoittaja toteaa, että tutkimustulosten raportoinnissa tilastolliseen laatuun tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Päivi Laukkanen

Hometta muuallakin kuin korvien välissä

"Tohtori kauanko kestää, että homeet häviävät verestäni?". Tällaiset potilaiden huolestuneet kysymykset saattoivat joitakin vuosia sitten vielä nostattaa hieman suupieliä, mutta sekä oireiden raportoinnin lisääntyminen että rakennuskannan selvitykset vakavoittivat pian keskustelun.

Henrik Nordman, Helena Mussalo-Rauhamaa

Gammahydroksivoihappo (GHB) - vanha anesteetti, uusi muotihuume

Gammahydroksivoihappo (GHB) kehitettiin alun perin anestesialääkkeeksi. Se ei kuitenkaan ole saavuttanut merkittävää jalansijaa kliinisessä käytössä, eikä sitä ole laillisesti myytävänä Suomessa. Sen sijaan GHB on alkanut levitä meillekin huumeena, jolla on annoksesta riippuen joko euforisoiva tai sedatoiva vaikutus. GHB:n annostelun epämääräisyys ja kapea "terapeuttinen" alue aiheuttavat helposti myrkytyksiä. Niille on tyypillistä oireiden, lähinnä tajuttomuuden, nopea ilmaantuminen ja häviäminen. Myrkytyksen hoito on oireenmukaista.

Anna-Liisa Enkovaara, Kalle Hoppu

Geenimonistusta jatkuvana virtana

Integroitujen piirien tekniikoilla voidaan rakentaa vahvistinpiiri, joka tekee geenimonistusta PCR-tekniikalla. Vahvistin toimii kemiallisista analysaattoreista tunnetun jatkuvan virtauksen periaatteella.

Erkki Karjalainen

31. lääke-esittelijäkurssi tammi-maaliskuussa

Tammi-maaliskuussa 1998 pidettiin 31. lääke-esittelijäkurssi. Lääke-esittelijäkurssit järjestää Lääketietokeskus Oy ja opiskelijat ovat alalla jo olevia lääke-esittelijöitä. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, joka antaa osallistujille riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen.

Naurun paikka

Naurun paikka 1. Eletään vuotta 1799. Nuori lääketieteen opiskelija Humphry Davy päätti kokeilla itseensä ja ystäviinsä typpioksiduulin (N20) vaikutusta. Vaikutus oli dramaattinen: naurussa oli pitelemistä pitkään vielä kokeen jälkeenkin. Ilokaasua ei kuitenkaan historiansa alkutaipaleella alettu käyttää kivun lievittäjänä leikkauksissa, vaan kului melkein puolivuosisataa ensimmäisestä ilokaasunaurusta, ennen kuin ainetta jälleen vakavissaan tarjottiin lääketieteelliseen käyttöön. Ilokaasu oli siinä välissä saavuttanut kiistattoman suosion sirkustaiteilijoiden parissa. Eräs amerikkalainen hammaslääkäri seurasikin huvipuistossa ilokaasun voimalla vietyä esitystä ja tuli ajatelleeksi, että kyseisestä aineesta olisi hyötyä hammaslääkärin toimessa. Hän teki ensin alustavia kokeita ja demonstroi sitten ilokaasuanestesian vaikutuksia kollegoilleen. Demonstraatio epäonnistui, ja ilokaasu sai taas painua omaan naurettavaan arvoonsa vuosikausiksi.

Irtikytkijäproteiinit - uudet lihavuuden kandidaattigeenit

Lihavuuden taustalla vaikuttavat useat ympäristö- ja perintötekijät. Äskettäin löydetyt irtikytkijäproteiinit saattavat osallistua energiankulutuksen säätelyyn, ja niitä pidetäänkin lihavuuden kandidaattigeeneinä. Eläintutkimuksissa mm. runsasrasvainen ruokavalio on lisännyt irtikytkijäproteiineja koodittavien geenien aktiivisuutta. Irtikytkijäproteiinien merkitys ihmisen lihavuuden synnyssä on kuitenkin vielä varsin epäselvä.

Virpi Hakkarainen, Raisa Valve

Nordisk hälsa och ohälsa

Nordisk medicinstatistisk kommitté (NOMESKO) har just publicerat sin årsrapport för 1995 (Helsestatistik for de nordiska lande 1195, Köpenhamn 1997, ISBN 87-89702-20-4). Boken erbjuder för den som är intresserad av hälso- och sjukvårdsstatistik en hel del intressanta uppgifter.

Svante Stenman

Sepelvaltimotaudin ehkäisy valokeilassa

Suomalaisten miesten ja naisten sepelvaltimotautikuolleisuus oli huippulukemissa 1960-luvun puolivälissä. Suomalaiset miehet olivat tällöin kärkisijalla kansainvälisissä sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa ja myös suomalaiset naiset olivat lähellä näiden tilastojen kärkeä. Suomessa sepelvaltimotautikuolleisuus kääntyi kuitenkin 1960-luvun loppuvuosina laskuun, joka on sittemmin jatkunut yhä jyrkempänä. Työikäisten suomalaisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on 1960-luvun loppuvuosista lähtien vähentynyt noin 60 %, ja niinpä suomalaiset eivät enää pitkään aikaan ole olleet kansainvälisten tilastojen kärkisijoilla. Tuoreimmissa eurooppalaisissa tilastoissa suomalaiset miehet ovat 10. sijalla ja suomalaiset naiset 14. sijalla. Tilastojen kärkeen ovat viime vuosina nousseet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat, joissa kuolleisuus sepelvaltimotautiin on ollut selvästi lisääntymässä.

Kalevi Pyörälä

Lääkärien lääkemääräykset vuonna 1997

Suomalaiset lääkärit määräsivät vuonna 1997 korvaukseen johtaneita lääkkeitä keskimäärin 288 000 markalla, ja summa kasvoi edellisvuodesta 7 prosenttia. Terveyskeskuksissa toimineet lääkärit kirjoittivat puolet avohoidon resepteistä. Erikoisaloista suurimmat lääkekustannukset syntyivät yleislääketieteen ja sisätauti-lääkäreiden lääkemääräyksistä. Tiedot perustuvat Kelan reseptitiedostoon, johon tulleita tietoja eritellään seuraavassa erikoisaloittain ja toimipaikan mukaan. Lääkärit ovat juuri saaneet myös postitse omia reseptejään koskevat henkilökohtaiset koosteet.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi

Riittävästi tutkittu ja hoidettu?

Voiko ihminen olla kaiken inhimillisen herra? Eikö mitään poikkeavaa voida hyväksyä sellaisenaan? Moniin marginaalisiin ja elämää uhkaamattomiin toimiin panostetaan rutkasti samaan aikaan kun vanhusten perusterveydenhuolto ontuu resurssipulassa ja psyykkisesti häiriintyneet lapset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ajoissa.

H. Tapio Hanhela

Ikä ei yksin selitä aivovammapotilaan ennustetta

Nybo työtovereineen korostaa SLL:ssä (1998;53:1619-1623) ansiokkaasti lapsen varhain hankitun, ei myötäsyntyisen aivovamman synkkää ennustetta (1). Huono prognoosi on kuitenkin ollut tunnettu jo mm. Rutterin työryhmän 70-luvun töiden perusteella (2). Nämä tutkimukset ovat ilmeisesti unohtuneet, ja tämän ryhmän lapset jäävät yhä vaille asiankuuluvaa seurantaa ja kuntoutusta. Tätä Ruotsissa tekemämme populaatiopohjainen tutkimus myös vahvistaa, sillä siitäkin huolimatta, että joka toisella oli neurologisia oireita ja löydöksiä, vain 20 % vaikean aivovamman saaneista lapsista tuli kuntoutuksen piiriin (3). Suomesta ei ole vastaavaa selvitystä, mutta on ilmeistä että tilanne on samankaltainen.

Lennart von Wendt