10.6.1993 Lärdomar för äldresjukvården

I Helsingfors påbörjades år 1989 en undersökning av ett slumpmässigt urval av stadens invånare i åldrarna 75, 80 och 85 år. Denna undersökning var inledningen till en bred åldringsundersökning i södra Finland. Till materialet har sedermera fogats undersökningar av alla 65-åringar i Vanda, 70-åringar i Åbo och av alla finländare som fyllt hundra år. Centrala nervsystemets normala åldrande har dessutom undersökts hos en representativ grupp 55-85-åringar. I samarbete med primärvården och specialsjukvården har de äldres hälsotillstånd, funktionsförmåga och servicebehov utretts mångsidigt. Avancerad teknik har kombinerats med vedertagen klinisk undersökningsmetodik. Med hjälp av t.ex. genteknologi och magnetröntgenundersökningar av hjärnan har man utrett det normala åldrandet samt olika sjukdomars uppkomst, utveckling och diagnostik.

10.6.1993 Väestövastuu ja omalääkärit

Väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeilut (VPK) olivat jatkoa 1980-luvun perhe- ja omalääkärikokeiluille. VPK:n keskeisimpiä tavoitteita olivat lääkäripalvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen sekä eri ammattiryhmien yhteistyön kehittäminen. Kyse oli toimeenpanevasta kokeilusta, jossa pyrittiin tukemaan paikallisesti toimivien väestövastuisten toimintamallien suunnittelua. Terveyskeskusten, työpaikkaterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä pyrittiin alueellisten palvelukokonaisuuksien muodostamiseen.

Ylävatsavaivojen tutkiminen

Ylävatsavaivojen eli dyspepsian etiologiaa pidetään yleensä hankalasti selvitettävänä. Dyspepsian käsitettä on viime vuosina pyritty tarkentamaan. Etenkin toiminnallisten ylävatsavaivojen oiretyyppien määrittely ja luonnehdinta on auttanut diagnosoimaan dyspepsian taustan järjestelmällisemmin. Anamneesin ja yksinkertaisten peruslaboratoriotutkimusten perusteella voi usein tehdä valinnan vaativimpien tutkimusten ja hoitokokeiluvaihtoehdon välillä.

Risto Julkunen

Gastroskopiatutkimuksen aikaiset EKG-muutokset vanhuksilla

Vaikka gastroskopia on ylävatsavaivaisen potilaan perustutkimuksia, sen käyttö vanhuksilla saattaa arveluttaa, ei vähiten sydämen kannalta. Tässä tutkimuksessa vanhusten sydämen reagointia gastroskopiaan selvitettiin Holter-laitteistolla. Kliinisesti merkittäviä vaikutuksia sydämen rytmiin tai sydänsähkökäyrän ST-segmenttiin ei todettu.

Timo Strandberg, Lauri Toivonen, Matti Vuoristo, Martti Färkkilä Reijo Tilvis

Herpes zoster ophthalmicus

Varicella zoster -viruksen primaari-infektio aiheuttaa vesirokon, jonka jälkeen virus jää latenttina sensorisiin ganglioihin. Sen aktivoituminen uudelleen hermosolmukkeessa aiheuttaa vyöruusun, josta voi seurata suurtakin neuronituhoa sekä perifeeristen kudosten, kuten ihon ja silmän etuosan hermoissa että itse tuntohermoganglioissa ja niiden sentraalisissa ratayhteyksissä. Asikloviiri on ensimmäinen turvallinen avohoidossakin systeemikäyttöön soveltuva viruslääke. Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että riittävän nopealla ja tehokkaalla asikloviirihoidolla voidaan merkittävästi vähentää silmänalueen vyöruusun aiheuttamia oftalmologisia komplikaatioita.

Timo Tervo

Magneettikuvaus vai tietokonetomografia selkäsairauksien kuvantamiseen?

Alaraajoihin säteilevän kivun syyn selvittelyssä on maassamme jo totuttu käyttämään tietokonetomografiaa. Se onkin hyvä menetelmä diskusprolapsin, fasettiniveltautien ja spinaalistenoosin diagnostiikassa. Magneettikuvaus tuo oman lisänsä selkäkipujen tutkimiseen. Koska siinä leikesuunnan valinta on vapaa, se antaa varsinkin sagittaalisuunnassa hyvän kokonaiskäsityksen selkärangasta. Menetelmät ovat usein diagnostiselta arvoltaan valinnaisia, mutta esimerkiksi leikkausarven erottaminen uusiutuneesta prolapsista onnistuu gadoliniumtehosteisella magneettikuvauksella paremmin ja se on myös varmempi harvinaisten tautien, kuten tulehdusten ja kasvainten diagnostiikassa. Ongelmatapauksissa saatetaan joutua käyttämään molempia menetelmiä.

Tero Haltiala, Jyrki Jääskinen, Hannu Suoranta, Matti Valle

Terapeuttinen amenorrea henkisesti kehitysvammaisten naisten hoidossa

Progestiinit ovat yleisin, halvin ja helppokäyttöisin menetelmä kuukautiskierron pysäyttämiseksi henkisesti kehitysvammaisilta naisilta. Lynestrenolista 5-10 mg:n päiväannoksina on tässä käytössä kokemuksia kohta kolmenkymmenen vuoden ajalta. Hoidon on todettu paitsi parantavan henkilökohtaista hygieniaa myös vähentävän epileptisiä kohtauksia ja psyykenlääkkeiden tarvetta. Tähän lynestrenoliannokseen liittyy kuitenkin lisääntynyt ateroskleroosiriski yli 35-vuotiailla. Siksi sen käyttöä naisilla, joilla on muita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, tulisi välttää. Jos lääkitys ei johda toivottuun tulokseen, amenorrea voidaan saada aikaan myös kirurgisin menetelmin.

Kari Huovinen

Ahdistuneisuushäiriöiden psykoterapeuttinen hoito

Lääkärilehden numerossa 13/93 julkaistiin Raimo Salokangas ym. katsausluonteinen artikkeli ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamisesta ja hoidon nykykäsityksistä. Aihe on tavattoman tärkeä: ahdistuneisuushäiriö, kuten depressiokin, jää helposti vastaanotolla huomaamatta tai voi ensin johtaa moninaisiin somaattisiin tutkimuksiin ja pahimmassa tapauksessa oireiden väheksymiseen. Jäin kuitenkin kaipaamaan yhtä merkittävää hoidollista lähestymistapaa, nimittäin psykodynaamisesti orientoitunutta psykoterapiaa tai psykoanalyysia, jonka yksi keskeinen käyttöalue on juuri ahdistuneisuushäiriöiden hoito.

Kommentar

Uffe Ravnskov, som inte själv forskat i växelverkan mellan lipider och hjärtsjukdom, ignorerar våra och andra experters åsikter såsom helt grundlösa. I detta avseende har vi hamnat i gott sällskap, ty Ravnskov hänför också nobelpristagarna Brown och Goldstein till dem som framför ogrundade spekulationer. Ravnskovs inlägg börjar i mångt och mycket påminna om en välkänd riddares kamp mot väderkvarnar. Skillnaden är den att Ravnskovs motiv inte är ädla utan kommersiella. Vi ämnar inte komma med några ytterligare genmälen till Ravnskovs skriverier.

Laboratorioiden valvonta ja laadunvarmistus

Viranomaisten tehtävät laboratorioiden ja röntgenlaitosten valvonnassa määrittelee Laki yksityisestä terveydenhuollosta (9.2.90/152) ja Erikoissairaanhoitolaki (1.12.89/1062). Siinä lain mainitsemien asioiden yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja asiantuntijatehtävät sosiaali- ja terveyshallitukselle. Sosiaali- ja terveyshallitus muutettiin 1.12.92 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi (STAKES), jolloin sen ohjaus- ja valvontatehtävät lakkasivat.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030