Siedätyshoito jo allergisen sairauden varhaisessa vaiheessa

Suomen Lääkärilehdessä 29/97 kollegat Ilkka Annila, Matti Penttilä ja Paula Kuusisto kirjoittavat ansioituneesti siedätyshoidon asemasta aikuisten allergioiden hoidossa. Artikkeli on asiantunteva selvitys siedätyshoidon historiasta, immunologisista vaikutuksista, edellytyksistä, vasta-aiheista, hoidon aiheista, sivuvaikutuksista ja hoitomuotojen kehittelystä. Siedätyshoidon käyttö on lisääntynyt ja tulee lisääntymään Suomessa kuten muuallakin Euroopassa jatkuvasti. On hyvä, että Suomen Lääkärilehdessä on otettu kanta siedätyshoidon asemaan.

E. Valovirta

Pharmacasta vihiä

Pharmaca Fennican puhelinluetteloa muistuttavia kirjoja selaillessa kiinnittyy huomio tekstiosien epätasaisuuteen, vaikka niiden pitäisi olla Lääkelaitoksen hyväksymiä. Esimerkkinä olkoon anksiolyytti alpratsolaamin rinnakkaisvalmisteet Xanor ja Alprazolam

Kari Ellimäki

Digitalisoituva televisio

Tietokoneen ja PC:n fuusio on nopeutumassa. Puolijohdevalmistajien kyvyt testataan kuvankäsittelyn vaatimien lastujen tuottajina.

Erkki Karjalainen

Balint-ryhmänohjaajat

Balint-ryhmät ovat lääkäreiden perinteisin työhönohjausmuoto. Työtapa on kehitetty erityisesti yleislääkäreiden ja työterveyslääkäreiden tarpeisiin, mutta se soveltuu myös sairaalalääkärille ja yksityisvastaanottoa pitäville spesialisteille.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Tuorein Medical Group Management Associationin tutkimus 1 678 praktiikan lääkärien tuloista vuonna 1996 näyttää perushoidon lääkärien palkkakehityksen olevan pysähtymässä. Koko tämän vuosikymmenen ajan sisätautilääkärien, lastenlääkärien ja yleislääkärien palkat ovat olleet jatkuvassa nousussa, suurelta osalta siksi, että heille on kehittynyt avainasema säännellyn hoidon portinvartijoina ja siten potilaiden ensimmäisenä kontaktina terveydenhuollossa.

Tuula Fabrizio

Medisiinan laaja kirjo

"Kahdet toisiaan muistuttavat kasvot, joista kummatkaan eivät naurata erikseen, naurattavat vierekkäin samankaltaisuudellaan."

Potilaan valinnanvapaus - sanojen ja tekojen ristiriitaa

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista eli lyhyesti potilaslaki tuli voimaan vuoden 1993 maaliskuussa. Laissa on määräyksiä mm. potilaan oikeudesta hyvään hoitoon, pääsystä hoitoon, tiedonsaantioikeudesta, itsemääräämisoikeudesta ja muistutuksen tekemisestä sekä potilasasiamiestoiminnasta. Tämä laki edusti aikoinaan kansainvälisestikin arvioituna pisimmälle vietyä lainsäädäntöä potilaan asemasta terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä, ja se on toiminut esimerkkinä monessa maassa myöhemmin annetuille määräyksille ja suosituksille.

Taito Pekkarinen

Hyvä vai oikea kuolema?

Juha Hänninen käsittelee Suomen Lääkärilehden 4/98 pääkirjoituksessa tärkeää aihetta asiaan vihkiytyneen rohkeudella, josta hänelle kiitos kuulukoon. Mitään uutta ja entistä uskottavampaa hän ei ymmärrettävästi puhkikeskustellusta eutanasian ja saattohoidon suhteesta kuitenkaan pysty irrottamaan. Yritys on hyvä ja voittavaksi valittu strategia ovela: lähteä filosofiasta filosofiaa vastaan ja päätyä lääketieteen pakottavaan praksikseen, eli käyttää juuri sitä "deduktiivista" menetelmää, jonka harhaanjohtavuuteen hän kirjoituksensa kahdessa ensimmäisessä kappaleessa viittaa. Taitavasti hän pyrkii myös otsikon paradoksaalisella tautologisuudella ohjaamaan lukijan mielikuvat heti haluamalleen kurssille: eutanasia on ihmisen tappamista, hyvä kuolema jotakin muuta. Juuri tähän filosofiseen näpertelyyn kaatuu kuitenkin kirjoituksen uskottavuus ja ilmeinen aito tarkoitus promovoida parempaa terminaalihoitoa.

Martti Ollinen

Thanatos elämän palveluksessa?

Kiitän Martti Ollista mielenkiinnosta puhkikeskusteltuun aiheeseen. Voisi sanoa presidentin tapaan, että on hyvä kun joku kertoo mitä tarkoitin sanoa.

Juha Hänninen

Miksi ei multimedian käyttö yleisty opetuksessa?

Luin mielenkiinnolla Suomen Lääkärilehdestä 10.1.1998 artikkelin Kirja, netti vai romppu? Väistämättömästi on uusi tietotekniikka nousemassa vanhan tiedonvälityksen haastajaksi. Kehitys tapahtuu kuitenkin uusien menetelmien omaksumisen ja hyväksymisen osalta paljon hitaammin kuin tekniikka mahdollistaisi. Uudet menetelmät myös jakavat käyttäjät yllättävän selviin kannattajiin ja vastustajiin. Molempien leirien toiminnassa esiintyy periaatteellisia piirteitä.

Matti A.K. Mattila

Onko terveydenhuollon johtaminen osa laatutyötä?

Laatu hallinnon näkökulmasta voidaan jakaa johtamisjärjestelmän toimivuuteen, organisaation jäsenten asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja palvelurakenteen toimivuuteen. Organisaation, yrityksen, johtamisen tavoitteena on näiden hallinnon laadun osatekijöiden kautta päästä yrityksen maksimaaliseen tuottoon. Meillä sosiaali- ja terveysvirastossa tämä yrityksen tuotto/tulos tietysti ovat lahtelaisille järjestetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, tuotettuina vanhan fraasin mukaisesti tehokkaasti ja edullisesti.

Kari Korhonen

Mitä tapahtui verkkotietokoneille?

Verkkotietokoneet tulevat, mutta hitaammin kuin niiden kannattajat toivovat.

Erkki Karjalainen

Ravitsemus vai liikunta nuorison terveyden tueksi?

Sydän- ja verisuonitautisairastavuus on vähentynyt, mutta lihavuus ja osteoporoottiset murtumat ovat keskeisiä terveysongelmia. Niitä ehkäisevät ruoka- ja liikuntatottumukset tulisi parhaimmillaan luoda jo lapsuudessa tai viimeistään nuoruudessa. Näistä asioista keskusteltiin pohjoismaisesta näkökulmasta Tukholmassa marraskuussa 1997 pidetyssä kongressissa "Nuoriso kohti vuotta 2000 - mitä merkitsevät ravitsemus ja liikunta nuoren terveydelle?".

Mikael Fogelholm

Huumeongelmaisten hoitoon tarvitaan sekä rahaa että uutta asennetta

Huumeongelman kasvusta on puhuttu jo joitakin vuosia. Huumepotilaiden hoidon järjestyminen kuitenkin kangertelee yhä. Ongelmina ovat voimavarojen puute ja suunnittelemattomuus, mutta myös asenneongelmat: huumeiden käyttäjien hoito ei ole terveydenhuollon prioriteettijärjestyksessä kovinkaan korkealla. Näin arvioitiin Lääkäriliiton, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen järjestämässä seminaarissa tammikuun lopulla.

Virologinen epidemiatilanne 22.12.1997-18.1.1998 viruslaboratorioiden löydösten perusteella

RSV-epidemia oli vuodenvaihteessa vielä voimakas, mutta näyttää jakson loppua kohti hieman jo hiipumisen merkkejä.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Suolistoinfektiot luonnehtivat tämän tarkastelujakson tartuntatautitilannetta. Rotaviruksen aiheuttamien ripulitapausten määrä on tasaisessa nousussa. Ilmaantuvuus on suurinta Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä.

Maarit Kokki

Uudet EHEC-ohjeet saatavilla

Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osaston ja suolistobakteriologian laboratorion yhdessä laatimat ohjeet:

Suomalaistutkimuksessa liikunnan yhteys rintasyöpävaaraan heikko

Rintasyövän ja fyysisen aktiivisuuden on ajateltu kytkeytyvän toisiinsa munasarjahormonien kautta. Lisääntynyt rintasyöpävaara liittyy munasarjahormonien kohonneisiin pitoisuuksiin, kun taas kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavalla liikunnalla voidaan niiden pitoisuuksia alentaa. Rintasyövän vaaratekijöistä liikunnan puute on yksi harvoja, johon voidaan vaikuttaa, vaikkakaan liikuntatottumukset eivät muutu helposti.

Riitta Luoto, Pirjo Latikka, Veikko Vihko, Eero Pukkala, Timo Hakulinen

Viisivuotias Stakes

Suomalaisessa hallinnossa tapahtui merkittäviä muutoksia 1980-luvun lopussa, kun pitkään valmisteltu hallinnon kehittäminen saatiin käyntiin. Normien perkaus oli saatettu loppuun, ja sosiaali- ja terveysalaa säätelevät normit olivat vähentyneet lähes olemattomiin. Hallinnon kehittämistyö keskittyi nyt erityisesti keskusvirastoihin, joista merkittävä osa oli 1960-luvun lopun ja 1970-luvun luomuksia. Tavoitteena oli vähentää hallinnon tasoja ja lisätä sen poliittista ohjattavuutta. Jo vuosikymmeniä oli ollut selvää, että lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus olisivat muutosten kohteina ja että näiden hallinnonalojen yhdistäminen olisi eräs tavoite. Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen ajateltiin olevan kuntien itsemääräämisoikeuden myönteinen vaihe, mutta sitä valmisteltaessa ei kenelläkään ollut käsitystä niistä taloudellisista olosuhteista, joissa uudistus toteutui: Suomi joutui OECD-maiden kovimpaan lamaan.

Vappu Taipale, Mauno Konttinen

Iholle annosteltavat tulehduskipulääkkeet - turvallisia kivunpoistajia vai kalliita lumelääkkeitä?

Voiteita ja linimenttejä on käytetty kansanomaisessa lääkinnässä kautta aikojen. Nykyäänkin niitä ostetaan vuosittain yli 70 miljoonalla markalla. Paikallishoidon ajatuksena on lääkkeen suora imeytyminen ihon läpi tulehtuneeseen kudokseen, jolloin vältytään lääkkeen systeemisessä käytössä usein havaittavilta sivuvaikutuksilta. Iholle siveltävät tulehduskipulääkkeet imeytyvät varsin tehokkaasti pieniin pinnallisiin niveliin, esim. sormiin. Sen sijaan niiden tehoa isojen nivelten, kuten polvinivelen hoidossa ei ole pystytty osoittamaan. Suurin hyöty iholle siveltävistä tulehduskipulääkkeistä on erilaisten venähdysten, lihaskipujen, pinnallisten jännetuppitulehdusten sekä sormien nivelrikon hoidossa.

Jukka Martio