Katsaus tulevaan liikennevuoteen

"Komisario Jarrunen Liikkuvasta Poliisista, kuinka kommentoisitte näitä tammi-helmikuun synkeitä tieliikennetilastoja? Maamme teillähän kuoli 10 ihmistä enemmän nyt kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna..."

M. Piriformis

Kerettiläisiäkö ajatuksia suurten kaupunkien terveysmenoista

Julkisten menojen kasvu on jatkunut katkeamattomana runsaat parikymmentä vuotta. Ensimmäiset pohdinnat kasvun kestävyydestä ilmaantuivat julkisuuteen 1980-luvun puolivälin tietämissä, eikä juuri kukaan kiinnittänyt niihin silloin huomiota. Usko terveydenhuollon kaltaisten hyvien asioitten kykyyn imeä tavalla tai toisella itselleen riittävä rahoitus oli järkkymätön. Ehkä juuri siksi moni terveydenhuollossa toimiva on joutunut dramaattisesti muuttamaan ajattelutapojaan ja toimintaperiaatteitaan, kun kuntatalouden ehdot ovat 1990-luvun aikana tiukasti raamittaneet terveydenhuollon kehittämistä. Valtakunnalliset tai paikalliset kehityssuunnitelmat sisältävät tätä nykyä tuskin lainkaan hankkeita, joita voisi kutsua uusien palveluorganisaatioiden rakentamiseksi. Vain olemassaolevan palvelujärjestelmän rakenteita muutetaan, ja silloinkin työn tavoitteena on yleensä julkisten menojen minimoiminen. Hyvä terveysjohtaja ei ole enää se, joka hoitaa hyvin vastuualueensa potilaiden hoidon, vaan se, joka tekee sen tehokkaasti, kilpailukykyisillä hinnoilla ja mieluiten vuosi vuodelta hieman menotasoa karsien.

Taito Pekkarinen

Lääkkeiden TV-mainontaa 40 vuotta

Lääkemainonta on 1990-luvulla lisääntynyt ja television osuus siitä on kasvanut. TV-mainonnan tehtäväksi markkinoinnin osana on tullut kuluttajien huomion herättäminen. Lääkkeiden lukuisat siirrot reseptiltä itsehoitoon ovat lisänneet mainontaa, jonka tuella monen yksittäisen valmisteen myynti on kasvanut. Silti itsehoitolääkkeiden kokonaismyynti on kasvanut hitaasti, ja kipulääkkeiden käyttö on ohjautunut järkevään suuntaan. TV-mainosten laadussa on edelleen parantamisen varaa.

Timo Klaukka, Kari Poikolainen, Reijo Purasmaa, Asko Siukosaari, Sirkka Aaltonen, Ritva Rekola

Perheväkivallan ymmärtäminen ja hoito - haaste terveyskeskuksille ja niiden lääkäreille

Poutasen, Schulmanin ja Tukiaisen ansiokkaassa artikkelissa (SLL 33/97) oli teorian lisäksi käsitelty myös perheväkivallan hoitoa ja lääkärien mahdollisuuksia kohdata ja hoitaa ongelmaisia.

Seppo Tuominen, Stina Sundholm

Virkalääkärien lähetekäytäntö ja jääviys

Suomen Lääkärilehden numerossa 31/97 päätoimittaja Taito Pekkarinen on käsittellyt Uudenmaan erikoissairaanhoidon osalta yhdeksän kunnan tilauksesta tekemäni raportin ehdotuksia otsikolla "Portinvartijoita á la Uusimaa". Raportissa käsiteltiin pääehdotusten lisäksi "viittauksenomaisesti" Uudenmaan erikoissairaanhoitolaitosten ja niiden johtavien viranhaltijoiden toimintaan liittyviä eräitä työnjohdollisia ja juridisia kysymyksiä, koska myös niihin tulisi mielestäni kiinnittää huomiota Uudenmaan erikoissairaanhoidon toimintajärjestelmiä kehitettäessä ja vastuusuhteita järjestettäessä.

Pekka Ojala

Paranemaan pakottaminen psykiatriassa

Seppo Utria on Lääkärilehdessä useasti, viimeksi numerossa 31/97 ruotinut psykiatrisesti oirehtivien kohtaloa, kun hoitoonpääsy viivästyy tai estyy. Hänelle on aiemmin vastattu, että säädösuskoisuuteen perustuen mielisairas-termin käyttö "passituksessa" on oikeusturvan vuoksi tarpeen, mutta voidaan muuttaakin.

Matti Viukari

Mistä joululevyt on tehty?

Biteistä, jotka on prässätty muovikiekon pintaan mikroskooppisen pieniksi syvennyksiksi. Levynvalmistus prässäämössä on kiinnostava prosessi.

Erkki Karjalainen

Terveydenhuollon filosofiaa Padovassa

Terveydenhuollon filosofiaa ja etiikkaa pohdittiin Padovassa 21.-23.8.97 pidetyssä kongressissa. Kongressin järjestäjinä olivat European Society for Philosophy of Medicine and Health Care ja paikallisena järjestäjänä Fondazione Lanza. Kongressissa oli vajaa 100 osanottajaa - suomalaisia puoli tusinaa. Edustettuina olivat sekä filosofit että terveydenhuollon koulutuksen saaneet.

Risto Koskinen

Kun kohonneen verenpaineen lääkehoito ei onnistu

Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta ovat kohonneen verenpaineen hoitotulokset jääneet epätyydyttäviksi. Huono hoitovaste on haaste lääkärille, jonka pitäisi selvittää syyt hoidon epäonnistumiseen. Lääkkeettömän hoidon merkitystä pitäisi korostaa jatkuvasti potilaille myös lääkehoidon aikana. Hoitomyöntyvyys saattaa myös olla ongelma, koska kyseessä on oireeton tai vähäoireinen sairaus ja lääkettä pitäisi ottaa päivittäin kymmeniä vuosia.

Matti Nikkilä

... vai näkyykö?

Aikaisemmin terveellä 73-vuotiaalla naisella oli ollut viidettä vuorokautta nielun tulehdusoireita, joihin hän oli saanut makrolidiantibiootin. Kun syljenkään nieleminen ei enää onnistunut, potilas lähetettiin päivystyksenä kurkkupaise-epäilyn vuoksi keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Korvalääkäri epäili oireiden aiheutuneen joko nielua tukkivasta vierasesineestä tai syvästä nielupaiseesta. Yleisanestesiassa tehdyissä tähystyksissä nielu, ruokatorvi ja keuhkoputkisto olivat tavanomaiset. Myös nielun ja kurkunpään tietokonekerroskuvaus oli normaali. Hymyillessä potilaan suu aukeni kuvan A mukaisesti. Sormien iho oli kuvan B kaltainen. Mikä oli tauti?

Yrjö Qvarnberg

Merja Salo tutki tupakan mainonnan ja vastapropagandan Tyttö poltti sydämens, mut poika Bristolin

Suomalainen tupakkakuvasto henkii viatonta, vaarallista ja kiellettyä nautintoa. Mainonta ja vastapropaganda käyvät symbolista vuoropuhelua keskenään. Näin ne kommentoivat ja lainaavat jatkuvasti toisiaan. Muun muassa tällaisiin tuloksiin päätyi Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen tohtoriksi toukokuun lopulla väitellyt Merja Salo. Hänen aiheenaan oli tupakan mainonta ja sen vastakuvat eli terveysvalistus. Kyse oli samalla Suomen ensimmäisestä cd-rom-väitöskirjasta.

Irmeli Tanttu Porkka

Uutiskirje Yhdysvalloista

Ensi kertaa epidemian aikana vuotuisten uusien AIDS-tapausten määrä Yhdysvalloissa väheni vuodesta 1995 vuoteen 1996. CDC:n tuoreiden tilastojen mukaan vuonna 1996 sairastui kaikkiaan 56 730 potilasta, kun edellisvuonna määrä oli 60 620. Vähenemä on siis 6 %. Samaan aikaan AIDSiin kuolleiden potilaiden määrä väheni kokonaista 23 %. Vuonna 1995 AIDSiin kuoli 50 140 potilasta, vuonna 1996 enää 38 780. Viime vuonna Yhdysvalloissa oli elossa kaikkiaan 235 470 tiedossa olevaa AIDS-potilasta, heistä edelleen lähes puolet homoseksuaalisia miehiä.

Tuula Fabrizio

Tartuntatautitilanne

Lumipeite näyttää rauhoittaneen tartuntatautitilannetta bakteerien osalta. Viruspuolella rauhallisesti lukujaan kasvattavista influenssa A- ja RS-viruksista ja laajasta kalikiviruksen aiheuttamasta ruokamyrkytysepidemiasta voi lukea lisätietoja virusepidemiologisesta raportista.

Maarit Kokki

Virusepidemiologinen tilanne 20.10.-16.11.1997 virologisten laboratorioiden löydösten perusteella

Hengitystieinfektioiden puolella huomattavinta on RS-virusinfektioiden lisääntyminen eri puolilla Suomea. Löydökset ovat tyypilliseen tapaan enimmäkseen bronkioliittia ja muita alahengitystieinfektioita potevilta pikkulapsilta. RS-virusta on löytynyt runsaasti joka kuukausi kevättalvesta 1997 lähtien, myös kesän ja alkusyksyn aikana, mikä poikkeaa RS-viruksen tavanomaisesta epidemiologisesta käyttäytymisestä.

Marjaana Kleemola

Ongelmia E. coli O:157:n serotyypityksessä

Päijät-Hämeen Keskussairaalassa hoidettiin lokakuussa 1997 1 v 9 kk:n ikäinen lapsi, joka tuli hoitoon ripulin vuoksi. Lähettävän terveyskeskuslääkärin mukaan ulosteessa oli havaittu verta. Myös sairaalassa ulosteissa todettiin verijuosteita. Potilaasta otettiin näytteet Ulosteviljely 1:tä ja EHEC-viljelyä varten.

Pauliina Kärpänoja, Hannu Sarkkinen

Valtakunnallinen ruokamyrkytysten seurannan johtoryhmä

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ajalle 16.10.1997-30.9.1998 valtakunnallisen ruokamyrkytysten seurannan johtoryhmän.

Veli-Mikko Niemi

Hoitoketjuajattelu, sitoutuminen ja tuottavuuden nousu tökkivän pakkosäästämisen tilalle

Kun pahin lama oli realiteetti, ei kukaan halunnut kyseenalaistaa selviytymisstrategiaksi valittua menojen rajua karsimista. Nyt lama on useimmissa kunnissa väistynyt ja verotulot normaalistuneet, mutta terveydenhuollon edellytetään yhä säästävän. Säästövelvoitteen perusteeksi on useimmiten otettu terveydenhuollon menojen poikkeamat joko valtakunnallisista keskiarvoluvuista tai sopivan vertailukunnan menoista. Terveydenhuoltoon aiemmin käytettyjä resursseja halutaan nyt suunnata muihin hyvinä pidettyihin hankkeisiin.

Taito Pekkarinen

Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset vuonna 1996

Lääkekorvausjärjestelmässä ei viime vuonna tapahtunut muutoksia edellisvuotisesta. Lääkekorvausmenot kuitenkin kasvoivat lähes 11 %. Tärkein syy tähän on uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotto. Myös väestön ikääntymisellä, lääkehoitokäytäntöjen muutoksilla ja erityiskorvauksiin oikeutettujen potilaiden määrän kasvulla on osuutensa.

Sinikka Rajaniemi

Keukosairauksien erikoisala on itsenäinen

Lääkärilehden numerossa 32/1997 oli kirjoitus Matti Nuutinen, Hannu Paajanen, Raimo Huotari, Maija-Liisa Seppänen ja Lauri Nuutinen, joka käsitteli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämistä. Kirjoituksen taulukossa 2 luetellaan yleisimmin hoitoketjuun ehdotetut potilasryhmät erikoisaloittain. Keuhkosairauksien erikoisalaa ei taulukosta löytynyt. Sisätautien alle oli merkitty kaksi kansantautia: astma ja keuhkoahtaumatauti. Keuhkosairauksien erikoisala on itsenäinen nyt ja tulevaisuudessa ja tästä johtuen asian käsittely tässä lehden numerossa oli virheellinen. Virhettä on vaikea ymmärtää, koska aivan hiljattain Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa aloitti keuhkosairauksien professori työnsä ja kirjoittajien joukossa on mainitun sairaalan johtajaylilääkäri.

Pentti Tukiainen

Vastine osastonylilääkäri Pentti Tukiaiselle

Kiitän kirjoituksemme tarkasta lukemisesta. Taulukoissa 1 ja 2 ei ole potilasryhmiä tosiaankaan tarkkaan jaoteltu eri erikoisalojen suhteen. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on keuhkosairauksien professori aloittanut työnsä osana sisätautien klinikan monipuolista kokonaisuutta. Sisätautien klinikassa olemme mielestämme onnistuneet alaan kuuluvien erikoisalojen ja suppeiden erikoisalojen yhteistoiminnassa ilman korostettuja raja-aitoja. Astman ja keuhkoahtaumataudin listautuminen sisätautien alueeseen johtuu tästä toiminnallisesta sijoittumisesta.

Lauri Nuutinen