Värejä yhdellä pyyhkäisyllä

DTP-ilmiö toi kirjapainon jokaiselle työpöydälle kymmenen vuotta sitten. Nyt huokeat skannerit lisäävät pöytäpainoon myös värikuvat.

Erkki Karjalainen

Kupera, kovera vai torvella?

Kuvissa on kolmenlaisia kynsivikoja. Kuvassa A kynnet ovat kuperat, kuvassa B koverat, ja kuvassa C ukkovarpaan kynsi kasvaa torveksi. Potilas on mökkinaapurisi, joka kysyy vain ehdotustasi tutkimus- tai hoitopaikaksi. Minne kenetkin lähettäisit? Yksi ehdotus on sivulla 3939.

Raimo Suhonen

Ex juvantibus

Niin sanottuna vanhempana kandidaattina olin yhden kesän Pohjois-Karjalassa kunnanlääkärin sijaisena. Se oli toimeliasta ja opettavaista aikaa. Kolmen ja puolen kuukauden aikana opin käytännön lääketiedettä ja sairaanhoitoa, ihastuin Pohjois-Karjalan maisemiin ja tutustuin suomalaisen ihmisen mielenlaatuun sekä professionaalisella että muulla tavalla.

Pekka Vuoria

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kuten tavallista, valtio ottaa yhdellä kädellä ja antaa toisella. Medicare-korvauksia palvelujen tarjoajille on juuri päätetty pienentää, mutta samalla on kuitenkin päätetty laajentaa ehkäisevän hoidon korvauksia potilaille. Lisäykset ovat merkittäviä, sillä niiden yhteissumma kohoaa 4 miljardiin dollariin lähimpien viiden vuoden aikana ja 8,5 miljardiin dollariin kymmenessä vuodessa. Sairauksien ehkäisyä tehostamalla toivotaan voitavan säästää myöhemmin hoitokustannuksissa.

Tuula Fabrizio

Norrmännens ambitioner

Norska medicinare drömmer i början av studierna om att i framtiden bli ledande läkare. När de utexamineras vill de däremot helst ha arbeta utan administrativt ansvar. Detta framgår ur Tidsskrift for Den norske lægeforening Nr 19/1997 där det redogörs för en undersökning av ambitionsnivå och specialiseringsplaner bland norska medicinestuderande.

Svante Stenman

C-vitamiini ja keripukki

Nykyään on vaikeaa käsittää, että C-vitamiinin puutteen aiheuttama keripukki oli Suomessakin aikoinaan vakava ja usein kuolemaan johtanut sairaus. Viimeksi jatkosotamme vuosina 1941-44 keripukki oli todellisuutta meilläkin. Se on yhä todellinen uhka kehitysmaissa ja muuallakin ravinnon puutteessa elävien väestöryhmien keskuudessa.

Arno Forsius

Virusepidemiologinen tilanne 22.9.-19.10.97 virologisten laboratorioiden löydösten perusteella

Virusrintamalla ei ole mitään mullistavaa tällä jaksolla. Neljä antigeenin osoituksella todettua A-influenssaakin näyttävät olevan irrallisia löydöksiä (mahdollisesti kesän yli säilyneen epidemian jäänteitä) eivätkä uuden epidemian airuita. Muuallakaan Euroopassa ei ole epidemian merkkejä. Tsekistä on löytynyt joitakin A-influenssan hajatapauksia, jotka eivät ole sen kummemmin levinneet.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Talven lähestyminen näkyy valtakunnallisen tartuntatautirekisterin luvuissa suolistopatogeenien määrien vähenemisenä ja erilaisten virustautien lisääntymisenä.

Maarit Kokki

HIV-testaus raskaana oleville laajenee

STM on valmistelemassa päätöstä, jolla raskaana olevien naisten HIV-testausta tehostetaan. Tärkein syy on lääkehoidon kehittyminen. Nykyisin hoidoin HIV-tartunnan siirtyminen äidiltä lapseen voidaan estää useimmissa tapauksissa. Neuvoloissa laajenevaa testausta tukeakseen KTL on yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa laatinut terveydenhuoltohenkilöstölle tietopaketin, joka tullaan jakamaan mm. kaikkiin neuvoloihin. Tietopaketin tueksi järjestetään myös alueellisia koulutuspäiviä.

Pekka Holmström

Potilaan huono kohtelu on hoitovirhe

Suomessa potilaan itsemääräämisoikeutta on johdonmukaisesti vahvistettu. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevat säännökset on kirjattu erilliseen lakiin. Kuitenkin viestejä, että potilaan tahtoa ei kunnioiteta, kuulee jatkuvasti. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan hoitotilanteet elämän loppuvaiheessa.

Kalle Achté

Lääketeollisuuden kliiniset lääketutkimukset Suomessa 1996

Suomessa, kuten kansainvälisestikin, lääketeollisuuden asema kliinisten lääketutkimusten rahoittajana on keskeinen. Tutkimusten painopistealueet Suomessa vastaavat kansainvälistä tilannetta. Tutkimusten määrän suhteen pienten ja keskisuurten yritysten tutkimusaktiviteetti ja suhteellinen rahoitusosuus on kasvamassa. Vuonna 1996 Suomessa aloitettiin, jatkettiin tai saatettiin päätökseen yhteensä 439 kliinistä lääketutkimusta ja niihin osallistui yhteensä 55 418 potilasta tai tervettä vapaaehtoista tutkittavaa.

Sirpa Rinta

Puheenvuoro lääkärintodistuksista ja edunvalvonta-asioista

Lokakuussa 1997 ilmestyneessä Lääkärilehdessä oli tervetullut Kati Myllymäen kirjoitus lääkärintodistusten hinnoittelun jälkeenjääneisyydestä ja siitä epäsuhdasta, joka vallitsee lääkärintodistusten merkityksen ja niistä maksettujen korvausten välillä.

Matti Romanov

Digitaalisen kirjanteon käsikirja

Kirjapaino on nykyisin asiansa osaavan kirjoittajan kauko-ohjauksessa. Digitaalisesn painon nopeat laserit sylkäisevät ulos kansitetun kirjan minuutin välein.

Erkki Karjalainen

Suomen Lääkärilehden 75-vuotisjuhlan lahjoitusvarat jakoon

Suomen Lääkärilehti toivoi 75-juhliensa alla, että lahjojen sijasta onnittelijat lahjoittaisivat varoja käytettäväksi Suomen lähialueiden eli Karjalan, Inkerin ja Viron lääkärien jatkokoulutukseen.

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1996-97

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2 164, joista eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja oli noin 140. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1997 alussa noin 3 400 lääkäriä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevat lääkärit mukaan lukien.

Kiveksistäkö aivojen auttajiksi?

Neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimuksessa ja tautimekanismien ymmärtämisessä on menty kosolti eteenpäin viime vuosina. Parkinsonin taudin biologiassa dopaminergisen järjestelmän häiriintyminen on keskeisessä osassa taudin synnyssä. Lääkehoidon lisäksi on hoitotuloksien parantamiseksi jo 80-luvulta alkaen kehitelty erilaisia neuraalisen kudoksen siirtoon perustuvia hoitomuotoja (Björklund ym. Nature 1982;298:652). Dopamiinin osuuden lisäksi on käynyt ilmeiseksi, että useat muutkin molekyylit, solujen erittämät troofiset tekijät tai kudoksissa toimivat signaalimolekyylit ovat keskeisiä taudin patogeneesissä. Nämä muut molekyylit voivat osallistua dopaminergisten neuronien regeneraatioon ja auttaa niiden hengissäsäilymistä. Tällaisista tekijöistä, joilla on osoitettu olevan aivosolujen suhteen regeneratiivisia tai suojaavia ominaisuuksia, voidaan mainita vaikkapa gliaperäinen neurotroofinen faktori, insuliininkaltaiset kasvutekijät sekä fibroblastikasvutekijät (mm. Lin ym. Science 1993;246: 1023; Takayama ym. Nature Med 1995;1:53).

Onko ikääntyvällä ihmisellä erityistarpeita ravintonsa suhteen?

Monipuolinen ja riittävä ravinto on toimintakyvyn säilymisen perusedellytys. Asia kannattaa pitää mielessä erityisesti kun hoidetaan iäkkäitä potilaita, joilla on sairauksiin ja elämäntilanteisiin liittyviä ravitsemuksellisia riskitekijöitä.

Raimo Sulkava

Työpaikkojen pappa- ja mammaratsia kriminalisoitava!

Fyysinen ja henkinen väkivalta ovat raa'istuneet ja löytäneet tiensä kodeista, koulusta ja kaduilta myös kaikenlaisille työpaikoille.

Pisara

Vastuukysymykset korostuvat telelääketieteen eettisissä ohjeissa

Euroopan lääkäreitä edustava Committée Permanent (CP) hyväksyi viime huhtikuussa telelääketieteen eettiset ohjeet (Ethical guidelines in telemedicine). Ohjeiden suomenkielinen versio hyväksyttiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa syyskuussa myös suomalaisten lääkärien noudatettavaksi. Ohjeet julkaistiin Lääkärilehden numerossa 28/97. Ohjeiden laatiminen telelääketieteestä on varsin ajankohtaista, sillä telelääketiedettä pidetään tällä hetkellä lääketieteen nopeimmin kehittyvänä ja kasvavana alana. Tiedonsiirtotekniikan kehittyessä on sovelluksia syntynyt jo runsaasti.

Markku Äärimaa

Telelääketieteen eettisillä ohjeilla ei tule rajoittaa uuden tekniikan tuomia parantuneita palvelumuotoja

"Lääkäriliitto hallituksen tulee pikaisesti ottaa telelääketieteen eettiset ohjeet uuteen käsittelyyn. Nyt hyväksytty ohjeisto heijastaa asiantuntemattomuutta ja näköalattomuutta uuden tekniikan käyttömahdollisuuksista", kirjoittaa lääketieteellisen tietotekniikan dosentti Jari Forsström.

Jari Forsström