Oiva käsikirja neurologisten sairauksien lääkehoidosta

Varsinaiset neurologian oppi- ja käsikirjat painottuvat diagnostiikkaan ja käsittelevät lääkehoitoa useimmiten ylimalkaisesti. Toisaalta monet perinteisen neurofarmakologian kirjat selvittelevät hermoston toimintoja ja lääkeaineiden vaikutusmekanismeja selittäviä ja jättävät kliinisen puolen käsittele-mättä. Tämä kirja on tarkoitettu paikkaamaan kliinisen neurofarmakologian oppikirjan puutetta, ja se täyttääkin tehtävän varsin hyvin.

Toimittanut Timo Klaukka
kirjallisuutta 19-20/1993 Kommentteja

Kortteinen yliopistolta, päivää

Sosiologi Matti Kortteisen eximialla hyväksytty väitöskirja Kunnian kentät on maalaislääkärille hämmentävää luettavaa. Ei siksi, että tutkimuksen kohde, koneistajien ja pankkitoimihenkilöiden työ, sen rakenteet ja sen toimintaa kannattava eetos, on medisiinarille vieras, vaan siksi, että Kortteisen tapa lähestyä ja analysoida tutkimuskohdettaan on erityisellä tavalla tosi ja jäsentää monia potilasvastaanotolla esiintulevia ilmiöitä.

Toimittanut Timo Klaukka
kirjallisuutta 19-20/1993 Kommentteja

Perhekeskeinen skitsofrenian hoito

Turun skitsofreniaprojektin puitteissa on yli kahdenkymmenen vuoden ajan kehitetty skitsofrenian psykoterapeuttista hoitoa, 1980-luvun aikana erityisesti perhekeskeistä hoitoa ja perhetera- piaa. Väitöskirjassa on koottu yhteen perhekeskeisestä työstä saatuja kokemuksia vuosien 1981-91 väliseltä ajalta. Työhön kuuluu osana seurantatutkimus, jossa on verrattu kahden eri aikana hoidetun, ensi kertaa skitsofreniaryhmän psykoosin takia Turussa hoitoon tulleen, potilasryhmän viisivuotishoitotulosta. Aikaisempi 53 potilaan ryhmä on kerätty vuosina 1976-77, jälkimmäinen perhekeskeisesti hoidettu 28 potilaan ryhmä vuosina 1983-84. Kyseisenä ajankohtana sovellettiin kriisi-interventio tyyppistä perheterapiaa.

Muu kirjoitus 19-20/1993 Kommentteja

Professori Jorma Palo: Priorisointi on potilaan asialla

STAKESissa priorisointiprojektia vuoden alusta vetänyt tutkimusprofessori Jorma Palo on tyytyväinen, koska kaikkialla länsimaissa käynnissä oleva keskustelu terveydenhuollon valinnoista on onnistuttu tuomaan Suomeenkin, tosin vähän kankeasti. Vaikka arvoista puhutaan, niitä ei hevillä kerrota. Lääkärijärjestöt ovat ryhtyneet työhön määrittelemään erikoisalojen toimintojen tärkeysjärjestystä. Suuri huoli on kuitenkin, miten poliitikot saadaan mukaan. Sillä vaikka kaikki lääkärit liittoutuisivat asian taakse, poliitikot tekevät päätökset.
Muu kirjoitus 19-20/1993 Kommentteja

LÄÄKETIEDE 94 MEDICIN 9.-14.1.1994 Helsingin Messukeskus Teema: Käypä hoito

Maanantai 10.1. 01 Aivokasvainten hoito (ip) 02 Ajankohtaista munuaispatologiaa (ip) 03 Tehokkuus, säästäminen ja terveys 04 Kehitysvammaisen tukeminen eri elämänvaiheissa (ap) 05 Kliininen rasituskoe tänään (ap) 06 Täydentävät hoitomuodot tänään? (ip) 07 Lääkehoidon ajankohtaisia kysymyksiä 08 Lääkärit tupakkaa vastaan - tavoitteena savuttomampi nuoriso (ap) 09 Mitä tutkimuksia ja tutkimustoimenpiteitä terveyskeskuksessa kannattaa tehdä? 10 Mykobakteeri-infektiot 11 Muuttuva kirurginen hoito (ap) 12 Onko terveydenhuoltomme valmistautunut ympäristömuutoksiin? (ip) 13 Radioaktiivinen laskeuma - uhkakuva vai todellinen riski? (ap) 14 Rytmihäiriöiden hoito (ip) 15 Tohtori, periytyykö tämä tauti? (ip) 16 Vaativa sarkooman hoito (ap) 81 Murtumahoito (pienryhmä)

Muu kirjoitus 19-20/1993 Kommentteja

GRÄNSLÖS FORSKNING

Nordiska ministerrådet har grundat en organisation kallad Nordisk akademi för forskarutbildning, på norska Nordisk Forskerutdanningsakademi förkortat NorFA. Denna akademi har är en "institution utan väggar", som leds av en styrelse på tio medlemmar, två från varje nordiskt land. I administrationen finns det fem personer på kansliet i Oslo. Adressen är Skandakerveien 99, N 0483 Oslo och telefon 990 47 2 15 70 12. Akademins uppgift är att betjäna forskarutbildning och -utbyte över de nordiska gränserna.

Redaktör Svante Stenman
utsikt mot norden 19-20/1993 Kommentteja

Mikael Agricola ja lääkintätaito

Suomen kirjakielen perustaja Mikael Agricola (n. 1510-57) on myös ensimmäisenä julkaissut suomeksi lääkintätaitoon liittyvää tekstiä vuonna 1544 Tukholmassa painetussa teoksessaan "Rucouskiria". Tuolloin oli tapana liittää mm. rukouskirjojen ja virsikirjojen alkuun ns. ikuinen kalenteri ja muuta ajanlaskuun liittyvää tietoa. Astrologian suosion vuoksi kalentereiden yhteydessä selostettiin laajasti tähtitaivaan vaikutuksia ihmisen terveyteen ja tautien hoitoon. Jo ensimmäisessä Suomea varten painetussa kirjassa "Missale Aboense" vuodelta 1488 oli ikuinen kalenteri ja siinä kaksi latinan kielistä parisäettä suoneniskun ohjeiksi. Agricola seurasi vain yleistä tapaa, kun hän otti ikuisen kalenterin ja astrologiset ohjeet omaan rukouskirjaansa. Sitäpaitsi Agricolan pyrkimyksenä oli muutenkin tuoda aikansa yleistä tietämystä maanmiestensä ulottuville.

menneet ajat 19-20/1993 Kommentteja

Apoptos på gott och ont

De av oss som fått sin läkarutbildning under de senaste decennierna, d.v.s. under den tid som varit fylld av information om genteknik och makrobiomolekyler, känner kanske till begreppet apoptos. Be-greppet infördes år 1972 då en grupp elektronmikroskopister beskrev detaljerat morfologin för den process som sker när en cell dör. Apo-ptosis - falla bort, som redan de gamla grekerna skulle ha sagt. Apoptos beskriver celldöd som ett koordinerat förlopp som kännetecknas av vissa metabola och makromolekylära skeenden. Rent morfologiskt skrumpnar cellen, nukleära vesikler bildas och dessa fagocyteras av närliggande snåla makrofager. Snyggt, städat och ingen excess av cellavfall.

octopus 19-20/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030