Magneettikuvaus vai tietokonetomografia selkäsairauksien kuvantamiseen?
Alaraajoihin säteilevän kivun syyn selvittelyssä on maassamme jo totuttu käyttämään tietokonetomografiaa. Se onkin hyvä menetelmä diskusprolapsin, fasettiniveltautien ja spinaalistenoosin diagnostiikassa. Magneettikuvaus tuo oman lisänsä selkäkipujen tutkimiseen. Koska siinä leikesuunnan valinta on vapaa, se antaa varsinkin sagittaalisuunnassa hyvän kokonaiskäsityksen selkärangasta. Menetelmät ovat usein diagnostiselta arvoltaan valinnaisia, mutta esimerkiksi leikkausarven erottaminen uusiutuneesta prolapsista onnistuu gadoliniumtehosteisella magneettikuvauksella paremmin ja se on myös varmempi harvinaisten tautien, kuten tulehdusten ja kasvainten diagnostiikassa. Ongelmatapauksissa saatetaan joutua käyttämään molempia menetelmiä.
Tietokonetomografia, jossa pehmytkudokset erottuvat hyvin ja jossa saadaan poikittaisia kerroskuvia, toi jo 1970-luvun lopulla mahdollisuuden nikamavälilevyjen, siteiden, lihasten ja verisuonten suoraan osoittamiseen. Aikaisemmin näiden tilasta oli tehty epäsuoria päätelmiä natiiviröntgenkuvien…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



