Tutkimus: Tekoälyn käyttö epätasaista sosiaali- ja terveydenhuollossa
Ero toimialojen välillä tekoälyn käytössä oli jopa kolminkertainen.
Tekoälyn käyttö yleistyy sosiaali- ja terveydenhuollossa epätasaisesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan vastaajista 43 prosenttia ilmoitti käyttäneensä tekoälyä työssään. Strategia- ja tukipalveluissa käyttäjiä oli 78 prosenttia. Terveyspalveluissa osuus oli 47 prosenttia, mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa 36 prosenttia ja vanhus- ja vammaispalveluissa 28 prosenttia. Ero korkeimman ja matalimman toimialan välillä oli lähes kolminkertainen.
Koettu osaaminen ja motivaatio olivat toimialoilla samaa tasoa, joten erojen selitys löytyy todennäköisimmin työn luonteesta ja organisaation luomista mahdollistavista olosuhteista, selviää tutkimuksesta.
Tutkimus toteutettiin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella verkkokyselyllä syksyllä 2025. Kutsu lähti koko henkilöstölle ja vastauksia kertyi 437. Vastausprosentti oli 10,3. Tulokset julkaistiin kansainvälisessä vertaisarvioidussa BMC Health Services Research -lehdessä 26. heinäkuuta.
Esihenkilöt käyttivät enemmän
Esihenkilöistä tekoälyä käytti 70 prosenttia ja muista työntekijöistä 40 prosenttia. Digitaidoiltaan itsensä edistyneiksi arvioineista käyttäjiä oli 68 prosenttia ja aloittelijoiksi arvioineista 12 prosenttia. Käytetyimmät työkalut olivat Microsoft Copilot ja ChatGPT.
Tekoälyä käyttämättömät vastaajat arvioivat mahdollisia käytön esteitä. Kärkeen nousivat tiedon ja organisaation tuen puutteet. Yleisimmin mainittiin epätietoisuus siitä, mitä tekoälytyökaluja on saatavilla. Lähes yhtä painaviksi arvioitiin riittämätön koulutus ja epäselvyys tekoälyn konkreettisista hyödyistä omassa työssä. Seuraavina listalla olivat organisaation ohjeistuksen ja sopivien työkalujen puute.
Suosituksia hyvinvointialueille
Tutkimus antaa hyvinvointialueiden johdolle kolme konkreettista suositusta, jos generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä halutaan edistää. Käytön erot syntyvät usein arkisista olosuhteista. Matalan käytön toimialoilla este voi olla yksinkertaisesti kannettavan laitteen puuttuminen kenttätyöntekijän mukana. Laitteiden ja pääsyn varmistaminen on tällöin ensimmäinen askel.
Toiseksi tekoäly tuottaa eniten hyötyä osana käytössä olevia järjestelmiä. Vastaajat toivoivat toistuvasti tekoälyä suoraan potilas- ja asiakastietojärjestelmiin sekä toimivaa suomen kielen tukea. Erilliset yleistyökalut jäävät helposti irrallisiksi työn arjesta.
Kolmanneksi työntekijät kaipaavat rooli- ja tehtäväkohtaista ohjeistusta siitä, mitä työkaluja saa käyttää, mihin tehtäviin ja millä ehdoilla.
