Mikko Vienosen vastineen johdosta Vastineessaan Mikko Vienonen kiinnittää aivan oikein huomiota maailmanlaajuiseen kiinnostukseen, joka tällä hetkellä kohdistuu potilaan oikeuksiin. Lyhyessä pääkirjoituksessa ei ole mitenkään mahdollista selvittää kaikkia asiasta käynnissä olevia hankkeita. Markku Äärimaa Lehti 1-2: Keskustelua 1-2/1996 Kommentteja
Tutkimusteemojen elinkaaret Julkaisujen määrällä on korrelaatio uuden keksinnön toimivuuteen. Tieteessä ja tekniikassa uusista keksinnöistä kirjoitetaan eniten siinä kehityksen vaiheessa, jolloin keksinnöt melkein toimivat. Erkki Karjalainen Lehti 36: tutkimus ja tekniikka 36/1995 Kommentteja
Vaikuttavien hoitojen metsästäjät Cochrane-kokous Oslossa Cochrane-yhteistyön tavoitteena on koota kaikki luotettava tieto hoitomenetelmien vaikuttavuudesta ja saattaa se terveydenhuollon käyttöön. Tiedon kokoajat työskentelevät eri puolilla maailmaa ja viestivät keskenään enimmäkseen Internetin välityksellä. Yhteistyön kehittämistä ja koulutusta varten järjestetään vuosittain verkoston jäsenten tapaaminen. Kolmas Cochrane-kongressi pidettiin Oslossa lokakuussa. Helena Varonen, Marjukka Mäkelä Lehti 36: Kokous / Kongressiraportti 36/1995 Kommentteja
Lääkäriliiton kunnianosoitus suurelle tutkijalle: Louis Pasteur -symposiumi Vuotta 1995 on kaikkialla maailmassa vietetty UNESCO:n julistamana Louis Pasteurin juhlavuotena. Suomen Lääkäriliitto järjesti 22.-24.11.95 yhteistyössä Suomalais-Ranskalaisen Teknillistieteellisen Seuran kanssa Louis Pasteur -symposiumin kunnioittaakseen tämän sata vuotta sitten kuolleen tiedemiehen muistoa. Louis Pasteurin (1822-1895) oivallukset ovat olleet uraauurtavia monelle tieteenalalle ja siksi symposiumi päätettiin järjestää poikkitieteellisenä. Symposiumin ensimmäinen päivä oli suunnattu suomalais-ranskalaisesta kulttuuriyhteistyöstä kiinnostuneille, toinen päivä lääkäreille ja kolmas bioteknologian edustajille. Lehti 36: Muu kirjoitus 36/1995 Kommentteja
Albert Edelfeltin Pasteur-muotokuva - dokumentti biolääketieteen syntyajoilta Maailma tuntee Louis Pasteurin ulkoisen olemuksen ennen kaikkea vaikuttavasta muotokuvasta, jonka nuori suomalainen taiteilija Albert Edelfelt maalasi v. 1885 henkilökohtaisena kunnianosoituksenaan Ranskan tieteen ehkä kuuluisimmalle edustajalle. Muotokuva maalattiin Pasteurin laboratoriossa hänen uransa huippuhetkinä keskellä kuumeista toimintaa Pasteurin valmistautuessa rokottamaan ensimmäiset ihmispotilaat vesikauhurokotteellaan. Maalaus atribuutteineen on täten kiehtova dokumentti ei ainoastaan työhönsä keskittyneestä tutkijasta vaan myös biolääketieteen kehitykseen ratkaisevasti vaikuttaneista kokeista ja laboratoriosta, jossa luotiin stereokemian, modernin biokemian, mikrobiologian ja immunologian keskeiset perusteet. Matti Haltia Lehti 36: Muu kirjoitus 36/1995 Kommentteja
Edelfelt Pariisissa Pasteurin perheen taiteilijana Albert Edelfelt (1854-1905) eli suurimman osan aikuselämästään taiteen sydämessä Pariisissa. Toisin kuin muut skandinaaviset taiteilijat hän viihtyi ranskalaisten seurassa ja hänestä tuli taidepoliittinen vaikuttaja ja nuorten taiteilijoitten auttaja. Hänen lähtökohtansa olivat tavallista paremmat. Koulussa, Helsingin yliopistossa ja kotona hän oli opiskellut kahdeksaa kieltä. Runebergiläinen nuori äiti Alexandra oli hänen voimakkain tukensa läpi elämän. Isä oli aatelinen arkkitehti, ruotsalaisesta sotilas- ja kauppiassuvusta. Hän kuoli äkillisesti konkurssin seurauksena pojan ollessa neljäntoista ikäinen. Marina Catani Lehti 36: Muu kirjoitus 36/1995 Kommentteja
Edelfelt muotokuvamaalarina Albert Edelfelt on epäilemättä Suomen suurin muotokuvataiteilija. Hän kuului myös oman aikansa tunnetuimpiin taidemaalareihin sekä Suomessa että ulkomailla. Kansainvälisen maineensa huipun hän saavutti vuonna 1885 maalaamalla Louis Pasteurin muotokuvan. Edelfelt halusi mahdollisimman realistiseksi ikuistaa hetken, jolloin Pasteur keksi käänteentekevän rokotteensa vesikauhua vastaan. Bengt von Bonsdorff Lehti 36: Muu kirjoitus 36/1995 Kommentteja
Mitä tulevaisuuden rokotteilta voi odottaa? Monet lääketieteen historian suurista edistysaskeleista liittyvät infektiotautien ehkäisyyn ja hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi aseptiikan ja desinfektion parantaminen sekä antimikrobilääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen ja niiden menestyksekäs käyttö. Pasteurin saavutukset rokotetutkijana olivat poikkeuksellisia sekä tieteelliseltä että väestön terveyden kannalta arvioituna. Hänen työnsä pohjalta kehitettiin rokotteita viime vuosisadan lopulla ja tämän alkupuolella. Molekyylibiologian kehityksen myötä on siirrytty rokotteiden uuteen kultakauteen. Juhani Eskola Lehti 36: Muu kirjoitus 36/1995 Kommentteja
Suositus iskeemisen sydänsairauden uusista diagnoosikoodeista Suomessa siirrytään vuoden 1996 alusta kansainvälisen tautiluokituksen kymmenenen version käyttöön. ICD-10:ssä on edeltäjäänsä verrattuna monia parannuksia, mutta myös ilmeisiä ongelmia. Seuraavassa tarkastellaan iskeemisen sydänsairauden pääluokkaa uudessa tautiluokituksessa ja esitetään suositus diagnoosinumeroiden käytöstä kliinisessä työssä. Pertti Palomäki, Veikko Salomaa, Viljo Rissanen, Matti Arstila, Matti Halinen, Martti Virtanen, Kalevi Pyörälä Lehti 36: Muu kirjoitus 36/1995 Kommentteja
Oikaisu Lääkärilehdessä 34/95 julkaistussa Riitta Alajan ym. artikkelissa Päihdepotilaat yleissairaalan psykiatrisissa konsultaatioissa oli taulukosta 1 jäänyt kaksi saraketta näkymättömiin. Julkaisemme tässä taulukon täydellisenä. Lehti 36: Muu kirjoitus 36/1995 Kommentteja
Uutiskirje Yhdysvalloista Medicaren tulevista leikkauksista on käyty koko syksyn ajan väittelyä niin kongressissa kuin senaatissakin. AMA onnistui saamaan lokakuussa viime hetken muutoksia republikaanien ehdotukseen lääkärinpalkkioiden leikkauksista: alun perin leikkauksia oli esitetty lähivuosiksi 26 miljardia dollaria, mutta AMA:n lainopillisen neuvonantajan Kirk Johnsonin mukaan summaa saatiin pienennettyä useilla miljardeilla. Tuula Fabrizio Lehti 36: Uutiskirje 36/1995 Kommentteja
Runoilija Kaarlo Kramsun elämä ja sairaus Tänä vuonna tulee kuluneeksi 140 vuotta runoilija Kaarlo Kramsun syntymästä ja myös tasan 100 vuotta hänen varhaisesta kuolemastaan. Vaikka Kramsun nimeä ei nykyään usein mainita, hänen useat runonsa elävät yhä. Tuotantonsa suppeudesta huolimatta hän on eräs lainatuimpia suomalaisia runoilijoita. Kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen terästahtoisena esitaistelijana Kramsu on ansainnut pysyvän aseman maamme historiassa. Tähdettömän yön pimeyden ja synkän epätoivon tulkitsijan traaginen kohtalo koskettaa myös nykypäivän ihmistä. Panu Hakola Lehti 36: Terveydenhuollon historia 36/1995 Kommentteja
Tuberkuloosi Suomessa 1994 Tuberkuloosikuolleisuus oli aikoinaan hyvä tilanteen kuvaaja, mutta lääkehoitojen alettua kuolleisuus aleni huomattavasti ja nyt erot ovat vähäiset. Niinpä eri maiden vertailussa käytetään tavallisesti insidenssilukua, uusien sairastumisten vuosittaista ilmaantuvuutta. Hyvä epidemian mittari olisi tuberkuloositartuntaa levittävien luku, mutta tämä tiedetään tarkoin vain harvoissa maissa. Tuberkuloositilastojen tuleekin olla saatavissa pitkältä ajalta ennen kuin nykytilaa voidaan luotettavasti arvioida ja ennustaa tulevaa kehitystä. Eero Tala Lehti 36: Kansanterveys 36/1995 Kommentteja
Tuberkuloosin hoito uudistuu Tuberkuloosin maailmanlaajuinen hävittäminen on edelleen mahdollinen ja tavoittelemisen arvoinen. Tuberkuloosi on yksi herkimmistä sosiaalisten olojen muutosten indikaattoreista. Koska tuberkuloosin lisääntyminen johtuu paljolti vääristä poliittisista päätöksistä, myös sen torjunta riippuu politiikasta. Matti Viljanen Lehti 36: Kansanterveys 36/1995 Kommentteja
Leptospiroosiepidemia Nicaraguassa Lokakuun puolivälin jälkeen Nigaracuassa, pääasiassa Leonin maakunnassa, on kuollut 13 ihmistä ja ainakin 400 hakeutunut hoitoon äkillisen kuumetaudin vuoksi. Oireina ovat olleet päänsärky ja lihaskivut, kuolinsyynä keuhkoverenvuodot. Sairautta on epäilty denguen tai keltakuumeen aiheuttamaksi, mutta serologia ei ole tätä tukenut. Arja Skyttä, Pauli Leinikki Lehti 36: Kansanterveys 36/1995 Kommentteja
Reviirirahan osa-optimointiansa Tuottaja-tilaaja-malli on nyt in. Oppineitten epäilijöitten mielestä sisäiset laskutukset markkinavoimaisine must-tekijöineen olisivat lumetta, plaseboa, hämäystä. On puhuttu jopa ympyrän neliöimis- tai alkemian kuolleistaherättämisyritysten vaaroista - eikä todellisesta yrittäjyydestä. Lehti 36: pakina 36/1995 Kommentteja
Valtion mielisairaaloita ei tule kunnallistaa Maassamme toimii kaksi perinteistä valtion mielisairaalaa eli Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala, joissa on yhteensä lähes 400 hoitopaikkaa. Näissä sairaaloissa hoidetaan rikoksen tehneitä, mutta syyntakeettomina tuomitsematta jätettyjä ns. kriminaalipotilaita tai muutoin erittäin vaikeahoitoisia psykiatrisia potilaita. Sairaalat tuottavat oikeuspsykiatrisia tutkimus- ja hoitopalveluja, tekevät mielentilatutkimuksia, ja Niuvanniemessä on myös yliopistollista opetusta ja tutkimusta. Kriminaalipotilaiden hoitokustannuksista ovat vuodesta 1989 lähtien vastanneet potilaiden kotikunnat. Kuntien rahoitusosuus näiden sairaaloiden menoista on yli 90 %. Taito Pekkarinen Lehti 36: Muut 36/1995 Kommentteja
Statens sinnessjukhus skall inte kommunaliseras I vårt land finns två statliga sinnessjukhus med lång tradition, Niuvanniemi sjukhus och Gamla Vasa sjukhus, med sammanlagt närmare 400 vårdplatser. På dessa sjukhus vårdas kriminellt belastade patienter som åtalats för brott men inte blivit dömda, samt av andra orsaker särskilt svårskötta psykiatriska patienter. Sjukhusen tillhandahåller undersökningar och vård enligt rättspsykiatrisk praxis, de utreder patienternas psykiska status och på Niuvanniemi bedrivs även undervisning och forskning på universitetsnivå. Vårdkostnaderna för kriminellt belastade patienter har sedan år 1989 bestridits av patienternas hemkommuner. Kommunerna deltar i finansieringen av dessa sjukhus utgifter med över 90 procent. Lehti 36: Muut 36/1995 Kommentteja
Luottamuspula uhkaa kaataa lääkärien palkkaneuvottelut Lääkäriliiton valtuuskunta on käsitellyt 8.-9.12. pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa neuvotteluissa valmistunutta ehdotusta uudeksi lääkärien virkaehtosopimukseksi ja päättänyt hylätä sen yksimielisesti. Tästä päätöksestään huolimatta liitto hakee kuitenkin edelleen neuvotteluratkaisua, koska uuden virkaehtosopimuksen hyväksymisen esteenä ei enää ole niinkään raha. Björn Eklund Lehti 36: Muut 36/1995 Kommentteja
Hyvän lääke-esittelyn perusteet Lääkkeistä tiedotetaan varsin paljon sekä kirjoituksin (Duodecim, Pharmaca Fennica, Suomen Lääkärilehti, T Mauri J. Mattila Lehti 36: Muut 36/1995 Kommentteja
Lääkäriliitolla ennätysmäärä osallistujia Pridessa Terveydenhuolto Lääkäriliitolla ennätysmäärä osallistujia Pridessa Heidi Emmes kokosi joukon Senaatintorille. Avoin artikkeli
Sote-rahoitusmallille kritiikkiä Terveydenhuolto Sote-rahoitusmallille kritiikkiä Osa nykyisestä rahoituksesta voitaisiin siirtää hyvinvointialueille. Avoin artikkeli
Työhyvinvointi lisää tuottavuutta Terveydenhuolto Työhyvinvointi lisää tuottavuutta Mika Salminen, Minna Nissinen ja Olli Naukkarinen olivat SuomiAreenan paneelikeskustelussa yhtä mieltä siitä, että terveydenhuollon tuottavuutta on mahdollista lisätä. Avoin artikkeli
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja Tiede Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja Tämä koskee tupakoivia keski-ikäisiä naisia, joilla riski on korkea.
Työn kiinnostavuus tärkein syy työskennellä julkisessa terveydenhuollossa Terveydenhuolto Työn kiinnostavuus tärkein syy työskennellä julkisessa terveydenhuollossa SuomiAreenan paneelikeskusteluun osallistuivat Sara Kaartinen Nuorten Lääkäreiden yhdistyksestä, kansanedustaja Aki Lindén, Tehyn johtaja Sari Viinikainen, Valviran ylijohtaja Markus Henriksson, THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen ja professori Heikki Hiilamo. Avoin artikkeli
Terveysmuseolle etsitään pysyvää tilaa Terveydenhuolto Terveysmuseolle etsitään pysyvää tilaa Sinne on tarkoitus koota suomalaisen terveydenhuollon historia. Avoin artikkeli